Heine Bakkeid; Nuku lapsi armaani

 

Aikaisemmissa sarjan osissa poliisista eronnut (tai erotettu) Thorkild Aske näki kaikenlaisia kummallisia näkyjä ja kirjat vaeltelivat yliluonnollisuuden rajan tuolla puolen - tai ehkä ne olivat vain Asken pilleripöhnäisiä harhoja. Nuku lapsi armaani -romaani oli siinä mielessä aiempia parempi, ettei tässä ollut mitään yliluonnollista. Eikä päähenkilö enää säätänyt pillereiden kanssa. Thorkild Aske palaa synnyinseuduilleen Islantiin, jossa hänen isänsä istuu vankilassa tuomiota nuoren rakastajattaren murhasta. Isä vannoo olevansa syytön ja Thorkildin on pakko selvittää, mitä oikein on tapahtunut. 

Elly Griffiths; Yöhaukat

 Rannikolta löytyy historiallinen asekätkö ja ruumis. Toinen perhe taas on murhattu asuntoonsa. Perheestä paljastuu kaikenlaista epäilyttävää ja näitä sitten Nelsonin poliisitiimi tutkii saadakseen selville murhaajan. Jälleen hyvä osa Ruth Gallowayn tutkimuksia, joskin koiran osuus hieman kaihersi.

Samuel Bjørk; Saari kaukana kaikesta

 

Mia Krüger on muuttanut Hitran saarelle ja kärsii edelleen traumaa siskonsa menetyksestä. Mutta Mian on ryhdyttävä töihin selvittämään saarella tapahtunutta teini-ikäisen tytön murhaa. Tyttö on liikkunut piireissä, joista jo vuosia aiemmin on kadonnut poikalapsi. Se on kyläyhteisölle yhä vaikea paikka. Holger Munch ja uusi koottu tutkintaryhmä saapuu mantereelta Hitran saarelle. Pidin tästä dekkarista enemmin kuin sarjan edellisestä osasta.

Christian Rönnbacka; Mennyt mies

 Mennyt mies oli aika varmaa ja turvallista Rönnbacka-tasoa. Minua jäi vähän kiinnostamaan ja vaivaamaan kirjan alkupuolella autiosta talosta löytynyt hylätty lisko (vai oliko se lisko - jokin sellainen, jonka lajin varmuutta en nyt muista kun kirjan lukemisesta on kulunut jo aikaa?). Miksi eläimen omistaja olisi tieten tahtoen hylännyt liskon, jättänyt sen noin vain oman onnensa nojaan tyhjään taloon kuolemaan ja nääntymään. Kirjassa oli monta monimutkaista juonenkäännettä, viihdyttävä tarina.

Virpi Hämeen-Anttila; Synnin jäljet

 

Äänikirjana kuunneltua. Synnin jäljet -romaanissa liikutaan herätysliikkeen parissa vuoden 1922 Helsingissä. Aviomies löytyy kuolleena kodistaan ja vaimo tajuttomana uhrin vierestä. Järkytyksen seurauksena hän on kokenut muistinmenetyksen. Miehen isä, uskonnollinen kirkkoherra, uskoo että nuori vaimo on tappanut miehen. Björk kutsuu taas nuoriherra Valkaman avuksi tutkimaan rikosta piireissä, jotka vievät rukoushuoneille, salakapakoihin ja varastetun tavaran lähteille. Kirjassa suurinta nautintoa tuotti ehkä tuo 20-lukulaisen elämän kuvailu. Se miten Björk laittaa lounasta ja kahvittaa Valkamaa, paistellaan kananmunia ja keitellään perunoita. Jotenkin niin ihanan arkista. Kyllä Brjök on ihana.

Anneli Kanto; Ihan pähkinöinä

 Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, tai ainakin sitä vauhtia, oli tässä Anneli Kannon Ihan pähkinöinä -romaanissa. Päähenkilö on keski-ikäinen Mirjami, jonka työelämässä sattuu ja tapahtuu hirveä käänne ja sitten vielä lapsuuskodin puolessa Pohjanmaalla kuolemantapaus perhepiirissä. Mirjami joutuu tökistäytymään perheensä tukipilariksi. Kirja on täynnä hauskaa sanailua ja reipasta elämänasennetta pienellä sopivalla ilkeydellä maustettuna.

