Outi Pakkanen; Linna

 Kuinkakohan mones Anna Laine -dekkari tämä jo on? Alkupään kirjat olivat varmasti parhaita ja eniten dekkarimaisia, nämä uusimmat ovat vähän enemmin ihmissuhdemaisempaa soppaa, dekkarijuoni vain sivuseikkana. Tässä kirjassa osallistutaan ensin Savonlinnan oopperajuhlille, jossa suosittu kansanedustaja Pertti Pekkala loistaa suuntaan jos toiseenkin. On vähän hämäriä perhesuhteita menneisyydessä ja naisia pitää miellyttää joka suuntaan. Sitten hypätään ajassa eteenpäin samojen esiteltyjen henkilöiden kanssa. Tällaista vähän matalalentoista tällä kertaa. Kai tässä joku murhattiinkin, vai?

Johanna Tuomola; Pelon voima

 

Pelon voimassa päähenkilö poliisi Mikko Variksen alaikäinen veljenpoika saa syytteen rikoksesta. Juoni oli jotenkin surullinen, kun rikoksen tekijänä on alaikäinen. Lukija jää miettimään, miten helpolla nuoreen mieleen voi vaikuttaa ja miten pienestä kaikki on kiinni. Ja kuinka epätoivoisesti nuori ihminen kaipaa huomiota aikuisilta, jotain millä voi saavuttaa ihailua. 

Karsten Dusse; Murhat ja mindfulness - sisäinen lapseni tahtoo tappaa

 

Sisäinen lapseni tahtoo tappaa on toinen osa asianajaja Björn Diemelistä, joka ajautuu ihmeellisesti rikosten epäselvään verkkoon noudattaessaan midnfulness-ohjeita. Tämä osa on lähes yhtä hauska, kuin edellinen. Kirjan ohje on, että ole armollinen itsellesi ja kuuntele sisäistä lastasi!

Anna Järvinen; Arvaamaton

 Arvaamaton on autofiktiivinen tarina äidistä ja tyttärestä. Äiti on sairastunut muistisairauteen ja aikuinen tytär käy läpi siihenastista elämäänsä lapsuudesta alkaen. Kirjana ihan ok, mielestäni muistisairaudesta kertovia tarinoita tarvitaan paljon enemmän, kuin mitä niitä on saatavilla. Mutta. Tämä olisi voinut olla vielä parempi, syvempi, informatiivisempi, perusteellisempi. Nyt kirja jäi vähän laihaksi.

Anders De La Motte; Lasiprinssi

 

Edellisestä osasta tuttu Martin Hill saa kutsun rikkaan liikemiehen - tai oikeastaan koko suvun - omistamalle saarelle kirjoittaakseen tästä elämäkertaa. Suvulla on paljon salaisuuksia ja arveluttavia tapahtumia menneisyydessä. Jotkut tahot eivät tykkää hyvää siitä, että ulkopuolinen kaivelee niitä. Myös Leo Askerin elämässä tapahtuu myllerryksiä, kun hänen pitkään piilotellut isänsä ottaa yhteyttä. On pakko, sillä "Preppaaja-Perin" mailta on löydetty ruumis ja poliisit syyttävät Periä, Leo Askerin isää. Kirja oli koukuttava ja hyvin kirjoitettu. Kuuntelin tämän äänikirjana, josta syystä en tiedä pitäisikö Preppaaja-Per kirjoittaa eellä vai äällä: Preppaaja-Pär.

Helmet-haasteessa:18. Kirjailijan nimessä on enemmän kuin kaksi osaa 

Tämä kirja oli viimeinen tämän vuoden Helmet-haasteeseen luetuista. Sain luettua kirjan ja haasteen valmiiksi 14.10.2025, mikä on muuten kolme päivää myöhemmin kuin vuoden 2024 Helmet-haasteen valmistumispäivä. 

Heine Bakkeid; Kuoleman lautturi

 Viimeinen? Toistaiseksi viimeinen ainakin Thorkild Aske -sarjan dekkari. Edellisissä osissa viholliseksi paljastunut Asken vastapeluri tulee pyytämään apua Askelta. Tämän pahantekijän sisarenpoika on kaapattu ja kaappaaja kiristää tätä murhaamaan ihmisiä. Vain Aske voi auttaa, kun on harhautettava kidnappaajaa ja myös poliisia. Tehtävä on vauhdikas ja juoni monimutkainen. 

