Virpi Hämeen-Anttila; Suden vuosi

 Suden vuosi on Virpi Hämeen-Anttilan esikoisromaani vuodelta 2003. Se kertoo rakkaustarinan yliopistomaailmassa, tämä vanha tarina: opiskelija ja opettaja ihastuvat, rakastuvat ja ajautuvat suhteeseen. Opiskelijalla on epilepsia, siitä kirjan nimi,  sillä hän nimittää omia kohtauksiaan isoksi sudeksi ja pikkusudeksi. Tämä oli jotenkin piristävä ja erikoinen ajatus, en ole lukenut ehkä yhtään romaania, jossa olisi käsitelty epilepsiaa. Ajatuksia herätti nuoren epileptikon asumisjärjestelyt, sillä hän ei voinut asua yksin. Vanhemmat kielsivät tytärtä muuttamasta omilleen ilman kämppistä, koska kukaan ei olisi auttamassa kohtauksen sattuessa. Ja myöhemmin, kun hänellä oli jo kämppäkaveri, hän ei voinut mennä kylpyyn ollessaan yksin kotona, jos kohtaus sattuisi sen aikana. Epilepsiaa sairastavan oli soitettava kämppikselleen, että tämä tulisi kotiin ja hän pääsisi kylpyyn.

Kirja oli kiinnostavuudeltaan kohtalainen, mutta aika pitkä ja välillä tuntui ettei se lopu koskaan. Ehkä tässä oli minulle vähän liikaa  yliopistomaailmaa.

Helmet-haasteessa sain tämän vaikeaan kohtaan: 44.Kirja on ollut ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi 

Virpi Hämeen-Anttila; Hyvän miehen kuolema

 Karl Axel Björkin elämässä eletään jo vuotta 1922. Hänen ja Lisbetin kihlaus on jo kestänyt pitkään, jokohan kohta suunnitellaan häitä? Björkin oman perheen keskuudessakin tapahtuu nyt suuria asioita. Ja samaan aikaan pankin vahtimestari surmataan. Mies, jolla ei pitänyt olla mitään vihamiehiä eikä salaisuuksia menneisyydessä. Jotta Björkin elämä ei olisi tylsää, hän antaa taas kaikkensa ratkaistakseen murhan. Frans Valkaman avustuksella tietenkin. Tämä oli taas tasaisen taattua laatua, oikein nautittavaa lukemista.

Virpi Hämeen-Anttila; Synnin jäljet

 

Äänikirjana kuunneltua. Synnin jäljet -romaanissa liikutaan herätysliikkeen parissa vuoden 1922 Helsingissä. Aviomies löytyy kuolleena kodistaan ja vaimo tajuttomana uhrin vierestä. Järkytyksen seurauksena hän on kokenut muistinmenetyksen. Miehen isä, uskonnollinen kirkkoherra, uskoo että nuori vaimo on tappanut miehen. Björk kutsuu taas nuoriherra Valkaman avuksi tutkimaan rikosta piireissä, jotka vievät rukoushuoneille, salakapakoihin ja varastetun tavaran lähteille. Kirjassa suurinta nautintoa tuotti ehkä tuo 20-lukulaisen elämän kuvailu. Se miten Björk laittaa lounasta ja kahvittaa Valkamaa, paistellaan kananmunia ja keitellään perunoita. Jotenkin niin ihanan arkista. Kyllä Brjök on ihana.

Virpi Hämeen-Anttila; Vapauden vahdit

 Parempi osa, kuin edellinen, joka oli mielestäni vähän sekava. Mutta nyt nappasi innokkaasti mukaansa. 1920-lukulaisesta Helsingistä löytyy useampi vainaja, joiden kasvot on tervattu mustiksi. Vainajia yhdistää järjestö, josta Björk taas tapansa mukaan ottaa selvää naamioituneena eri persooniksi. Apulaispoika Valkama pääsee mukaan näihin seikkailuihin. Valkama puhuu hauskaa stadin slangia sadan vuoden takaa. Mitähän mahtaa tarkoittaa, kun joku henkilö on buli. Herttaisia sanoja. Björkin ja kihlatun elämä syvenee. 

