maanantai 22. heinäkuuta 2024

Nilla Kjellsdotter; Jo joutuvi yö


 Kaksi karmeaa murhaa Vaasassa. Kun paikallinen dekkarikirjailija Zarita Roos kuulee murhista, niissä on hänen mielestään jotain todella tuttua... Aikaisemmista osista tuttu Mija Wadö saa selvitettäväkseen melkoisen rikostapauksen. Tämä taitaa olla sarjan neljäs romaani, mutta suomeksi näitä ei kyllä löydy kuin kolme, jos en ihan väärässä ole. Pidän sarjasta ja toivon seuraavan osan ilmestyvän pian.

Richard Osman; Viimeinen pirulainen


 Viimeinen pirulainen oli Torstain murhakerhon neljäs ja ilmeisesti viimeinen osa näiltä näkymin. Pidin tästä koko sarjasta hirveästi, joskin ensimmäisen kirjan kohdalla oli hieman käynnistysvaikeuksia. Nämä kirjan vanhukset, mysteerejä ratkaiseva porukka, tuli kirjojen aikana tutuksi ja lempihahmoni oli Joyce, joka ei aina ihan ollut tilanteen tasalla. Tämä osa liittyi antiikkiväärennösten ja huumekaupan maailmaan.

perjantai 19. heinäkuuta 2024

Elina Backman; Kun jäljet katoavat


 Saana Havas -sarja jatkuu. Ensimmäinen romaani oli Kun kuningas kuolee ja tämä siis sarjan toinen. Kolmatta osaa odottelen saavani käsiini. Luin tätä kirjaa hirvittävän pitkään, en ymmärrä miksi laahasi ja laahasi niin pahasti. Idea ihan kiva: kolme nuorta tekee rikos-podcastia Lammassaaressa asuvasta erakosta ja sitten yksi heistä tapetaan. Kohta toinenkin ohjelman tekijä katoaa. Muistaakseni kirjassa liikuttiin eri aikatasoissa hieman epäselvästi, mutta tämä oli kuitenkin ihan mukava dekkari.

Denise Rudberg; Yksi tappava syrjähyppy


 Yksi tappava syrjähyppy on ensimmäinen osa Marianne Jidhoff -sarjaa. Päähenkilö on entinen edustusvaimo, joka palaa työhönsä syyttäjän toimistoon. Tutkittavana on liikemiehen murha Tukholmassa, eikä se jää viimeiseksi. Minulla tuntuu lähtevän aina aika hitaasti liikkeelle uudet dekkarisarjat. Niin tämäkin, mutta uskon että seuraava kirja sujuu jo sutjakkaammin. Vika ei siis missään nimessä ole kirjassa, vaan omassa suhtautumisessa ja tutustumisessa uuteen kirjasarjaan.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2024

Jarkko Sipilä; Luupuisto


 Luupuisto on jo 14. Takamäki-sarjan dekkari. Vaikea ajatella, että olen lukenut näistä lähes kaikki. Tässä osassa Helsingin keskuspuistosta löytyy ihmisen luu. Sen dna ei vaan täsmää keneenkään, eikä ketään sopivaa ole ilmoitettu kadonneeksi. Murhayksikkö sukeltaa ammattirikollisuuden syviin syövereihin ja murhiakin taitaa sitten tapahtua vähän enemmin, kuin yksi.

Donna Leon; Kuolema tulvan aikaan


 Guido Brunettin ystävä, taidehistorioitsija, pahoinpidellään. Liikutaan taideväärennöksien maailmassa. Uhri tietää ehkä jotain vaarallista ja häntä on varoitettu sen takia. Vai onko syynä se, että hän on lesbo, se kun tuntuu ärsyttävän patavanhoillisia kansalaisia. Tasalaatuinen Donna Leon -dekkari. Mielenkiintoista oli lukea Venetsian tulvista, kuten kirjan nimikin kertoo. En ollut tietoinen tuollaisesta vakavasta vitsauksesta, vaikka muuten Venetsian vajoaminen ja paaluttaminen on joskus tullutkin tietoisuuteeni.

perjantai 5. heinäkuuta 2024

Cecilia Sahlström; Oikeudentuoja

 

Oikeudentuoja olikin jo kakkososa Sara Vallen-sarjasta, mutta tajusin sen liian myöhään. Tässä kirjassa ruumis löytyy siirtolapuutarhasta ruotsalaisessa Lundin kaupungissa. Uhri on sosiaalityöntekijä. Poliisien täytyy penkoa syvältä uhrin menneisyyttä, ennen kuin murhan syy, ja sittemmin sen tekijä, selviää. Täytyypä yrittää saada käsiin myös sarjan ensimmäinen kirja. Tässä viitattiin muutamia kertoja sen tapahtumiin. Päähenkilöllä, komisario Sara Vallenilla on ainakin menneisyydessä kipeä ero väkivaltaiseen aviomieheen.

Ann Cleeves; Varisloukku


 Vera Stanhopen ensiesiintyminen. Hassusti satuin lukemaan ensin kirjan ja sitten yhtäkkiä telkkarista uusittiin kaikki vanhat kaudet Veraa ja tämä osa tuli sieltä. Jäin jotenkin tahattomasti vertailemaan kirjaa ja tv-sarjaa, vaikka en yleensä sitä tee enkä edes halua niiden olevan samanlaisia. Kirjassa kolme naista tekee ympäristötutkimusta saman teeman parissa, kun murhia alkaa tapahtua. Välillä menin vähän sekaisin kirjan henkilöissä, mutta mukava vakuuttava dekkari tämäkin kuten kaikki myöhemmätkin Vera Stanhopet.