Jenny Bayliss; Talvipuutarha

 Päähenkilö Nora asuu Lontoossa ja pitää antikvariaattia ystäviensä kanssa, kun hän saa kutsun koulukaverin häihin. Nuoruudessa tiiviisti yhteyttä pitänyt porukka kokoontuu kutsuttuna hulppeaan kartanoon. Osa vanhoista tuttavista on mennyt naimisiin, osa on ehtinyt jo erotakin ja jokunen on kuollutkin. Toisia vanha suola janottaa. Kirja koostuu vähän kartanoromantiikasta ja hivenen kliseisistä rakkausjutuista. Luin tätä kirjaa todella kauan. Lyhyempänä versiona se olisi ehkä ollut vähän parempi, nyt jotenkin väsyin. Ei tämä nyt ihan huono ollut, mutta olisi voinut olla parempikin.

Opin kirjasta uuden asian. Sherwani tarkoittaa intialaista miehen juhlapukua, sellaista vaikka missä juhlitaan häitä. Kyllä te tiedätte, sellainen missä on tiuhat napit ylös asti ja vähän poolokauluksen tyyppinen kaulus. En ole ihan varma käyttääkö sellaista myös muut kuin intialaissyntyiset, mutta tämän kirjan päähenkilö ainakin käytti ja en kyllä mieltänyt häntä intialaiseksi?

Helmet -haasteessa: 22. Kirjassa lomaillaan

Tove Alsterdal; Vajoama

 Jatkoa Juurakolle. Tämäkin mukava perusdekkari, päähenkilönä Eira Sjödin. Autiosta talosta löytyy miehen ruumis ja sitähän tässä sitten tutkitaan. Eiran oman elämän keskiössä on äidin muistisairaus ja veljen vankilatuomio rikoksesta, johon tämä ei ole syyllinen. Edellisessä kirjassa siihen pohjustukset.

Heine Bakkeid; Haudattu salaisuus

 Jo neljäs osa entisen poliisin, Thorkild Asken, tutkimuksia norjalaiskaupunki Stavangerissa. Tässä palattiin aikaisemmista kirjoista tuttuihin henkilöihin ja jo aiemmin tapahtuneeseen murhaan. Älyttömän hyvin ja taiten kirjoitettua dekkaria, vaikka itse Aske huumesekoiluineen ei niin minun mieleeni olekaan. Tällä kertaa rivien välissä ihanan ilkeää ja äkkiväärää huumoria.

Helmet-haasteessa: 37. Kirjailija on maasta, jossa haluaisit käydä

Louise Penny; Kuukausista julmin

 Three Pinesin kylässä tapahtuu taas murha. Spiritismi-istunnon jälkeen yksi osallistujista kuolee. Kirjassa ei ratkota pelkästään murhatapausta, vaan myös melkoista salaliittovyyhtiä poliisilaitoksen sisäisistä petoksista ja monella on jotain hampaankolossa kollegojaan vastaan. Lukijan annetaan arvailla suuntaan jos toiseenkin, kuka on kenenkin puolella. Itse olisin tykännyt ihan pelkästi murha-arvoituksesta, tämä poliisilaitoksen sisäinen sämpliminen vähän vei nautintoa, mutta tämä oli silti ihan lukemisen arvoinen dekkari. Jo sarjansa kolmas.

Helmet-haasteessa: 50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

Alan Bradley; Hiljaa keinuu hirttoköysi

 Flavia de Luce jatkaa edelleen lapsena rikosten tutkimista, mutta tässä kirjassa ollaan jo vähän vakavammissa tunnelmissa. Kaikkein kepein lapsuus on jäänyt taakse ja romaanin tarina on ihan hitusen ankeampi. Vaan ei hätää, edelleen vekaramaista huumoria mukana. Kirjan alussa löytyy sienimyrkytykseen kuollut kylänmies, majuri Grayleigh, joka oli menneisyydessään toiminut myös pyövelinä. Tämä tutkintasuunta vie Flavian mukanaan ja nyt täytyy sanoa, että minulle jäi rikostarina mysteeriksi. En ymmärrä miksi majuri tapettiin ja miksi Flavia kohtasi erään menneisyytensä hahmon paikassa x. 

Arttu Tuominen; Alec

 Alec aloittaa Arttu Tuomisen uuden dekkarisarjan. Miljöönä Lappi ja Sallan tunturit. Tässä oli kansainvälisen vauhtidekkarin tunnelmaa. Paljon ruumiita, isoja käänteitä, rikollisjärjestöjä rajan takaa ja vauhtia. Poliisi-isä Sami ja teini-ikäinen Liina-tytär päähenkilöinä joutuvat tapahtumien keskelle. Vähitellen koko perhe on vaarassa. Kirjassa edetään kahta aikakautta. Oikein vetävä tapaus tämä.

Nilla Kjellsdotter; Ei sinun lapsesi

 

Neljäs osa Mija Wadö -sarjaa. Oikein jännittävä lapsen katoamistapaus, poikkeuksellisesti äänikirjana kuunneltuna.

