Karsten Dusse; Murhat, mindfulness ja pyhiinvaellus

 Mindfulness-sarjan kolmas kirja ei yltänyt ehkä ihan kahden aiemman tasolle, mutta sellainen pikkuhauska perustason kirja tämäkin. Päähenkilö, asianajaja  Björn Diemel  lähtee pyhiinvaellusretkelle terapeuttinsa kehotuksesta. Ruumiita syntyy pyhiinvaeltajien keskuudessa, mutta mindfulness tekee hengelle hyvää. Ihan jees, vaan ehkä en jaksaisi nyt kyllä tätä konseptia enempää. 

Tuire Malmstedt; Pimeä jää

 Olen aiemmin lukenut Tuire Malmstedtin myöhäisempiä kirjoja, mutta nyt palasin Isa Karos -sarjaan ja sen ensimmäiseen kirjaan. Malmstedt on yksi lempidekkaristejani, olen pitänyt kaikista hänen kirjoistaan. Pimeä jää upposi myös oikein otolliseen maaperään. 

Isa Karos-sarja sijoittuu Oraviin, jonka olinpaikasta minulla ei ollut minkäänlaista pienintäkään hajua ennen tätä kirjaa, eikä oikein vieläkään muuta kuin vähän sinne päin. Mutta mahtavaa, että dekkarimaailmassa eletään muissakin Suomen kaupungeissa, kuin pääkaupunkiseudulla tai muutamassa seuraavaksi suurimmassa kaupungissa. Isa Karoksen työpari poliisissa on Niiles Aarnikoski ja yhdessä poliisikaksikko ratkoo 9-vuotiaan lapsen murhaa. Lapsi löytyy katiskaan sullottuna ja tämän kaulaan on ripustettu eriskummallinen puinen kaulakoru. Olipa jännittävä tarina. 

Kirjan nimi on myös jännä, ajattelin pimeää jäätä koko kirjan. Siis jäätynyttä järven pintaa. Vasta luettuani kirjan esittelyn myöhemmin tajusin, että tarkoittaahan se pimeän jäämistäkin. Mitenköhän nyt ei mennytkään jakeluun ensi lukemalla. Kiehtovaa.

Guillaume Musso; Seinen tuntematon

 Joskus tulee aloitettua (ja jatkettua loppun!) kirja, josta ei oikein pidä. Seinen tuntematon oli minulle sellainen. Alku oli vielä lupaava, kun päähenkilö, poliisitehtävissään virheitä tehnyt Roxane Montchrestien saa siirron syrjäiseen ja hylättyyn yksikköön. Siellä aikaisemmin työskennellyt mies on joutunut sairaalaan ja Roxannesta kollegan tutkima rikos vaikuttaa mielenkiintoiselta. Seinestä on pelastettu alaston nainen, joka ei muista yhtään mitään. Rikosjuoni vie muinaiseen Dionysos -kulttiin ja merkillisiin sattumuksiin. Vähän liian merkillisiin mielestäni. Sain juuri ja juuri kahlattua läpi tämän kirjan.

Kaarina Griffiths; Trennan sokkelo

 En tiedä mihin väliin tämä kuuluu Cornwall -mysteereissä, joista Meren syliin on ilmeisesti numero yksi. Sen jälkeen luin Lintumiehen ja tämän Trennan sokkelon nyt kolmantena. Seuraavaksi varaamani Tuulisolmut on jo saapunut lukemistooni, joten enköhän pääse aloittamaan senkin kohta. Trennan sokkelossa eletään kuitenkin aikaa, jolloin suomalainen Antti Honkanen muuttaa Englantiin ja päätyy Trennan kartanoon töihin. Eli palataan ilmeisesti alkuun ja aikaan ennen aiempia kirjoja? Kunnon dekkarin tapaan tässäkin tapahtuu murhataan pahaa-aavistamaton uhri ja nyt se tapahtuu Trennan kartanossa. Epäilyksenalaisiksi päätyy tietenkin perhe, eli uhrin kaksoset Helen ja Henry sekä Lady Elisabeth. Aatelisten persoonista löytyikin sitten aika eriskummallista tapausta, heistä ei oikein voinut tykätä. Aika ahmittava kirja.

Camilla Läckberg; Käepoika

Jännä juttu; luin kaksi Läckbergiä peräkkäin ja edelliseen jouduin kirjoittamaan, etten muistanut juonesta mitään, vaikka pidin siitäkin kirjasta. Sitten heti perään tuli tämä, ja muistan oikein hyvin juonen ja tapahtumat. Ehkä edellisen kirjan hetkellinen muistihäiriö johtui juuri tästä kahdesta peräkkäisestä saman sarjan kirjasta.

Tässä kirjassa tutustuttiin ystäväjoukkoon, joista yksi valokuvaaja murhataan galleriassa näyttelyn pystyttämisen aikana. Ystäväporukkaa epäillään ja valokuvissa on salaisuuksia, joita ei ehkä haluta tuoda päivänvaloon. Toinen murha tapahtuu yksityisellä saarella, taas saman tuttavajoukon jäseniä. Nobelin kirjallisuuspalkinnollakin vihjailtu huippukirjailija menettää siellä henkensä. Jotenkin nämä murhat liittyvät menneisyyteen, traagiseen trans-naisen tapaukseen. 