Veera Nieminen; Avioliittosimulaattori


 Herkullinen selviytymis- ja rakkaustarina siitä, miten itäsuomalainen Aino rakastuu länsisuomalaiseen Jussiin ja muuttaa tämän kotitilalle kesää viettämään. Rakkaustarina on kuin tähtiin kirjoitettu, mutta mitäs kun niiden puheestakaan ei saa mitään selvää. Tällaiset ovat aina niin ihania.

Helmet-lukuhaasteessa vastaa kohtaa: 33. Kirjassa muutetaan maalle 


maanantai 1. heinäkuuta 2024

Johanna Tuomola; Kaikki totuudet


 Nyt täytyy sanoa, etten muista tästä kirjasta yhtään mitään. Luin sen lähes 2 kuukautta sitten ja näköjään ei tehnyt ainakaan lähtemätöntä vaikutusta. Siksi tähän suora lainaus Goodreadsin sivuilla olevasta esittelystä: 

Aksel Nevanlinna on viimeiset viisi vuotta työskennellyt Interpolissa, jonne hänet ajoi henkilökohtainen tragedia. Paluupäätöksen tehdessään hän kuvitteli, että välimatka ja aika ovat tehneet tehtävänsä, mutta tulee huomaamaan, ettei menneisyyttään pääse pakoon. Saman tunteen kanssa kamppailee täysi-ikäisyyttä lähestyvä Linnea, jonka huoli alkoholistiäidistä ja pikkusiskosta kasvaa päivä päivältä.

Aksel solahtaa tutun tiimin jäseneksi Helsingin väkivaltarikosyksikössä. Ensimetreillä vastaan tulee nuoren miehen murha, jonka tutkinta ei heti ota edetäkseen. Kun vyyhti lopulta alkaa raottua, yllättävät käänteet johdattavat ravisuttavaan lopputulokseen.


Kirsi Pehkonen; Karhuvaaran uhri


 Murhatutkintaa luontokuvakeskuksen miljöössä. Mukavan luontoystävällis-painotteinen ote ja jokusia todella osuvia ajatelmia ihmisen luontosuhteesta ja "luontosuhteesta". Pisteet suurpetopositiivisuudesta. Dekkarinakin ihan ok.

Siri Østli; Uusien alkujen joulukalenteri

 

Uusien alkujen joulukalenteri on voimaannuttava kirja Fiestä, joka kokoaa elämänsä uudelleen aviomiehen jätettyä hänet. Apuna on sisar, joka puhelimitse järjestää Fielle joulukuun jokaiselle päivälle jonkun joulukalenteri-yllätyksen, tai paremminkin tehtävän. Pidin kirjasta, vaikka onkin tällaisat kevyttä hömppää. Vastaa Helmet-haasteen kohtaan: 27. Kirja kertoo jälleenrakentamisesta 


perjantai 17. toukokuuta 2024

Jussi Wahlgren; Miekkaliljojen aikaan


 Miekkaliljojen aikaan on kliseinen miehen tilitys. Kirja on niin huono, etten usko kenenkään muun koko maailmassa lukeneen tätä.  Kukaan ei pysty lukemaan tätä. Varmasti olen ainoa. Päähenkilö tilittää epäonnistunutta avioliittoaan, ex-vaimo on kamala. Kaikki on huonosti. Miehellä on hyvin erikoinen suhde äitiinsä, omituisia naissekoiluja, vihanhallintaongelmia ja päässä vain seksi. Kirja on kuvottava ja vastenmielinen ja sekava. Älkää lukeko tätä, paitsi jos haluatte herkutella ja mässäillä huonolla kirjalla.

Helmet-haasteessa: 18. Kirjan kannessa tai nimessä on koru 


Helena Anhava; Kukaan ei tiedä


 Tällaisen pienen runokirjan lainasin, kun tarvitsin kirjan Helmet-haasteen kohtaan 43. Kirjalla ei ole päähenkilöä . En edelleenkään ole oikea Anhavan runojen ystävä, vaikka runoja ei ehkä voi oikeastaan arvostella. Runot ovat aina kirjoittajalleen niin läheisiä ja tärkeitä, ettei kukaan ulkopuolinen sellaisia voi arvioida.

torstai 16. toukokuuta 2024

Pierre Lemaitre; Loistavat vuodet


 Loistavat vuodet aloittaa Suuri maailma -trilogian. Kirja kertoo Pelletierin suvusta, joka omistaa saippuatehtaan Beirutissa ja on rikastunut sen avulla. Perheen neljä lasta haluavat elämältään kuitenkin jotain muuta ja jokainen lähtee omaan suuntaansa maailmalle. Kirjassa seurataan heidän kohtaloitaan ja tulevaisuuttaan. Näiden kansien väliin mahtuu erittäin värikäs ja hieno tarina. Mielenkiinnolla odotan, että saan seuraavan osan käsiini.