Marianne Cedervall; Viimeisen laulun kaiku

 Voi, jälleen ihana hyvän mielen cozy crime -dekkari Mullvaldsista, Gotlannin lempeistä maisemista. Viimeisen laulun kaiku on Anki Karlsson sarjan viides osa. Ankin ja Tryggven matkoilla tapaama pariskunta saapuu Mullvaldsiin tekemään sukututkimusta. Isotäti on muinoin kadonnut kylällä ja nyt Tomas haluaa ottaa selvää, mitä tädille oikeasti on tapahtunut. Vaikka tapahtuneesta on kulunut vuosikymmeniä, vieläkään kaikki eivät halua, että totuus tulee julki.

Tuire Malmstedt; Lintusielu

 Koskettava viides osa Metso & Vauramo -sarjaa. Osin hyvin rankkaa luettavaa. Kirjassa eletään kahdessa eri aikatasossa ja varsinkin menneisyyteen koulukotiin sijoittuva osuus on aika ahdistavaa ja lohdutonta. No, tavallaan myös uuteen aikaan sijoittuva. Voi voi. Voi näitä ihmiskohtaloita. Kirja alkaa jännittävästi siitä, miten mykkä lapsi yöpuvussaan harhailee yksin pimeässä tiellä. Eikä tämä jää ainoaksi, sillä muitakin harhailevia lapsia alkaa löytyä. Lapset eivät osaa kertoa mitään, eivät puhu, heihin ei saa yhteyttä. Hyvä jännäritarina.

Richard Osman; Ratkomme murhia

 Pidin mahdottomasti Osmanin Torstain murhakerho -sarjasta. Ratkomme murhia on nyt uuden sarjan avaus, joka ei aivan pääse murhakerhon tasolle, mutta lähelle kyllä. Henkilöhahmot ovat hauskoja ja eläviä. Entinen poliisi Steve Wheeler ajautuu miniänsä Amy Wheelerin kanssa vauhdikkaalle turneelle palkkatappajien, rahanpesun ja murhien maailmaan. Nautintoa vei nyt vähän se, että minulta kirja jäi moneksi kuukaudeksi kesken e-kirjapalvelun katkon takia ja ehdin unohtaa monimutkaisesta juonikuviosta paljon.

Helmet-haasteessa: 17. Kirjan päähenkilöllä on lemmikkinä kissa tai koira

Anna-Leena Härkönen; Kenraaliharjoitus

 

Kenraaliharjoitus on iloitteleva parisuhderomaani avioliitosta, jossa mies ehdottaa vaimolle parinvaihtoa. Sujuvasti ja eloisasti kirjoitettu tarina siitä, mitä sitten tapahtuu. Ihan kiva pätkä.

Lucinda Riley; Kuolema sisäoppilaitoksessa

 Niin dekkari-ihminen olen, että pidän näistä Lucinda Rileyn jännäreistä enemmin, kuin mainetta niittäneestä seitsemän sisarta -sarjasta. Kyllä dekkari aina ihmissuhdesopan hakkaa. Tässä kirjassa päätutkijana on Jazmine Hunter eli Jazz. Murha tapahtuu sisäoppilaitoksessa ja käy ilmi, että uhri on ollut armoton koulukiusaaja, josta juuri kenelläkään ei ole hyvää sanottavaa. Tietenkin myös oppilaiden vanhemmat sotkeutuvat asiaan ja takautumiinkin mennään, sillä samaisessa sisäoppilaitoksessa on tapahtunut vuosikausia aikaisemminkin rikos. Kirja on julkaistu postuumisti. Suuri harmi, että Riley menehtyi ja jätti aukon dekkaritaivaalle.

Helmet -haasteessa: 36. Kirjassa opiskellaan sisäoppilaitoksessa

Anders de la Motte; Keräilijä

 Mökkimatkalla äänikirjana kuunneltua. Keräilijä oli kivan erikoinen, jännittävä ja ehkä omanlaisensa tunnelman teki se mökkimatkakin siinä. Jostain syystä sen aikana kuunnellut kirjat ovat aina hyviä. Ehkä mukava tunnelma autossa saa kirjat kukoistamaan? Päähenkilö on Leonore Asker ja kyllä meni muuten pitkään minun tajuta, että kirjassa kuultu "Leo" onkin nainen! Varmaan puoli kirjaa kuvittelin tämän olevan mies. Leo siirretään murhatutkinnasta ns. kadonneiden sielujen osastolle, kellariin, pois toisten silmistä, vähän kuin rangaistuksena isompien varpaille astumisesta. Vaan kuinka ollakaan, Leo on ratkaisemassa silti vaativaa murhatutkimusta, johon liittyy pienoisrautatiet ja salaperäisesti ilmestyvät hahmot rautatien pienoismaailmaan. Mahdottoman kiva dekkari.