Virpi Hämeen-Anttila; Juhannusyön painajainen

 Tämä oli jo 8. osa ihanaa 20 -luvun Helsinkiin sijoittuvaa Björk -sarjaa. Olen niin ihastunut tuohon aikakauteen ja kieltämättä myös itse Björkiin. Ja Björkin suhteista naisiin, naiseen... Björkin elämään pienessä poikamiesboksissa, ruuanlaittoon, siihen miten hän voitelee leivät apupoika Valkamalle ja keittää tälle kahvit... tai naamioituu tekoparran kanssa laitapuolenkulkijaksi, vaihtaa kävelytyylinsäkin alamaailmaan sopivaksi. Niin loogillista. Ja kieltolaki, viinatrokariveneet, kitarrit, kahvilat... niin romantillista.

Kirja alkaa nimensä mukaan juhannuksesta, sillä kesänviettosaaressa tapahtuu murha tai kaksi. Mutta ne henkilöt! Voihan pahus sentään, en meinannut oppia niitä koko kirjan aikana. Luin tätä e-kirjana, jolloin on vielä erikoisen vaikea selata koko ajan kirjan loppuun henkilöesittelysivulle. Tein sitä silti monta kertaa, enkä silti meinannut oppia henkilöitä. Silti nautin tästäkin sarjan osasta, vaikka aikaisemmat henkilökavalkadit ovat ehkä uponneet helpommin kovaan kallooni.

Virpi Hämeen-Anttila; Villa Speranza

 Sitten heti perään toinen Hämeen-Anttilalta, sillä kaipasin leppoisaa ja helppoa, jopa vähän tyhjänpäiväistä luettavaa. Villa Speranza olisi juuri sellainen lempeä kesäpäivän kirja. Päähenkilö Silja on toimittaja, joka viettää Italiassa lomaa ja toipuu avioliittotraumastaan, josta ei alkuun paljoa kerrota. Eikä tarvitsekaan, se on vain sivujuoni kirjalle. Italian vilkkailla kaduilla Silja tutustuu vahingossa Eva Morettiin, suomalaiseen oopperalaulajaan, jolla on huvila Italiassa. Silja saa kutsun majoittua suurenmoiselle villalle. Siellä käy ilmi, ettei eliittiperheen arkielämä olekaan ihan niin kiiltokuvamaista, kuin voisi luulla. Mutta mitään suuria kirjassa ei tapahdu. Tällaista herkkää Italia-paatosta, etelän lomailua ja rentoa viihdykettä, taideaarteita, musiikkia, oopperaa, vähän romansseja ja komeita italiaanoja. Siinä se. Kepeä hyvän mielen kirja.

Helmet-haasteessa kohtaan: 46. Kirjassa syödään herkkuja
ja 
Popsugarissa: 37. A book you think your best friend would like

Virpi Hämeen-Anttila; Marionetit

 Marionetit kertoo erikoisen taiteenalan harjoittajista: miimikoista, tanssitaiteilijoista ja nukketeatteri-ammattilaisista. En muista ikinä ennen lukeneeni miimikkoina työskentelevistä ihmisistä, eli oli nyt ainakin jotain aivan uutta. Varsinainen tarinan juoni on sisarusten keskinäinen suhde. Emma ja Julia ovat aikuistuttuaan erkaantuneet toisistaan, kun Julia on muuttanut pois Suomesta, mutta sitten yhtäkkiä siskosten tiet yhtenevätkin jälleen. Kaikki vanhat kaunat ja kilpailu poikaystävistä, mutta myös ystävyys ja kiintymys nousee pintaan. Emma on naimisissa Jannen kanssa, Janne taas oli nuorena rakastunut Juliaan. Emma puolestaan tunsi tyttövuosien ihastusta Mikaelia kohtaan, mutta Mikael katseli ihaillen Juliaa. Nyt vanha porukka nelikymppisinä tapaa jälleen toisensa. Aikuisina, kasvaneina. Omien lastensa vanhempina.