Erik Axl Sund; Väärä aika


 Väärä aika oli kahdessa aikatasossa kulkeva dekkari. Kurjuutta, köyhyyttä, uskonlahkoja ja olihan tämäkin nyt oikeastaan vähän omituinen. Olen pitänyt muista Erik Axl Sundin kirjoista ehkä enemmän, mutta ei tämäkään nyt huono ollut.

Keigo Higashino; Uskollinen naapuri


 Kovin erikoinen, japanilainen dekkari. Suhtauduin kahtalaisesti tähän, en ole ihan varma pidinkö vai en. Japanilainen elämäntyyli on ainakin tavallaan hyvin erilaista ja tavallaan hyvin samanlaista, kuin vaikkapa eurooppalainen elämäntyyli. Olen vähän häkeltynyt. Kirjan päähenkilö on yksinhuoltaja-äiti Yasuko. Kun väkivaltainen ex-puoliso saapuu ahdistelemaan Yasukoa, tapaaminen päättyy miehen kuolemaam. Naapurissa asuva huippu-älykäs matemaatikko tulee paikalle tarjoamaan apuaan, ettei Yasuko joutuisi kiinni murhasta. Ja onhan siinä sitten poliisille pohdittavaa ja käänneltävää. Opin paljon japanilaisuudesta. Esimerkiksi sen, että kun jonkun henkilön nimi kirjoitetaan niillä japanilaisilla kirjoitusmerkeillä, niin toinen japanilainen ei välttämättä tiedäkään, miten tämä nimi pitää lausua, vaan tällaista asiaa on tavallista kysyä nimen haltijalta.

tiistai 23. huhtikuuta 2024

Richard Osman; Hutiluoti

 

Voi mikä huippu-dekkari taas! Olen ihan myyty tähän Torstain murhakerho-sarjaan, jossa eläkeläispoppoo ratkoo rikoksia. Nämä vanhukset ovat tulleet tosi läheisiksi tähän mennessä. Ja kirjojen sivuilla mahtavaa huumoria hyvällä maulla. Vielä olisi yksi kirja tämän jälkeen lukematta.


Lilja Sigurðardóttir; Kalmankalpea maa


 Kalmankalpea maa on kolmas osa  Áróran tutkimuksia. Sarja lähti ehkä vähän hitaasti käyntiin, mutta tämä uusin oli varmaan sen paras osa. Reykjavikin läheltä löytyy hylätty tavarakontti ja sen sisältä neljä kuollutta naista ja yksi, joka on juuri ja juuri elossa. Kirjassa seurataan sekä poliisin tutkimuksia selvittää mitä on tapahtunut että kontissa eloonjääneen naisen tarinaa, miten tähän on päädytty. Hyvä, jännittävä tarina.

Helmet-haasteessa kohtaan: 40. Kirjassa on erittäin kylmä tai kuuma 


keskiviikko 17. huhtikuuta 2024

Elly Griffiths; Lukittu huone

 

Niin kodikas ja lempeä Ruth Galloway -sarja jatkuu. Ruthilla on uusi naapuri, jolla on selvästi jotain salaisuuksia. Ihan hyvä osa tämä sarjan 14. kirja, mutta nyt tuli vähän liikaa koronaa. Näitä on muutamia kirjoja, joissa eletään covid-vuosissa ja onhan ne vähän raskaita. Eristykset ja suojautumiset, vierailukiellot vanhusten luona, maskit ja kotona pysyminen. Niin kuin siitä hihhuloinnista ei olisi saanut tarpeeksi jo oikeassa elämässä.

Eeva Louko; Käärmeiden maa

 

Tämä oli jäänyt välistä kolmiosaisesta sarjasta, enkä ollut edes huomannut sitä. Toimittaja Ronja Vaara saa tietää Lauttasaaressa löytyneestä naisen ruumiista ja ottaa yhteyttä tutkintaa johtavaan poliisiin Anton Koivuun. Koivu on hänelle tuttu jo aikaisemman kirjan rikostapauksesta, joka koski Ronja omaa isää. Tuttavukset vaihtavat tietoja ja yrittävät kumpikin tahollaan hyötyä niin työssä kuin siviilielämässä tällaisesta tietojen vaihdosta. Jonkin verran päähenkilöiden siviilielämää ja sitten vähän enemmän rikostutkintaa. Mukava perusdekkari tämä.

Helmet-haasteessa: 11. Kirjan kannessa tai nimessä on yksi neljästä elementistä (ilma, vesi, maa tai tuli) 


tiistai 2. huhtikuuta 2024

Paulow, Manner, Yliluoma, Somppi, Tähtinen; Brysselin Esso


 Novellikokoelma rikoskertomuksista. Viisi kirjailijaa, kymmenen tarinaa. Kevyt välipala, hauskoja pikku-kertomuksia. Meni alas minullekin, joka en tykkää novelleista.

Helmet-haaste: 15. Kirja, jolla on vähintään kolme tekijää 


Richard Osman; Mies joka kuoli kahdesti


 Huikean hauska jatko-osa Torstain murhakerho-sarjaan. Ensimmäinen osa oli vasta kalpea aavistus tästä. Nyt henkilöt ja kirjailijan maneerit ovat tulleet tutuiksi. Voi mikä huumori tämän kirjan sivuihin mahtuukaan! 