Helmet-haasteessa: 18. Kirjailijan nimessä on enemmän kuin kaksi osaa

Jarkko Sipilä; Karu keikka

 Karu keikka oli tasaisen hyvä Takamäki-sarjalainen, josta en nyt kyllä suoraan sanottuna muista yhtään mitään, kun luin tämän jo kolmisen viikkoa sitten. Murhan uhri on kuitenkin Takamäen vanha kurssikaveri, Juha Grönberg, joka toimii virkamiehenä sisäministeriössä. Naishuolia tähän kyllä kuului ja murha liittyi jollain tavalla niihin. Ihan pätevä dekkari, en odotakaan että nämä jättäisi vuosikausia pysyviä muistijälkiä. Tämä hyvä.

Kristina Ohlsson; Pelastusrengas

 * Lisätty myöhässä blogiin unohduksen vuoksi * Kirjan esittelystä kopioitu: 

"Heinäkuinen lämpö hellii Hovenäsetin pikkukylää, ja ravustuskausi on alkanut. August Strindbergin hartain toive on toteutunut, ja hänestä on tullut pienen tytön isä. Tummat pilvet kerääntyvät kesätaivaalle, kun rikostutkija Maria Martinsson palaa äitiyslomalta ja ryhtyy tutkimaan myrkytetyn opettajapariskunnan tapausta. Samaan aikaan menneisyys kolkuttaa Augustin oveen, eikä hänen käsityksensä omasta lapsuudenperheestään ole enää koskaan ennallaan."

Pidin kirjasta ja koska olin unohtanut kirjoittaa tästä blogiin, olin jo aloittaa tämän toistamiseen. 

Anna-Leena Härkönen; Huomenna hän ei tule

 Olen aina pitänyt Anna-Leena Härkösen kirjoitustyylistä, mutta jotenkin sitten aina unohtanut lukea hänen kirjojaan. Kieli on kaunista, vaivatonta, lauseet helppoja ja kikkailemattomia. Huomenna hän ei tule -romaanissa päähenkilö on kuusikymppinen leskeksi jäänyt Elsa, joka järjestää juhlat, joihin yksikään kutsutuista ei tule. Sen sijaan hän törmää vahingossa Valtteriin. Valtteri on seksityöläinen. Kirja kuvaa osuvasti Elsan ja Valtterin väliin muodostuvaa suhdetta. Mielenkiintoinen, erilainen, tarina.

Jarkko Sipilä; Mitään salaamatta

 

Takamäki ja tiimi yrittävät selvittää huumemaailman pikkupomon murhaa. Kirjassa käsitellään paljon todistajansuojelua, sillä murhapaikalla on silminnäkijä, lapsiperheen äiti. Lukijana olin huolissani siitä, mitä äidille ja tyttärelle tapahtuu. Olikin sitten visainen tarina.

Helmet-haasteessa kohtaan: 34. Kirjassa on tunnettu rakennus. Tässä käytiin Helsingin kaupunginteatterissa.

Tittamari Marttinen; Myrkkyä mesenaatille

 Helppolukuinen ja kepeä mysteeritarina, jossa taiteilijaravintolan juhlassa mesenaatti Mari Mertavuo lyyhistyy myrkytyksen uhrina lattialle. Ravintoloitsija Martina Martina Railo järkyttyy ja auttaa ystäväänsä, rikostutkija Sara Kaarnaa. Kuuntelin kirjan äänikirjana ja nautin sen helposti lähestyttävästä ja yksinkertaisesta otteesta. Varmasti jatkan Espressomysteerien parissa.

Jussi Simola; Valitut valheet

 Valitut valheet on toinen osa Jussi Simolan dekkarisarjaa, jossa rikoskomisario Lara Honka ratkaisee murhatapauksia. Tämä oli ihan vakuuttava ja aika perinteinen jännitystarina, pidin kyllä. Usea uhri saa surmansa raitiovaunun alla ja vaikka paikalla on väkijoukkoa, kukaan ei oikein näe, mitä tapahtuu. Työntääkö joku pahaa-aavistomattoman uhrin kiskoille, vai ovatko kuolemantapaukset onnettomuuksia.

Virpi Hämeen-Anttila; Hyvän miehen kuolema

 Karl Axel Björkin elämässä eletään jo vuotta 1922. Hänen ja Lisbetin kihlaus on jo kestänyt pitkään, jokohan kohta suunnitellaan häitä? Björkin oman perheen keskuudessakin tapahtuu nyt suuria asioita. Ja samaan aikaan pankin vahtimestari surmataan. Mies, jolla ei pitänyt olla mitään vihamiehiä eikä salaisuuksia menneisyydessä. Jotta Björkin elämä ei olisi tylsää, hän antaa taas kaikkensa ratkaistakseen murhan. Frans Valkaman avustuksella tietenkin. Tämä oli taas tasaisen taattua laatua, oikein nautittavaa lukemista.

