Gabriel Korpi; Sadekoirat

 Sadekoirat on neljäs osa Valo Kurki -dekkarisarjaa ja ehkä siksi olin pihalla kuin lumiukko, en ole lukenut aiempia sarjan kirjoja. Tosin ei se haitannut jännitystarinassa, eikä oikein Valo Kurjen henkilökohtaisen elämänkään seuraamisessa, sillä tässä kirjassa kumppani Jan matkusti ulkomaille palatakseen sitten vasta viimeisessä luvussa takaisin Suomeen. Näin ollen päähenkilöiden henkilökohtaista suhdetta ei seurattu lainkaan. Mutta kun illalla lopetin kirjan, tajusin ettei minulla ole hajuakaan kirjan murhien motiiville ja sen lisäksi minulla oli vain pieni aavistus siitä, kuka oli murhaaja. Valo Kurki, yksityisetsivä ja entinen poliisi, sen ilmeisesti kai sai selville. En silti hylkää tätä kirjasarjaa, mutta lupaan aloittaa sen ensimmäisestä osasta seuraavalla kerralla.

Helmet-haasteessa tämä kirja menee kohtaan: 28. Kirjassa tanssitaan

Agatha Christie; Sininen juna

 

Kyllä nyt ei ollut parasta Christietä tämä. Vai oliko vika suomennoksessa, en osaa sanoa miksi tämä tökki ihan tosissaan. Ja tuntui vanhahtavalta, mitä Christie yleensä ei ole iästään huolimatta. Toisaalta olen lukenut näitä niin kauan aikaa sitten ja jälkeenpäin tipottain vuosikymmenien ajan, että voi myös muistot haalistua ja tuottaa virheellistä dataa. Minua esimerkiksi häiritsi koko kirjan ajan se, miten rikollisista puhuttiin apasseina. "Pari apassia hyökkäsi kimppuumme" jne. Koko ajan mielessäni näin ja ihmettelin, että mitä ihmettä, miksi intiaaneja. Apasseja. Miksi ihmeessä rikollisista käytetään intiaaniheimon nimeä. Kirjan jälkeen googletin, että totta tosiaan 1900-luvun alun nuorisokulttuurissa Ranskan kaduilla rikollisia nimitettiin apasseiksi (kirjan tapahtumat sijoittuvat paljolti Ranskaan). Vastausta oli muuten todella vaikea löytää edes googlella ja jouduin turvautumaan nyt tekoälyyn, mutta todennäköisesti tähän vastaukseen voi luottaa varauksin. Nimensä mukaisesti rikoksen tapahtumapaikka on sininen juna, jossa miljonääritytär Ruth Kettering  murhataan ja josta tämän kohuttu rubiini varastetaan. Poirot sattuu matkustamaan samaisessa junassa eikä aikaakaan, kun maailman paras yksityisetsivä ratkaisee niin murhan kuin jalokivenkin arvoituksen. 

Helmet-haaste: 3. Kirja liittyy Agatha Christieen (kuolemasta 50 v.)

Nora Roberts; Avaimet onneen

 Avaimet onneen on tyypillistä noraroberts-romantiikkaa pienellä jännityksen twistillä. Päähenkilö Clare on kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti ja Becket on samassa kaupungissa toimivan arkkitehtiperheen jäsen. Kaksikon onni kohtaa vaikeuksia ja vastuksia, ennen kuin saavuttaa päämääränsä. Kirja on Majatalo-trilogian ensimmäinen osa. Ja siksi istutin tämän Helmet -haasteen kohtaan: 46.Trilogian ensimmäinen osa 

Dorothy L. Sayers; Kuolema häämatkalla

 Aika ihanaa välillä lukea tällaisia vanhoja kunnon britti-dekkareita, ihan kuin kotiinsa palaisi. Nuorena näitä tulin lukeneeksi, mahdollisesti tämänkin, mutta mitään en muista. Aikaisemmissa osissa murhia ratkonut aatelinen Peter Wimsey on nainut morsiamensa Harriet Vanen ja pariskunta suuntaa kuherruskuukaudelle ostamaansa maalaiskartanoon. Kuinka ollakaan, pariskunta löytää ruumiin ja sitten alkaa murhatutkinta, joita Peter Wimsey perinteisesti harrastuksenaan harjoittaa poliisin apuna. Aika herttaista aikakautta; 1930 -lukua ja jäykkää britti-eliitin luokkatietoisuutta. Se on jotenkin nostalgista ja ihan pikkuisen koomistakin.

Helmet-haasteessa kohtaan: 1. Brittiklassikko

Tuire Krogerus; Majakan varjo

 Aivan eriskummallinen kirja, jossa oli paljon kaikkea erilaista. Jopa niin paljon, että ehkä tästä olisi saanut jopa useita eri kirjoja? Tällaisenaan kirja oli kuitenkin aika pitkä. Aloin jotenkin väsyä siihen, kun juttu jatkui aina ja aina vaan, eikä selityksiä eriskummallisuuksille oikein tahtonut tulla. Päähenkilö on kirjan alussa pieni lapsi Kira, joka asuu sisaruksineen Saaristomeren majakkasaarella. Lasten vanhemmat eivät siellä asu. Sisarusparven toimeentulo ilman vanhempia on jonkinlainen isän koe-projekti. Vanhemmat käyvät vain välillä tuomassa ruokaa ja juhlimassa vieraiden kanssa saaressa. Kirja kuvailee lasten elämää ja pärjäämistä (tai pärjäämättömyyttä) ilman vanhempiaan. Mutta sitten eletään myös tulevia vuosikymmeniä, jolloin Kira asuu New Yorkissa aviomiehensä kanssa. Ja lopulta sitä, miten elämä johdattaa hänet Irlantiin. 