Sen verran oli taas jännitystä ilmassa, että tätä kirjaa tuskin malttoi kädestään laskea. Oli vähän koskettavakin ja surullinen.

Camilla Läckberg; Itkijänainen

 Kopioitu kirjan esittelystä (koska en muista tästä kirjasta juuri mitään - paitsi sen, että tykkäsin kyllä kirjasta. Luin kirjan noin kuukausi sitten.):

"Juuri lukion aloittanut ja kaikkien suosiossa paistatellut Sofie katosi 30 vuotta sitten jäljettömiin. Tragedia ravisteli koko Fjällbackaa ja langetti synkän varjonsa idyllisen rannikkopitäjän ylle.

Sitten poliisi löytää jotakin kauheaa. Ratkeaako Sofien mysteeri viimein? Alkaa tutkinta, joka nyrjäyttää kaikkien juttuun liittyvien elämät jälleen sijoiltaan. Patrik Hedström ja hänen kollegansa Tanumshedin poliisiasemalla joutuvat kovan paineen alle, ja myös kirjailija Erica Falck sotkeutuu Sofien arvoitukseen.

Samaan aikaan joku on valmis tekemään mitä tahansa, jottei totuus paljastu."

Jotenkin ihan hassua, etten muista kirjan juonta, murhaajaa, tapahtumia... ja silti muistan tunnelman ja erikoisesti sen, että pidin tästä kirjasta. Eli sain juuri sitä mitä halusin; vetävän juonen, joka vei irti arjesta ja turvallista, tasaista luettavaa ilman että tarvitsi pelätä mitään asiavirheitä tai kompurointia. Vaikka Läckbergin Tanumshed -sarjassa on paljon ärsyttäviä kliseitä, niin on ne silti hyvin kirjoitettua tarinaa. Siksi tämä on aina varma valinta.

Sari Rainio & Juha Rautaheimo; Vainajat vailla armoa

 Ihanan leppoisa ja helppolukuinen oli tämä Mortui non silent -sarjan kolmas dekkari Vainajat vailla armoa.  Oikeuslääkäri Viola Kaarion avattavaksi joutuu maastosta löytynyt kuolonuhri. Kirjassa selvitellään tätä kuolemantapausta ja tutustutaan moniin erikoisiin persoonallisuuksiin. Vihjeet vievät vanhusten hoivakotiin Manderleyhin, jossa varsinkin on kaikenlaisia merkillisiä ihmishahmoja niin hoitohenkilökunnan kuin asukkaidenkin joukossa. Kaiken tämän murhatutkinnan ohessa edelleen rakennellaan huolella ansaa romanssihuijarille, joka esiintyi sarjan ensimmäisessä kirjassa. Pidin todella tästä sarjan osasta, joskin kovasti kaipaan jo sitä, miten Viola Kaarion tuleva operaatio - jos sellaista yleensä on luvassa - sujuu.

Freida McFadden; Älä valehtele

 Tuore aviopari Tricia ja Ethan etsivät uutta kotia ja ihastuvat vanhaan hienoon kartanoon.  Asuntonäytössä he kuitenkin jäävät sinne jumiin lumimyrskyn takia. Asunto on kuulunut psykiatrille, jolta on jäänyt potilaiden äänitallenteita salaiseen huoneeseen. Lumen vankina Tricia alkaa kuunnella näitä äänityksiä, joista alkaa aueta pelottava tapahtumaketju. Lukijaa huijataan ihanasti monta kertaa, tuli yllätystä ja käännettä eikä kauhulta ja jännitykseltä voinut laittaa kirjaa pois kädestä. Tällaiset kierot tummanpuhuvat jännärit on elämän suola.

Anu Ojala; Tarkka-ampuja

 Tarkka-ampuja on neljäs osa Ronja Jentzsch -sarjaa. Ronja on siirtynyt Haaparannasta Rovaniemen poliisiin ja saanut siellä uusia poliisikollegoja. Edellisen työpaikan vanhat rankat tapahtumat kiusaavat vielä. Rovaniemen sotilasprikaatissa räjähtää ja sotilaita kuolee. Yhdeltä varusmieheltä löytyy huumeita. Kirjan juoni etenee varmasti ja vakuuttavasti. Kirjassa käsitellään myös vähän surullisia ja koskettavia ihmiskohtaloita. Nyt tuntuu ihan hyvältä, etten jättänyt tätä kirjaa ensimmäisen tai toisen osan jälkeen kesken, koska minusta tämä on nyt kehittynyt hurjasti.

Tuire Malmstedt; Jehki

 

No nyt oli erikoinen ja ihana kirja. Päähenkilö on Nina, jonka aviomies on kadonnut jälkiä jättämättä Jäämeren rannalla kesken retken. Vuosikausia myöhemmin Nina palaa tälle seudulle tavoitteena selvittää, mitä aikoinaan tapahtui. Nina saa vihjeitä miehensä jäämistöstä löytyneestä romaanikäsikirjoituksesta. Kirjassa käydään läpi tätä käsikirjoitusta ja voi että miten erikoista ja erilaista ja nautinnollista sitä oli lukea. Siinä oli mystiikkaa ja taikaa, mutta itse kirja ei silti tuntunut liian fantasialta. Ihan huippu tarina.