Kirja oli jotenkin kevyt ja hivenen turha, mutta ihmissuhteet ja etenevä juoni taitavasti kirjoitettu. Sitä luki mielellään. Varsinkin alussa menin hieman sekaisin henkilöistä. Onneksi jokaisen luvun alussa kerrottiin, kuka milloinkin oli luvun päähenkilö. Oman sekaannuksen soppaan aiheutti se, että samoista ihmisistä käytettiin välillä näiden omia nimiä, välillä lempinimiä, riippuen siitä, kuka kertoo suhteestaan kyseisiin henkilöihin. Josefine oli toisissa luvuissa Fine ja toisissa Josefine. Turo oli toisissa luvuissa Turo ja toisissa... hm, olikohan se Brutus vai mikä lie. Unohdin jo. Tämä oli hieman erilainen kirja.

Helmet 2021 -haasteessa: 
13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin
ja
Popsugar 2021 -haasteessa: 
38. A book about art or an artist

 

Virpi Hämeen-Anttila; Kalman kevät

Kyllä nyt on myönnettävä, että rakastan Karl Alex Björkiä! Rakastan koko kirjasarjaa ja kaikkia ihania pieniä 20-lukulaisuuksia, joita se sisältää. Tätä voisi vaan nauttia ikuisuuksia.
Tällä kertaa Björkin ystävätär Ida huolestuu tuttavansa tilanteesta; nuoren neidin kotona kummittelee. Rappukäytävässä on tätä ennen tapahtunut jo yksi kuolemaan johtava tapaturma. Björkistä alkaa tuntua, että sekä kuolinsyyssä, että kummittelussa on jotain hämärää. Onneksi Björkin apuna on koulupoika Frans Valkama, joka aidon kadun kundin tapaan voi käydä utelemassa röyhkeästi naapurustolta juoruja. Hän kertoo Björkille mm. tsikolosta, joka hännystelee nuoria neitoja. Björk saa taas kerran tilaisuuden naamioitua ja esittää jotain ihan toista roolia. Surmatalon asukkaiden huoneustoissa kiertelevä Björk on olevinaan tuholaiseläin-tarkastaja ja valitsee tittelikseen "toisen luokan tarkastajan". Rakastan tällaisia pieniä hauskoja vanhanaikaisuuksia.
Yksityiselämässään Björk ottaa aimo harppauksen eteenpäin. Kihelmöivän kiehtovaa!

Virpi Hämeen-Anttila; Kirkkopuiston rakastavaiset

Ihana Björk ottaa tässä romaanissa apulaisjohtajan pestin sukulaisensa sähköfirmassa. Sen mutkikkaat liike-elämän juonittelut liittyvätkin yllättäen Björkin vapaa-ajallaan tutkimaan kaksoismurhaan. Nuori pariskunta on löydetty puistonpenkiltä kuolleena. Pian poliisille selviää, että kyseessä ei ole itsemurha, vaikka se on yritetty lavastaa näyttämään siltä. Ei, kyseessä on kaksoismurha.

Jos edellisessä romaanissa, Tiergartenin teurastajassa, tutkittiin kuvottavaa murhatapausta, niin on kyllä tässäkin ilkeä rikolliskuvio. 

20-luvun Helsinki on lumoavaa luettavaa. Erikoisen paljon pidin autoilu-kohtauksesta, jossa Helsingistä Kotkaan ajetaan 4 tuntia auton huippunopeuden ollen 65 km/h. Tosin moinen vauhti huonokuntoisilla teillä ei toki onnistu. Auto on muuten Citroen. Ihan huippua!

Mieleen jäi kuitenkin myös kohtaus, jossa Björk ja apulaispoika Frans Valkama ovat murtautuneet pimeyden turvin rikollisten taloon ja liikkuvat kynttilän turvin pimeässä huoneessa. Kun he uhkaavat tulla huomatuiksi, he puhaltavat äkkiä kynttilän sammuksiin ja piiloutuvat sohvan taakse. Pahikset tulevat huoneeseen, mutta eivät epäile mitään. Mutta kyllähän nyt puhalletusta kynttilästä nousee kauhea käry, kun sen sammuttaa. Ehkä rikollisilla on onneton hajuaisti?

Helmet 2020 -haasteessa kirja menee kohtaan: 

17. Tutkijan kirjoittama kirja ja Popsugar 2020 -haasteessa kohtaan:  9. A book with a map

Virpi Hämeen-Anttila; Tiergartenin teurastaja

Tiergartenin teurastajassa Karl Björk matkustaa Berliiniin ottamaan selvää Gustav-sedän liikkeen kirjanpidosta. Haarakonttorin taloudessa on jotain hämärää. Tämä jää kuitenkin sivujuoneksi, kun Björk kiinnostuu Berliinissä riehuvan sarjamurhaajan toimintatavoista. Björkille tulee pakonomainen tarve selvittää murhaajan henkilöllisyys.