Vanha tuttu ottaa yhteyttä Elizabethiin. Ja jo alkaa vanhusten seurassa olla vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Varastettuja timantteja, mafiaa, rikollispomoja, vakoilujärjestöjä. Elizabeth, Joyce, Ibrahim ja Ron pistävät parastaan ja pitävät myös yllä suhteita poliisiin. Toivon tästä sarjasta pitkää. Ainakin jos laatu pysyy tämän kirjan tasoisena.

Ritva Sarkola; Haamukirjailijan kuolema


 Haamukirjailijan kuolema oli minulle hyvin vaikea ja hidas luettava. En tykännyt  kirjasta, vaan pidin tätä sekavana, mitäänsanomattomana ja turhana. Harmi. Kirjassa tapahtuu nimensä mukaan haamukirjailijan kuolema. Uhrin ympärillä olevia ihmisiä seurataan ja heidän mukanaan eletään arjessa, samalla poliisi yrittää selvittää kuolemantapausta. Kaikki kirjan hahmot olivat vastenmielisiä ja epäaitoja. Kirjalla on varmaan jotain tekemistä Sarkolan oman haamukirjailija-syytöksen ja sotkun kanssa. Kirja on ollut ehkä kirjoittajalle itselleen tärkeä, lukijalle ei niinkään.

Unni Lindell; Unenvartija


 Tässä kirjassa oli jotain tuttua. Aivan kuin olisin joskus lainannut kirjan kirjastosta ja sitten joutunut palauttamaan sen lukematta. Kansikuva oli tuttu, mutta kirjan tarina ei. Tai sitten vain olin unohtanut sen. Päähenkilö on rikospoliisi Cato Isaksen ja tämä on sarjansa toinen kirja. Hyvin kyllä pystyin tarttumaan juoneen, vaikka en ollut lukenut ensimmäistä. Tässä osassa Isaksen on muuttanut takaisin vaimonsa luokse oltuaan jonkin aikaa suhteessa toisen naisen kanssa. Mielenkiintoinen asetelma. Pariskunnan lapset ovat aiheestakin hämillään ja syyttävät isäänsä. 

Cato Isaksenin tutkittavana on satama-altaasta löytyneen nuoren naisen murha. Samalta alueelta katoaa pian viisivuotias lapsi, eikä aikaa ole hukattavaksi. Ei ole varmaa, liittyvätkö rikostapaukset yhteen.

Helmet-haasteessa kohtaan: 47.-48. Kaksi kirjaa, jotka on kääntänyt sama kääntäjä 
Päivi Kivelä on kääntänyt paljon norjankielistä kirjallisuutta. Tämän lisäksi mm. Jorn Lier Horstin sarjan Wistingistä

torstai 21. maaliskuuta 2024

Hjorth Michael & Hans Rosenfeldt; Syyllisyyden taakka


 Syyllisyyden taakka on jo kahdeksas osa kriminaalipsykologi Sebastian Bergmanista. Tähän romaaniin mennessä Bergman on päässyt jo yli pahimmasta seksiaddiktiostaan, joskaan ei ehkä vielä täysin selville vesille,  ja mielestäni se onkin kirjan kehityskaaren kannalta hyvä. Seksiaddiktoitunut päähenkilö on jotenkin vähän rasittava. Kun se ei jää edes ainoaksi vastenmieliseksi piirteeksi päähenkilössä.

Mutta siis. Nyt oli jännittävä kirja! Yksi tiimin jäsen on tuomittu sarjamurhaajana, tätä juonta seurattiin jo useita kirjoja taakse päin. Tilanne kuormittaa henkirikosyksikköä, jolla ei ole nyt tarpeeksi työvoimaa, kun sikatilalta löytyy ruumis ja tutkinta pitäisi kohdistaa sinne.

Sebastian Bergmanin omassa elämässä tapahtuu oikea kunnon myllerrys, joka liittyy hänen tsunamissa kuolleeseen tyttäreensä. Tätäkin juonta on seurattu kirjasarjassa jo alusta asti.

Kyllä, ihan sarjansa parasta antia nyt.

Shari Lapena; Viimeinen perheillallinen


 Herkullinen murhatarina perheestä, jossa pääsiäisillallisen jälkeen tapahtuu veriteko. New Yorkin kermaan kuuluva pariskunta murhataan. Tarinaa seurataan kolmen aikuisen lapsen, näiden puolisoiden, taloudenhoitajan ja muutaman muun sukulaisen voimin. Lukijalle paljastetaan asioita pikkuhiljaa ja lopulta oikea murhaaja tulee (toivottavasti) yllätyksenä. 

Jaana Lehtiö; Uutta auringon alla


 Juho Muhosen tutkimukset jatkuu. Uutta auringon alla on sarjan toinen dekkari, joka sijoittuu Porvooseen ja tällä kertaa Porvoossa toimivan uskonnollisen lahkon Valtakunnan toimintaan. Lahkon tiloissa on tapettu nainen. Ruumis löytyy talikolla lävistettynä. Poliisin apuna, tai ehkä vähän kiusanakin, häärii jälleen Hilkka Alitupa. Miten tuo rouvashenkilö onnistuukin työntämään nenänsä lähes joka paikkaan.