Samuel Bjørk; Susi

 Huh. On muuten vaikea aloittaa kirjaa, jonka nimi on Susi ja kannessa kuva sudesta! Sitä valmistautuu pelkäämään pahinta ja on varpaillaan koko ajan, että kirjassa viattomat eläimet joutuvat ajojahdin kohteeksi ja susi saa taas kärsiä. Mikä helpotus, että näin ei ollut. Kirjan pahis-hahmo on eräänlainen susi. Lasten ruumiita löytyy tapettujen villieläinten,  kettujen ja jänisten,  keskeltä. Ollaan palattu ajassa taaksepäin, sinne missä Mia Krüger ja Holger Munch tutkivat ensimmäistä murhajuttuaan ja rikoksia tutkiva ryhmä on vasta perustamisvaiheessa. Kirjan teksti on ihan nippa-nappa melkein tekotaiteellista vajaine riveineen ja tajunnanvirtoineen. Siihen tottuu kirjan edetessä. Tämä ei ole sarjansa paras kirja, mutta kohtuullisen hyvä silti.

Terttu Autere; Kuolema Eedenissä

 Kuolema Eedenissä on toinen osa lääninetsivä Kuikan murhatutkimuksia. Kirjassa eletään 1930-lukua ja tapahtumat sijoittuvat täysihoitola Eedeniin. Kirjan alussa tutustutaan lomailijoihin. Nämä meinasivat mennä minulta sekaisin siitä huolimatta, että alkulehdillä oli henkilöluettelo. Sitä joutuin selaamaan tiuhaan. Pidemmälle edetessä ihmiset alkoivat vähän selventyä ja saada persoonaa. Yksi majoittujista löydetään murhattuna. Lääninetsivä Kuikka joutuu kaivamaan syyllistä vanhojen henkilökohtaisten suhteiden ja menneisyyden tapahtumien avulla. Nostalginen pikkukiva dekkari, jossa jotenkin aikakausi häviää. Kirja voisi lähes tulkoon sijoittua vaikkapa 50-, 70- tai 90-luvulle. Tähän pitäisi nyt jotenkin saada se 30 -luku olemaan enemmin läsnä (vrt. Virpi Hämeen-Anttilan 20-luvun dekkarisarja Björkistä). Mietin olisiko 30-luvulla ollut sopivaa kahden naimattoman nuoren neitosen majoittuvan kahdestaan rantahotelliin ilman esiliinaa. Vieraat, miehet ja naiset, liikkuivat hotellin julkisissa tiloissa välillä uima-asuissa ja kylpytakeissa.  Ei ainakaan hienostopiireissä...

Inger Frimansson; Lintulapsi

 Justine Dalvikin tarina jatkuu Lintulapsessa. Kirjan sanotaan olevan itsenäinen osa Justine-sarjaa, mutta mielestäni aiemmat on ollut hyvä lukea ensin, tässä viitattiin niin paljon menneisiin. Kirjan päähenkilö on Justine Dalvikin sijaan teini-ikäinen sokea tyttö, joka haluaisi elämältä niin paljon enemmin, kuin mihin on mahdollisuus. Suhde äitiin on vähän hankala ja isä on kuollut. Siinäkin kuolemassa on jotain hämärää, mutta sitä paljastetaan lukijalle vain vihjaillen. Kaikki kirjan hahmot (ehkä sokeaa tyttöä lukuunottamatta) ovat aika karmaisevia ja tekojensa vaikuttimia on hirveän vaikea ymmärtää. Kaikki on vastenmielistä ja vähän ahdistavaa, kirjasta ei tule hyvälle mielelle oikeastaan edes lopussa. Kirjan lintukin ahdisti.

 Sielunkumppani on jo kymmenes osa Emma Sköld -sarjaa. Kirjan alussa Emma näkee kauhukseen sillalla itsemurhaa suunnittelevan nuoren naisen. Naisella on lapsi sylissään ja hän aikoo hypätä sillalta alas. Emmalle tulee kiire puuttua asiaan. Mitä on voinut tapahtua, kun äiti mieluummin surmaa itsensä ja lapsensa? Jäljet johtavat aborttia vastustavan järjestön jäljille ja sen johtohahmoihin, joilla on monia salaisuuksia kätkettävänään.