Marianne Cedervall; Hääjuhlan salaisuus

 Jälleen ihana cozy crime -dekkari, Mullvaldsin sarjan 4. osa, jossa eläkeläisnainen Anki Karlsson ja eläkkeelle jäänyt poliisi Tryggve ratkovat rikoksia. Kirjassa suunniteltiin ja valmisteltiin häitä, eikä mitä tahansa häitä, vaan suurta perinnejuhlaa, johon kuuluu paljon paikallisia tapoja ja henkilökuntaa. Yksi kirjan viehätyksistä olikin nämä perinnehääjuhlien yksityiskohdat. Valitettavasti vain käy niin, että tuore aviomies Fredrik katoaa ja hänen verinen kravattinsa löytyy kellarista. 

Tämä oli taas niin herttainen hyvän mielen dekkari, että oksat pois!

Freida McFadden; Kotiapulaisen salaisuus

 Edellisessä osassa kirjan päähenkilö Millie sai työpaikan salaperäisestä perheestä, jossa mikään ei ollut sitä, miltä näyttää. Työpaikka oli Millielle lottovoitto; kukapa haluaisi ottaa kotiinsa vankilassa ollutta kodinhoitajaa, jolla ei ole hyviä suosituksia. Tässä kirjassa ajaudutaan taas uuteen vähintään yhtä nyrjähtäneeseen perheeseen, missä asiat eivät ole todellakaan hyvin. Kirja ei ehkä ole ihan yhtä piinaavan jännittävä, kuin edellinen, mutta näillä on nyt tällainen hauska kiero oma juttunsa. Kovasti mietin, mitä mahtaa seuraava Kotiapulais-kirja käsitellä.

Huomasin että olen unohtanut kirjoittaa blogiin edellisen kirjan (Kotiapulainen) muistiinpanot. Jossain kohdassa ei nyt kirjanpito täsmää, harmi.

Jussi Simola; Haudatut haaveet

 

Haudatut haaveet on Jussi Simolan esikoisdekkari, jonka päätutkijana seikkailee rikoskomisario Lara Honka. Kirjassa murhan uhriksi joutuu nuori naisopiskelija. Tämän kirjan lukeminen sujui jotenkin epätasaisesti. Alkuun se edistyi hirveän hitaasti, enkä saanut oikein aikaiseksi mitään. Mietin olenko kyllästynyt yleensäkin dekkareihin, vai onko tässä nimenomaisessa jotain vikaa... Ja sitten yhtäkkiä se nytkähti eteenpäin liikkeelle ja suorastaan ahmin loppukirjan. Tuloksena oli, että halusin heti lainata sarjan seuraavan kirjan.

Freida McFadden; Kotiapulainen

 Voi harmi, kun olen unohtanut tämän blogistani. En muista yhtään, milloin olen lukenut, tiedän vain lukeneeni. Ehkä tänä vuonna kuitenkin? Tämä on kotiapulais-sarjan ensimmäinen kirja Milliestä, joka on vapautunut vankilasta ja siksi varsin vaikeasti työllistyvä. On kuin lottovoitto, kun hän pääsee kotiapulaiseksi lapsiperheeseen. Mutta kaikki ei ole ihan sitä, miltä näyttää. Kuka huijaa ketä ja keneen voi luottaa? Ihan todella jännittävä ja koukuttava trilleri.

Antti Tuomainen; Tappokeli

 Olihan tämäkin ihan hauska veijariromaani, mutta enemmän olen tykännyt Tuomaisen aiemmista romaaneista. Päähenkilö saa tehtäväkseen kuljettaa antiikkisohvan Etelä-Suomesta pohjoiseen Kilpisjärvelle. Minkälainen lie tuo merkillinen sohva ja miksi se oikein pitää kuljettaa Suomen läpi..? Jotain eriskummallista tuossa huonekalussa täytyy olla. Ilmari saa matkaseuraa vanhasta tuttavasta. Miehet sinnittelevät autonraadolla tappokelissä sohvaa kuskaten ja perään ilmestyy saattajia, joilla ei ole puhtaat jauhot pussissa. Kukahan tässä voittaa.

Aino Leppänen; Pieni pihapiiri pyörii

 Pieni pihapiiri pyörii oli miellyttävä kuvaus vastavalmistuneen asuinalueen perheistä. Kirjassa sukellettiin muutaman lapsiperheen arkeen ja asuinalueella elävän vanhuksenkin arkeen. Oli arjen vaikeuksia, väärinymmärryksiä, elämää, ystävyyttä, toisten tukemista ja romantiikkaakin. Elämän makuista.