Yllättäen Björk pääsee täälläkin poliisin mukaan tutkintaan, kun naapurista kidnapataan nuori tyttö.

Mielestäni kirja ei ollut ehkä aivan yhtä hyvä, kuin sarjan edelliset, mutta ajatuksia herätti paljon Berliinin juutalaisväestön asema jo tuolloin 20-luvulla. En voinut olla ajattelematta, mitä tulevina vuosina tapahtuu näille romaanin kuvitteellisille juutalaisperheille, lapsille, poliiseille, lääkäreille… Jotain oli ilmassa jo havaittavissa.

Berliini oli tuolloin 20-luvulla kaiken kuviteltavissa olevan mahdollisen ja mahdottoman irstauden ja paheen pesä. Kadulta sai ostaa maalattuja tyttöjä ja poikia, lihavia, rampoja ja kääpiötä prostituoituja sekä huumeita joka lähtöön. Rikollisuus kukoisti enemmän kuin koskaan. Tarjolla oli alastontanssia, hurjia revyy-numeroita, haureutta kaikissa muodoissaan. Köyhyys oli käsittämätöntä.

Tämmöisen elämänmenon keskellä toimii teurastaja, murhaaja ja pedofiili, joka on niin raadollinen kuin vain voi kuvitella.

Mielenkiintoisen jatkumon tähän tekee se, että romaani (jonka aivan tarkkaa ajankohtaa ei sanota) sijoittuu aika saumattomasti siihen aikakauteen, jota vastikään televisiosta tullut Babylon Berlin -sarja jatkaa. Sekin on historialliselta otteeltaan hyvin mielenkiintoinen.Kummassakin on selkeä samanlainen pohjavire.

Helmet-haasteessa kohtaan 44. Kirja kertoo Berliinistä.

Virpi Hämeen-Anttila; Koston kukat

Nämä Björkit ne sen kun paranee kirja kirjalta. Koston kukissa Björk ja poliisit tutkivat oopperassa tapahtunutta laulajattaren murhaa. Järkevä, emansipoitunut ja reipas Ida-neitikin pääsee auttamaan. Ja Björk edelleen kärsii epätietoisuutta naisvalinnoissaan. Onko Ida Se Oikea, vai Lisbet? Vai onko kukaan?

Björk saa itsekin tuta kostoiskun nahoissaan. Hänen vanhat vankilaan passittamansa pahikset ovat vapautuneet kiven sisästä ja päättävät antaa kostoiskun. Onneksi nuoriherra Valkama on opettanut Björkille sen verran jiu-jiutsua, tuota jaappanilaista itsepuolustamista, että Björk pääsee pälkähästä.

20-luvun Helsinkiin on ihana sukeltaa. Virpi Hämeen-Anttilan kirjoittama aikaan sopiva kieli on suloista. Tätä voisi vain lukea ja nautiskella vaikka kuinka pitkään. Siis nimenomaan nautiskella, nämä kirjat ovat tarkoitettu nautiskeluun. Hienoa, kun kiireisessä nykymaailmassa voi välillä pysähtyä tällaisen yksinkertaisen elämän eteen. Voi miten toivon, että nämä eivät loppuisi koskaan ja harmittelen sitä, että kaikki hyvä loppuu aikanaan. Koska eihän tätä mitenkään voi venyttää ikuisesti. Onneksi hyllyssä odottaa sarjan seuraava kirja.

Tämän kirjan sovitan Helmet -haasteen kohtaan 7. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt (Helsinki).