Helmet-haasteessa kohtaan: 17. Kirjassa on ärsyttävä henkilöhahmo 


tiistai 12. maaliskuuta 2024

Jenni Kokander; Yksi miljoonasta


 Hyvin mielenkiintoinen ja erikoinen romaani. Kivasti kirjoitettu, mutta myös jotenkin etäisesti. Osa henkilöistä tuntuu hyvin kylmiltä. Tulee mieleen  aika miehekäs kirjoitusote. Sellainen ulkopuolinen tarkkailija, ei kuvaileva vaan toteava tyyli kertoa tapahtumia. Orvokki, lentoemäntä, löytyy talon pyöräkellarista surmattuna. Samassa talossa asuva koulupoika katoaa. Tähän kaikkeen selitystä etsii tietenkin poliisi, mutta myös kriminaalipsykologi Kaisa Halla. Hallan ja poliisin välillä on myös omia ongelmia, näistä oli hirveän vaikea pysyä kärryillä. Mutta pidin kirjasta ja voisin lukea lisää Kokanderia.

Mariska; Kummat ja kammot, runoja ihme otuksista


 Täsmäkirja Helmet-haasteen kohtaan 12. Lastenrunokirja  

ja KM-haasteen kohtaan: 94. Kirja, jonka kohdeyleisöä et ole.

 Kauniisti kuvitettu, runoista en kauheasti tykännyt.


Anu Patrakka; Arvoton


 Arvoton aloittaa Anu Patrakan uuden dekkarisarjan, jossa päähenkilönä rikostutkija Nelson Monteiro. Monteiro on juuri aloittanut henkirikosyksikössä ja tiimissä on vielä paljon epäluuloja ja kyräilyä uusien kollegojen kesken. Tositoimiin joudutaan kuitenkin heti, sillä hiekkarannalta löytyy irrallinen ihmisen pää muovipussiin pakattuna. Rikostutkintaa tehdään ulkomailta tulleen halpatyövoiman parissa ja näin kirjassa otetaan kantaa myös tähän yhteiskunnan epäkohtaan.

Helmet-haasteessa:36. Kirjan on kirjoittanut maahanmuuttaja 

 

lauantai 2. maaliskuuta 2024

Carol Shields; Kivipäiväkirjat

 

Kivipäiväkirjat on  Booker-palkinnon voittaja vuodelta 1993. Joskus olen todennut, että nämä Booker-palkitut eivät ole oikein kiinnostaneet minua, mutta tämä on sitten selvä poikkeus. Kirja oli lämminhenkinen, mielenkiintoinen ja vähän eriskummallinenkin kertomus Daisystä. Omaelämäkerrallinen romaani kanadalaisesta naisesta, jonka äiti kuolee synnytykseen. Mukana todellisuutta, kuvitelmaa ja dokumenttejä.  Kirjaan liitetystä sukupuusta ja valokuvista voi seurata tarkemmin päähenkilöiden tarinaa.

Helmet-haaste: 3. Booker- tai Pulitzer-palkinnon voittanut kirja 

KM-lukuhaaste: 31. Kirja perustuu tositapahtumiin.



Lisa Wingate; Kadonneiden rakkaiden kirja

 

Koskettava kertomus kahden aikakauden naisista. Vuonna 1875 Lousianassa elää Hannie, joka on vapautettu orja. Orjakauppiaat ovat myyneet hänen perheensä ja vanhempansa matkalla kohti Teksasia. Sattuman oikusta Hannie tekee myöhemmin samaa matkaa ja etsii matkalla sukulaisiaan. Matkakumppanina on isäntä-perheen tytärpuolet: Lavinia ja kreoli Juneau Jane. Matka koostuu vaaroista ja kurjuudesta, mutta uusia ystäviäkin saadaan.

Tuoreemmassa ajassa eletään 1987 lukua ja vastavalmistunut opettaja Benedetta Silva saapuu Lousianaan maaseutukouluun opettajaksi. Siellä kohdataan monta takaiskua, kun kaikki eivät katso hyvällä Silvan innostusta ja toiveikkuutta. Hän innostaa oppilaat ottamaan selvää ja tekemään kuvaelmaa oman sukunsa menneisyydestä orjuuden aikana. Vanhoja hautakiviä ja asiakirjoja tutkitaan. Nuoret löytävät sukujen salaisuuksia ja sukuvihaa.

Kirjaan on upotettu oikeita New Orleansin sanomalehteen painettuja ilmoituksia, joita eri puolille myydyt ja sittemmin vapautetut orjat ovat lähettäneet etsiäkseen kadonneita sukulaisia.

Helmet-haaste: 26. Kirjan nimessä on sana kirja 


Taija Kuula; Rakas villasukka, 40 kauneinta ohjetta


 40 kaunista villasukkaohjetta. Osa haasteellisia ja osa helppoja. Itse olen kova, jopa addiktoitunut, villasukka-neuloja ja muutama ohje tässä oli sellaisia, joita voisin kokeilla.