Helmet-haasteessa: 49. Kirja on julkaistu vuonna 2025

Tove Jansson; Näkymätön lapsi

 Kun  jotakuta tarpeeksi pelottelee, hän muuttuu näkymättömäksi. Näin on käynyt myös tälle lapselle, joka saapuu muumitaloon vieraaksi ja pikkuhiljaa pääsee näkymättömyydestään. Kirja sisältää tämän ja muita kiertomuksia. Taattua Tove Jansson -laatua.

Helmet -haasteessa: 32. Kirja liittyy jollain tavalla Tove Janssoniin

Cecilia Sahlström; Valkoinen syreeni

 

Olin aiemmin lukenut jo tämän sarjan kakkososan ja silloin harmittelin, että Valkoinen syreeni oli jäänyt välistä, sillä tähän viitattiin sarjan toisessa osassa muutamia kertoja. Päähenkilö on poliisitarkastaja Sara Vallén ja tällä kertaa tutkitaan nuoren tytön murhaa. Tyttö löytyy silvottuna puiston pensaista ja hänen käteensä on aseteltu valkoisen syreenin oksa. Vähän matkan päästä löydetään nuorimies, jonka kimppuun niinikään on hyökätty, mutta joka on vielä elossa. Saran oma poika joutuu tutkinnan aikana syytetyksi ja se vain lisää Saran intoa ratkaista rikos. Ihan kohtuu-hyvä dekkari, kyllähän tätä sarjaa pitää jatkaa.

Riikka Pulkkinen; Lumo

 

17-vuotias Philippa Laakso löydetään kuolleena kotipihaltaan. Kirjassa keskitytään haastattelemaan Philippan lähipiiriä, niin ystävät kuin perhekin kuulustellaan ja vähitellen sukelletaan uhrin sisimpään. Selvästikään Philippa ei ollut mikään kiltti naapurintyttö, vaan juonitteleva ja manipuloiva luonne. Olen lukenut monta Pulkkisen kirjaa aiemmin, tämä oli niistä mielestäni vähiten hyvä, mutta ihan kohtalainen dekkari kuitenkin.

Joel Haahtela; Marijan rakkaus

 Minusta ei tullut Haahtela-fania vielä tämän toisenkaan lukemani romaanin jälkeen. Taitaa olla nyt liian maalailevaa ja lennokasta minulle. Kirjassa mies ja nainen kohtaavat sattumoisin 25 vuoden jälkeen toisensa. Silloin muinoin nainen on hävinnyt lomalla yhteisestä hotellihuoneesta selittämättä. Nyt kohdattuaan toisensa uudelleen pariskunta viettää jälleen aikaa yhdessä. Kirjassa kuvaillaan paljon keskiaikaista maalaustaidetta, mikä liittyy toisen päähenkilön ammattiin. Pidän keskiaikaisesta maalaustaiteesta toki, mutta en saa mitään irti siitä, kun romaanihenkilöt keskustelevat siitä. Ei kirja toki huono ollut, mutta vähän vain sellainen... plääh. Minulle turha.

Helmet -haasteessa: 10. Kirjassa käydään elokuvissa

Yaa Gyasi; Maa ja taivas

 Yaa Gyasin Maa ja taivas oli jollakin tapaa aivan ihana kirja. En uskonut pitäväni tästä näin paljon, taas ne omat ennakkoluulot...

Päähenkilö on Gifty, Alabamassa asuva ghanalaisperheen tytär. Veli on kuollut päihteisiin ja äiti makaa sängynpohjalla masentuneena. Giftylle itselleen työ koe-eläinten parissa on tärkeää. Vaikka kirja kuvaa perheen vaikeuksia, tässä on jotain todella lämminhenkistä. 

Helmet-haasteessa: 31. Kirjan päähenkilölle ura on tärkeä

Tove Asterdal; Juurakko

 Perusdekkari ja ihan hyvä sellainen. Vuosia sitten tapahtunut nuoren tytön murha ja tapauksen uudelleen avaaminen. Onko vankilassa tuomionsa istunut ja sitten vapautunut Olof kuitenkaan syyllinen? Olofin oma isä joutuu murhatuksi ja menneisyys herää henkiin. Päähenkilönä poliisi Eira Sjödin, joka palaa lapsuusmaisemiinsa työskennelläkseen Ådalenin pikkukaupungin poliisissa. Jännittävä tarina ja tästä mielellään jatkaa sitten sarjan seuraavan osan pariin.

Anna-Leena Härkönen; Kaikki oikein

 Olettehan kaikki varmaan ajatelleet, mitä tekisitte, jos voittaisitte lotossa päävoiton, jättipotin? Mitä tekisitte, mitä ostaisitte, kenelle kertoisitte ja mien elämä siitä jatkuisi. Kaikki on! Ja tässä se oli sitten elämänmakuisesti ja hyväntuulisesti kerrottu. Nuori pariskunta voittaa päävoiton ja joutuu rahapsykoosiin. Miten se vaikuttaa parisuhteeseen? Työelämään? Aika hauska kirja. Pisti miettimään, tekisinkö itse samoin.