Helmet-haasteessa tämä kirja asettuu kohtaan: 30. Kirjan päähenkilön vanhemmat ovat kadonneet tai muuten poissa

Sebastian Fitzek; Ikkunapaikka 7A

 Psykiatri Mats Krüger kärsii kamalasta lentopelosta, mutta joutuu lähtemään lennolle. Hän tietää, että on todennäköisempää kuolla auto-onnettomuudessa, kuin lentoturmassa, mutta tällä ei ole mitään tekemistä järjen kanssa. Kesken lentomatkan Mats saa puhelun, jossa sanotaan, että hänen raskaana oleva tyttärensä on kidnapattu ja Matsin pitää kaapata kone ja ohjata se maahansyöksyyn pelastaakseen tyttärensä. Kirja herätti kyllä hyvin paljon ajatuksia. Kirja oli äärimmäisen mielenkiintoinen, koukuttava ja nopeasti luettava, mutta vähän alun jälkeen tuli sellaista hieman ikävämpää aihetta, mistä syystä ihan pieneksi hetkeksi keskeytin ja mietin haluanko lukea tätä loppuun. Ehkä tuli vähän sellainen toivottomuus, suru, mutta yllättäen ja onneksi kirja keskittyikin sitten vähän enemmin muuhun. 

Helmet-haasteessa kohta: 35. Kirjassa on lyhyet luvut

Anna Ihren; Jääkalastaja

 Smögenin murhien kakkososa, ehkä samantasoinen kuin ensimmäinen Hylynetsijä. Päähenkilöinä edelleen poliisit Dennis ja Sandra. Tutkimusalus Idun saapuu Smögenin satamaan ja tutkimuspäällikkö löydetään sieltä hytistään murhattuna. Smögenin poliisi haastattelee uhrin sukulaisia ja tutkimusryhmää saadaakseen murhaajan selville. Tutkimukset vievät poliisit aina Huippuvuorille saakka. Jo tutuksi tulleiden smögeniläisten arkea kuvataan myötäeläen. Kirja on selvää cozy crime -genreä. Vähän ihmettelen joidenkin päähenkilöiden vaikuttimia ja epäaitoa käytöstä. Ihmiset eivät kyllä käyttäydy ihan tällä tavoin. Mutta nyt kun olen tutustunut heihin, on kai pakko jatkaa sarjaa eteenpäin, täytyyhän tästä saada tietää, miten näille kaikille käy.

Helmet -haaste: 14. Kirjassa on robotti, drooni tai jokin vastaava laite

Beth O'Leary: Törmäyskurssi

 Törmäyskurssi oli aika naseva road trip, jossa kahdessa eri autossa ajavat seurueet matkustavat samaan kohteeseen (häihin), mutta kolaroivat keskenään ja joutuvat vaihtamaan samaan ehjäksi jääneeseen autoon loppumatkalle. Näin samaan autoon joutuvat myös Dylan ja Addie, jotka ovat muinoin seurustelleet keskenään ja kokeneet suuren rakkauden. Välillä hypätään menneisyyteen ja aikaan, jolloin rakkaustarina alkoi, välillä taas palataan nykyaikaan. Vähitellen lukijalle paljastuu syitä siitä, miten ja miksi seurustelu päättyi. Tämä oli oikein mielenkiintoinen tarina huumorilla höystettynä eikä ihan niin kevyt, kuin olisi voinut kuvitella. 

Helmet-haasteen kohtaan: 25. Matkakertomus

Terhi Kontio; Espanjalainen alkusoitto

 Heti perään toinen kirja, josta en pitänyt, mutta tarvitsin tämän Helmet-haasteeseeni kohtaan 17. Kirjan nimessä on jokin kansallisuus. Kirjan päähenkilö on Ninni, joka soittaa sinfoniaorkesterissa viulua. Lähinnä tarinassa keskityttiin Ninnin seurustelusuhteisiin, entisiin ja nykyisiin poikakavereihin ja oli niin teinimäistä säätöä, että en oikeasti kestänyt. En ehkä tule jatkamaan tätä sarjaa enempää.

Carol Shields; Kaiken keskellä Mary Swann

 Ontariolainen maatalon emäntä Mary Swann runoilee nipun runoja, jotka julkaistaan ihmeellisen eksentrisinä. Vuosia myöhemmin, kun Mary Swann on jo kuollut, runojen ympärille kerääntyy joukko ihmisiä; tutkijoita, kustantajia, professoreita ja faneja. Järjestetään symposium Mary Swannin runoille. En pitänyt tästä kirjasta. Kaikki henkilöhahmot olivat ikäviä ja loppuratkaisu pitkäpiimäinen ja järjetön. Olen aikaisemmin lukenut kirjan tai pari Shieldsiltä, taisin tykätä niistä hieman enemmin, mutta jotain vaikeasti saavutettavaa hänen kirjoitustavassaan on. Sellaista kalseaa ja väheksyvää.

Helmet-haasteessa tämä menee kohtaan: 4. Kirja on Otavan kirjaston kirjalistalla