Helmet-haasteessa: 16. Kirjassa on valokuvia ja
KM-lukuhaasteessa: 58. Kirja, joka liittyy jollain tavalla harrastukseesi.


sunnuntai 25. helmikuuta 2024

Laura Lähteenmäki; Yksi kevät


 Yksi kevät on nuortenkirja, mutta kyllä tämä meni ihan aikuiseenkin makuun, joskin selvästi mutkia oli suoristeltu ja paljon sivusälää on jätetty kertomatta. Niin että olihan tällä eräänlainen selkokirjamainen ote. Kirja kertoo vuoden 1918 Tampereen punakapinan aikaisista tapahtumista. Päähenkilöinä on viisi tyttöä, jotka siirtyvät tehtaantytöistä ensiksi punaisten haavoittuneiden kapinallisten hoitajiksi hylättyyn huvilaan ja lopulta asetta kantaviksi kapinallisiksi. Ei siinä nyt ehkä niin paljon aatteen paloa ollut, vaan vähän kuin ajelehtien tyttöset joutuivat punaisten riveihin. 

Mietin, vieläkö nykynuoria kiinnostaa nämä tapahtumat. Tietysti on hirveän tärkeä, että nykynuoret tietävät historian kamalista tapahtumista ja minulle nämä ovat niin tuttuja, kun vuosikymmeniä asioita on luettu, mutta miten nykynuoret suhtautuvat tällaiseen, olisi oikeasti aika jännä kuulla. Koskettaako tällaiset asiat enää heitä. Kirjassa on kurjuutta ja kuolemaa, mutta jotenkin siloiteltuna. Kyllä kirja on ihan hyvä, ja sen verran ohut, että voin suositella kenen tahansa luettavaksi. Itse kuuntelin kirjan äänikirjana ja lukija oli niin hyvä, että en tiedä kuinka paljon se vaikutti mielipiteeseeni. Voi olla, että itse lukien kirja olisi vaikuttanut enemmin nuorisokirjamaiselta. Yksi asia ihmetyttää: jossain arvostelussa tai blogitekstissä mainittiin kirjan jälkisanat … itse vaikka kuinka kuuntelin loppuun asti, niin ei tässä mitään jälkisanoja ollut.

Helmet-haasteessa: 5. Kirjailijan nimikirjaimia ei esiinny omassa nimessäsi 


Eeva Louko; Pakene ennen aamua


  Bengtskärin majakalle sijoittuva suljetun paikan murhamysteeri. Paikalla joukko ihmisiä, joista ensin yksi katoaa ja edellisestä romaanista tuttu Ronja sekä vierasryhmässä mukana oleva poliisi yrittävät selvittää, mitä on tapahtunut. Myrsky nousee, eikä saarelta pääse pois. Yhteydet ovat poikki. Tutkimuksissa paljastuu, että useammalla kuin yhdellä on jotain salaisuuksia menneisyydessään. Ja sitten löytyy ruumis. 

Seppo Jokinen; Vakaasti harkiten


 Äänikirjana kuunneltua. Täytyy sanoa, että lukija Jukka Pitkäsellä on niin miellyttävä ääni, että häntä kuuntelisi vaikka kuinka. Vaikuttaakohan kuuntelunautinto nyt siihen, miten paljon pidin kirjasta, koska tämä oli mielestäni todella hyvä Koskis-dekkari. Parempi kuin moni aiempi? 

Uimarannalta löytyy ruumis ja Koskisen tiimi saa kuin saakin kiinni murhaajan. Mutta Koskista alkaa vaivata epäilys. Onko murhaaja sittenkään oikea, ainakin tämä on koko ajan kieltänyt syyllisyytensä. 

Stephanie Talbot; Pieni suuri hattukirja


 Kauniisti kuvitettu hattukirja päähineiden historiasta.

  Helmet-haasteessa: 44. Tietokirja, jonka on kirjoittanut nainen ja

KM-haaste: 81. Kirja, jossa on kuvia.



Anneli Kanto; Saalistetut


 Lapin hiihtokeskuksessa kuohuu. Näkijä on palkattu sinne turistisesongin ajaksi meedioksi, joka viihdyttää vieraita. Paikan siivoojaa ja tämän tytärtä vainotaan. Nuorille tarjoillaan huumeita ja kylä on kuohuksissaan. Tämä on Näkijä-sarjan toinen osa, helppolukuinen pikku-dekkari. Samalla muuten tuli tämän vuoden ensimmäinen kirja, jota en saa mahtumaan mihinkään Helmet-haasteen kohtaan.

keskiviikko 21. helmikuuta 2024

Heleena Lönnroth; Kosto


 Siitä onkin jo neljä kirjaa taaksepäin, kun viimeksi luin Kosto-nimisen kirjan. Nyt vähän yksilöllisyyttä näihin nimiin, jos saisin pyytää. Tämä oli masentavan huono dekkari, jota en varmasti olisi lukenut, ellen olisi tarvinnut Helmet-haasteeseen jonkin pienen kustantamon julkaisemaa kirjaa. Vahinko, sillä kirjan juonessa olisi ollut ideaa, se vaan olisi pitänyt osata kirjoittaa hyvin ja vetävästi. Tapahtuu kaksi murhaa, joiden tekijät murhaavat ristiin toistensa puolesta välttääkseen motiivi-epäilyt. Mutta ei siinä vielä kaikki: toinen uhri löytyykin kuolleena jo ennen kuin murhaaja saapuu paikalle tekemään tekosiaan. Olihan tässä. Tekemistä.