Helmet-haasteessa: 21. Kirjassa on muusikko

Riikka Pelo; Jokapäiväinen elämämme

 Nyt oli kyllä tuskaa lukea tämä kirja läpi. Siihen kului monta kuukautta ja monen monta uusintalainauskertaa, sillä ei ottanut tuulta alleen eikä ollut minun mieleiseni kirja. Tämä oli jonkinlainen selvitymistarina äidistä ja tyttärestä Venäjän vallankumouksen aikaan. Päähenkilöt ovat kyseisenä aikana oikeasti eläneet venäläinen runoilija Marina Tsvetajeva (1892–1941) ja hänen tyttärensä Ariadna Efron (1912–1975). En ollut kuullutkaan kyseisestä runoilijasta, vähän piti googlettaa kuitenkin. Kirjassa on sekä rakkaustarinaa, että vankeudessa selviämistä, sitten vähän äidin ja tyttären vaikeaa suhdetta ja kasvutarinaa. Kirjan henkilöt ovat hyvin kalseita ja kylmiä ja itsekkäitä, eikä lämpimiä tunteita oikein löydy. Luin kirjan loppuun, sillä halusin tietää miten tässä käy varsinkin vankileirille joutuneille vastavallankumouksellisille. Voin sanoa, että jotain aika ällöttävääkin sieltä sai lukea. Kuten arvata saattaa.

Kirja menee Helmet-haasteen kohtaan: 38. Elämäkertaromaani

Kaisu Tuokko; Valhe

 Valhe olikin sarjansa kolmas Eevi Manner-kirja. Kuvittelin lukeneeni tätä sarjaa aikaisemmat, mutta olin lukenut niistä vain toisen. Siksi jäi vähän kiusaamaan, kun en tiennyt miten kahden päähenkilön suhde oli kehittynyt ennen tätä kirjaa. Kirja perustui paljon siihen suhteeseen. Toimittaja Eevi Manner ja komisario Mats Bergholm ovat kuitenkin lapsuudenystäviä, jonkinlaisia seurustelukumppaneita ja sittemmin kumpikin taholleen siirtyneitä. Kummankin rauhaa sotkee kirkon portailta löydetty valtava määrä verta. Jossain siis täytyy olla myös ruumis.

Helmet-haasteessa kohtaan: 33. Kirjassa ratsastetaan

Anna Karolina; Toinen meistä kuolee tänään

 Äänikirjana kuunneltua. Kaksoissisarukset Jasmine ja Nicolas viettävät huumehuuruista joulua yhdessä. Jasmine on kuullut ennustuksen, että toinen heistä kuolee tänään. Aamulla vain toinen heistä on elossa. Alkoholisoitunut poliisi Ebba Tapper auttaa puolustusasianajaja Angela Köhleriä ratkaisemaan murhaa. Kirja on hivenen outo ja sekava enkä millään voinut pitää oikein kenestäkään sen hahmoista. Vähän jäi painamaan, miten tämä jatkuu, asioita jäi auki. 

Helmet-haasteessa: 20. Kirjasta tulisi mielestäsi hyvä elokuva tai tv-sarja (kuten lähes jokaisesta dekkarista)

Mattias Edvardsson; En sano sanaakaan

 Jännittävä tarina kahdesta eri perheestä, toisesta yläluokkaisemmasta ja toisesta vähän vaatimattomammasta, joissa kummassakin on teini-ikäisiä lapsia. Toisen perheen tytär murhataan ja toisen perheen poika joutuu syytteeseen tästä murhasta. Jännitteitä ja piinaavaa ahdistusta. 

Lucy Diamond; Uudenvuodenlupaus

 Romanttista ja voimaannuttavaa kertomusta kolmen eri naisen arjesta, jossa sattuu elämän suuria käännekohtia. Yhden mies loukkaantuu onnettomuudessa, toinen tulee yllättäen raskaaksi ja miettii, miten saa kerrottua partnerilleen. Kolmas menettää myös rakkaitaan. Jokainen on suurten kysymysten edessä. Todella hyvää tekevä kirja, mutta ei onneksi imelä.