Virpi Hämeen-Anttila; Kuka kuolleista palaa

Kuka kuolleista palaa on Björk -sarjan kolmas romaani, tässä Karl Axel Björk jahtaa tuhopolttajaa, joka on polttanut jo useita kiinteistöjä Helsingissä. Viimeisimmästä löytyi vainaja. Lapsuudenystävä Martti, poliisi, jaksaa katsoa sormien välistä Björkin omavaltaisia tutkimusmenetelmiä. Näiden kahden ystävyys on kuvattu mukavan tasapainoiseksi kirjoissa. Ja tässä romaanissa avattiin vähän toisen ystävänkin, Antonin, persoonaa. Björk tulee kaiken aikaa inhimillisemmäksi ja tutummaksi lukijalle. Se on mainio suuntaus. Ihan uutta on nyt maisemiin ilmestyvä isä.
Kirjat ovat mutkattomia ja verkkaisia ja jostain syystä tästä tuli mieleen Aku Ankka -sarjakuvalehti! Yhdessä kohtauksessa Björk ja Helsingin poliisi ajaa tuhatta ja sataa Porvoon satamaan tavoittaakseen rikollista. Siellä he ilmoittautuvat paikallisille. Dialogi menee näin: - Me ollaan Helsingin poliisista ja ajetaan takaa vaarallista rikollista, joka yrittää veneellä pakoon! Tämähän on kuin suoraan Aku Ankan puhekuplasta. Näin voisi poliisimestari Sisu sanoa. Varsinkin tuo vaarallinen rikollinen kuulostaa jotenkin niin herttaiselta =)… Huvittaa ajatella, miten oikeasti suomalainen poliisi (vaikkakin 20-luvulla, jota kirjassa eletään) kaahaisi jarrut kirskuen tuohon kotikaupunkini vierasvenelaituriin ja huutaisi kiihkeästi kyseisen lauseen paikalla oleville veneilijöille.

Kirjalla vastaan Helmet 2019 -lukuhaasteen kohtaan 30. Kirjassa kannessa on kaupunkimaisema. Kolmessa ensimmäisessä Björk -sarjan kirjassa on kuva historiallisesta Helsingistä.

Virpi Hämeen-Anttila; Käärmeitten kesä

Käärmeitten kesä jatkaa Yön sydän on jäätä –romaanista tutun Karl Björkin sarjaa. Karl on virkamies, jonka intohimoisiin harrastuksiin kuuluu rikosten ratkaisu. Tässä sarjan toisessa osassa eletään 1921 –luvun Helsingissä. Helsingin historiasta kiinnostuneet saavat tästä varmaan mahtavasti hienoja historiallisia kiksejä.

Rikkaan leskirouvan, Alina Jegoroffin, kuolema ei vaikuta luonnolliselta. Karl Björkin tie vie hurmoksellisen uskonnollisen liikkeen kokouksiin ja hallusinaatioiden tuolle puolelle. Ja nuori mies kun on, niin tietenkin omat naisasiat vaativat osansa. Björkissä on vähän keikarin vikaa. Mielenkiintoista muuten oma suhtautumiseni häneen: tässä toisessa osassa pidin sankarista jo vähän enemmin, kuin ensimmäisessä osassa.

Jostain kumman syystä lukiessani tätä kirjasarjaa (kolmas on nyt menossa jo), unohdan autuaasti koko ajan, että kirjoittaja on Virpi Hämeen-Anttila. En tiedä ketä ajattelen kirjoittajaksi, mutta tämä ei vain ole ollenkaan hämeen-anttilamainen. Jotenkin nämä kirjat ovat niin omanlaisiaan! Ja tarkoitan tätä positiviisesti ajatellen. Mielenkiintoista havaita itsessäni lukijana tällaisia ominaisuuksia.

Virpi Hämeen-Anttila; Tapetinvärinen

Tapetinvärinen ei ollut minun kirjani ollenkaan. Ehkä tätä voisi kutsua terapiakirjaksi, mutta en oikein tiedä tarvitseeko sellaisia julkaista. Miksi ei, jos joku saa tällaisesta irti jotain?

Päähenkilö on kirjailija, jonka silmille menneisyys yhtäkkiä hyökkää. Hänellä on ollut vaikea lapsuus, jota on määrätietoisesti yrittänyt sulkea pois muististaan. Yhtäkkiä hän kohtaa lapsuudenystävänsä Mimin, joka on myös kirjailija. Muistot saapuvat höykyinä, sekaisina, valehtelevina…

En valitettavasti pitänyt tästä kirjasta, mutta Hämeen-Anttilan muu tuotanto on kyllä minun makuuni.