Helmet-haasteessa: 20. Kirjan on julkaissut pieni kustantamo 


Jørn Lier Horst; Yksi ja ainoa


 Nuori käsipalloilija katoaa. Metsäpalon jäljiltä metsästä löytyy puuhun köytetty ja palanut ruumis. William Wistingillä on kinkkiset paikat ratkoessaan murhaa ja katoamistapausta. Koukuttava ja mielenkiintoinen dekkari, vähän parempi kuin edellinen lukemani sarjan yksilö.

Helmet-haaste: 47.-48. Kaksi kirjaa, jotka on kääntänyt sama kääntäjä  - kääntäjän toinen kirja odottaa lukemista, samainen Päivi Kivelä on kääntänyt useita norjalaisdekkareita, mm. näitä Horsteja kuin myös uuden tuttavuuden, kirjailija Lindell Unnin kirjoja.


sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Jan-Erik Fjell; Vaaran varjo


 Äänikirjana kuunneltua. En ole lukenut sarjan ensimmäistä osaa, tämä on toinen, ja vähän häiritsi kun en heti päässyt päähenkilön sisimpään mukaan. Anton Brekke on peliriippuvainen ja ilmeisesti siitä syystä vaimostaan eronnut rikostutkija. Vanhoihin tapahtumiin viitattiin jonkin verran ja Anton kävi jonkinlaista henkilökohtaista taistelua vaimonsa uutta elämää ja uutta miesystävää vastaan.

Pahiksina alamaailman edustajia ihmiskaupan, prostituution ja kaiken kamalan ympärillä. Liettualainen Bernandas tuo salaista lastia pohjoiseen Norjaan, mutta vastaanottava osapuoli onkin kadonnut ja salakuljettaja jää epätietoiseksi, miten pitäisi toimia. Kaikki ovat vaarassa. Kirjassa on jonkin verran vastenmielisiä väkivaltaisia kuvauksia ja jotain vähän sekavaa. Poliisien keskinäinen dialogi ja kanssakäyminen on mielestäni epäaitoa, tai sitten äänikirjaa kuunnellessa en osaa suhtautua tekstiin samoin kuin itse lukiessa. Jonkin verran meni myös kirjan henkilöt sekaisin. Mutta ihan ok. Pitää jatkaa lisää tätä sarjaa, niin osaan sanoa paremmin, pidänkö vai en.

Helmet: 45. Kirjassa pelataan 


Anneli Kanto; Haihtuneet


 Myös Haihtuneet aloittaa uuden dekkarisarjan. Päähenkilö on näkijä, Noora näkijä, joka saapuu paikkakunnalle, vuokraa talon ja asettuu asumaan siihen. Paikkakunnalta on kadonnut kaksi nuorta tyttöä ja yritysjohtaja. Noora ennustaa ja toimii näkijänä niin yritysjohtajan vaimolle, kunnanjohtajalle kuin kaupan kassaneideillekin. Uskonlahko pitää näkijää syntisenä ja vaikeuttaa tämän toimia. Tässä aivan erilainen dekkari ja aivan erilainen päähenkilö.

Helmet: 23. Suomalainen dekkari tai salapoliisi- tai jännityskirja 


Kaisu Tuokko; Kosto


 Kosto - uuden rikossarjan aloitus ja tapahtumapaikkana Kristiinankaupunki. Aina mukavaa kun tulee uusia paikkakuntia dekkarimaailmaan, eikä jälleen yhtä Helsinkiin tai Tampereelle sijoittuvaa kirjaa. Kirjan alussa merestä löytyy miehen ruumis. Päätutkijana Mats Bergholm ja kintereillä toimittaja Eevi Manner. Mukava dekkari, jonka toista osaa jo odotan.

Helmet-haaste: 22. Kirjaa on suositellut kirjailija - Sofi Oksanen on suositellut tätä kirjaa instagram-tilillään ja Oksasella löytyy paljon muitakin hyviä suosituksia, kannattaa tsekata.


keskiviikko 14. helmikuuta 2024

Ken Kesey; Yksi lensi yli käenpesän


 No niin nyt yksi tällainen klassikko, joka olisi kai pitänyt lukea jo joskus aiemmin? Itseltä on jäänyt väliin, niin kuin moni muukin klassikko, mutta elokuvasta on jotain muistikuvia päässäni... en ole ihan varma sen suhteen, olenko nähnyt sitä vai vain mainosjulisteita. Elokuva on kuitenkin jo aika vanha, tehty vuonna 1975. Kirja on kirjoitettu 1962.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat mielisairaalaan ja minä-muodossa tarinan kertoo Päällikkö, Bromden. Intiaani, tai puoli-intiaani nyt ainakin. Iso mies, jolla vähän sumenee ja vastaanottimet tahmaa aika ajoin. Mutta vaikka kuuro ja mykkä Bromden onkin kirjan kertoja, niin päähenkilöksi tulee mielisairaalaan tuotava McMurphy, joka laittaa osastolle vauhtia. Osastonhoitaja on McMurphyn vihollinen, jonka mielivaltaa vastaan uusi asukas hyökkää jatkuvasti haastaen ja provosoiden. Muuta henkilökuntaa on Mustat pojat, hoitajat, jotka mielistelevät Ison Hoitajan vanavedessä. "Hoito", mm. sähköshokit, on aika mielivaltaista ja lyttäävää, eikä varmasti yhtään parantavaa. Ja aika pian lukijana aavistin kirjan lopun. 