Helmet-haasteessa: 4. Kirjassa valvotaan yöllä

Kate Atkinson; Kuolema kulkee kartanohotellissa

 Vähän erilainen Jackson Brodie-sarjalainen, kuin aikaisemmat. Jotenkin aika agathachristiemäinen ja kuitenkin hyvin omituinen. Rikoksina taidevarkauksia, valehenkilöllisyyksiä ja kunnon dekkarien tapaan murhia. Kirjassa kulkee erilaisia juonikuvioita, välillä oli vähän vaikeuksia pysyä ajan hermolla. Henkilöt vaihtuivat hypähtäen luvusta toiseen ja yllättäen takaisin, kun oli jo unohtanut edelliset. Rikkonainen, mutta varmaan ihan tarkoituksella. Kuitenkin sitä ah niin ihanaa cozy crimea.

Markku Ropponen; Kuhala ja kaimaanin hymy

 Harmillisesti minulla tätä kirjaa häiritsi se, että ehdin lukea vain puolet kirjasta, ennen kuin äänikirjapalvelun lukuaika loppui ja sitten meni useampi kuukausi, ennen kuin pääsin jatkamaan. Siihen mennessä olin onnellisesti unohtanut paljon. Kuhala ja Hippu-koira kuitenkin selvittävät kahden murhatapauksen mysteeriä ja housunkannatinmuseon virkailijan kiristystapausta. Hippu joutuu myös osaksi valtakunnallista skandaalia osuessaan Venäjän presidentin autosaattueen keskelle.

Helmet-haasteessa kohtaan: 13. Kirjailija on työskennellyt kirjastossa

Kaarina Griffiths; Lintumies

 Pienestä englantilaiskylästä Cornwallissa löytyy miehen ruumis, joka näyttää rituaalimurhan uhrilta. Kyläläiset tuntevat ja muistavat legendan lintumiehestä, mutta kaikki vaikenevat tarinasta. Rikostarkastaja Diggins ja suomalaislähtöinen profiloija Antti Honkanen selvittävät rikosta. 

Tämä kirja tuli minulla Helmet-haasteessa kohtaan: 5. Kirja, jonka joku muu on valinnut sinulle

Kenneth Grahame; Kaislikossa suhisee

 Ja sitten kirja, jonka "kaikki ovat lukeneet" (46. Suosittu kirja, jonka kaikki muut vaikuttavat lukeneen) tai joille ainakin on lapsina tämä luettu. Paitsi minä. Jostain syystä olen aina pitänyt tätä kirjaa vastenmielisenä jo lapsesta lähtien, enkä halunnut että sitä olisi luettu minulle sen enempää, kuin itsekään olisin halunnut lukea kirjaa. No, ei tämä nyt niin täysin vastenmielinen ollut. Mutta jokin noissa piirretyissä eläinhahmoissa häiritsee. Kannessa Rupikonnakin on niin luonnottomassa asennossa pää kohti taivasta. Miten tuo näkee eteensä, kun silmät sojottavat taakse... ja sitten tämä jonkinlainen luonnottomuus. Kuvitus oli myös häiritsevää, en osaa sanoa miksi. Se ei ole kaunista, vaan --- ärsyttävää? Levotonta? Kirjassa päähahmot Mäyrä, Rotta, Vesirotta, Rupikonna, Kärpät ja muut olivat kuin ihmisiä, mutta kuitenkin eläimiä. Miten nämä voivat muka soutaa ja käyttää pyssyjä aseina. Valjastaa ja ohjastaa hevosia? Hei, siis näiden koko?! Sammakko ohjastaa hevosta? Autoa? Ei oikein mahdu minun tajuntaani. Hyvin brittiläinen kirja brittiläisessä maalaismaisemassa. Kirjassa oli vähän kaunista luontokuvailua sentään ja yksi erikoisen nätti mystinen unenomainen taikahetki. Että olihan sellaista. Hyvä, että tuli nyt kuitenkin luettua vanhoilla päivillä tämä klassikko.

Pauliina Susi; Yksityisalue

 Olen pitänyt Pauliina Suden toisesta dekkarisarjasta ja niinpä pidin tästä Tuulia Raja-sarjan aloittajastakin. Helppoa ja viihdyttävää tarinaa. Tuulia irtisanotaan lentoemännän toimesta ja sitten hän ajautuu ihan sattuman oikusta yksityisetsivän apulaiseksi. Tässä on ihmissuhteita ja jännittäviä perhesalaisuuksia sopivassa suhteessa.

Christine Nöstlinger; Onko koira kotona?

 

Jälleen herttainen lastenkirja. Kirjan päähenkilö on jo iäkäs Koira, leski, jonka lapset ovat aikuisia ja muuttaneet pois kotoa. Koira haluaa lähteä katsomaan maailmaa ja joutuu erinäisiin pieniin seikkailuihin matkoillaan. Välillä joudutaan olemaan isänä laumalle villikissan pentuja, välillä ajaudutaan näyttelijäksi, opettajaksi ja moneen muuhun puuhaan. Helmet-haasteessa: 23. Pidät kirjan nimestä koska onhan tämä nimi nyt ihan klassikko =).