Kirja oli sen verran vanhahtava jo, että se söi vähän lukunautintoa. Onhan tämä varmaan aikansa kuva tämäkin. Tarina kuvaa ihmisten mielivaltaa toisten yli ja näiden avuttomuutta vaikuttaa siihen millään tavoin.

Helmet-haaste: 30. Kirja, jossa ei ole nimettyjä tai numeroituja lukuja 

ja

KM-lukuhaaste: 20. Kirjasta on tehty elokuva.



Sarah Pearse; Parantola


 Vanhasta tuberkuloosiparantolasta on tehty luksushotelli. Tie hotellille on vuoristoinen ja vaikea ja lumivyöryn tullen vieraat jäävät hotellille saarroksiin. Työstään väliaikaa pitävä poliisi Elin Warner on tullut veljensä Isaacin kutsusta hotelliin viettämään tämän kihlajaisia. Kun tuleva morsian Laure katoaa, Elin joutuu vastahakoisesti tarttumaan taas poliisityöhön salaisuuksien selvittämiseksi ja joutuu vaaraan itsekin. Elin ja Isaac joutuvat kohtaamaan myös omat lapsuuden haamunsa ja ajautuvat sisarusten välisiin konflikteihin. 

Helmet-haaste: 13. Kirjan tapahtumapaikka on suljettu tai rajattu 

ja

KM-lukuhaasteessa, jonka kirjoja en ole oikein jaksanut päivittää: 54. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoristoon.

sunnuntai 11. helmikuuta 2024

Sirpa Kähkönen; 36 uurnaa: väärässä olemisen historia


 36 uurnaa: väärässä olemisen historia. Tässäpä niin hämmentävä kirja, Finlandia-voittaja 2023, että en oikein vieläkään tiedä pidinkö kirjasta vai en. Tai mitä mieltä siitä olen. Kirja on ehdottomasti kirjoitettu älyttömän hienosti ja taitavasti. Sirpa Kähkönen on ehkä taitavin suomalais-kirjoittaja, mitä tällä hetkellä on olemassa. Vai kuka olisi parempi? Mutta pidinkö kirjasta? En tiedä, osasta pidin, osasta en.

Sirpa kertoo äitinsä tarinan, äitinsä vaikeasta lapsuudesta, oman tarinansa omasta vaikeasta lapsuudesta ja sukupolvien perinnöstä. Taiteellisella tajunnanvirtamaisella otteella. Ja isoisä Lauri Tuomesta, joka oli kommunisti ja joutui jo nuorena miehenä Tammisaaren pakkotyölaitokseen. Niin monta tuhottua elämää ei voi olla jättämättä jälkiä. Tämä on kyllä hyvin, hyvin eriskummallinen kirja. Mutta lukekaa, hyvät ihmiset, ja ajatelkaa itse!

Helmet-haasteessa: 42. Kirjan nimessä on alaotsikko 


Ia Genberg; Yksityiskohdat


 Tämä on kirja, josta en tykännyt oikeastaan yhtään. Jos en olisi tarvinnut Helmet-haasteeseeni kirjaa, jossa on bi- tai panseksuaalinen henkilö, olisin jättänyt kirjan kesken. Onneksi kirja oli verrattain lyhyt 159 sivuisena. Voi pojat, se tuntui paljon pidemmältä. Kirjan idea on se, että keski-ikäinen nainen muistelee menneen elämänsä ihmissuhteita. Keitä on tuntenut ja keiden kanssa seurustellut, asunut tai viettänyt aikaa. Kolme tai neljä tällaista menneisyyden henkilöä. Suhteissa ei ollut mitään erikoista eikä heidän kanssa ollut tapahtunut mitään ihmeellistä, osan kanssa oli seurusteltu, osan ei. Jotenkin nämä henkilöt olivat vieläpä vastenmielisiä. Osa oli miehiä, osa naisia. En ymmärrä mitä tarkoitusta tällä kirjalla oli. Jonkin verran tästä on kuitenkin tykätty ja saanut myös ihan positiivisia arvosteluita esim. Goodreadsissa. 

Eli Helmet-haaste: 39. Kirjassa on bi- tai panseksuaalinen henkilö 


sunnuntai 4. helmikuuta 2024

Jørn Lier Horst; Hiljainen meri

 

Hiljainen meri-dekkarissa William Wisting saa tutkittavakseen taas muutaman murhatapauksen; yhden tuhopoltossa palaneen, yhden merestä löytyneen ja sitten vielä apteekin portailta henkihieverissä viruvan verisen miehen, jota on ammuttu vatsaan. Onko kyseessä huumeet, terrorismi vai mikä? Wistingin tytär Line osallistuu omalla tavallaan toimittajan ominaisuudessa taas asioihin. Tasaista, mutta tällä kertaa ei ihan parasta Wisting-sarjalaista. Kuitenkin sellaista nopeaa ja helppolukuista (joskin tällä kertaa putosin useammin kuin kerran henkilökavalkadin kannoilta), jota lukee nopeaan pään nollaukseen.

Helmet-haasteessa: 32. Kirja on kirjoitettu alun perin kielellä, jolla on korkeintaan 10 miljoonaa puhujaa 



Jennie Lundgren & Ulrika Lundgren-Lindmark; Kun jää murtuu


 Tavattoman mielenkiintoinen dekkari miljöönsä takia; ollaan Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa.  Seudulla on kadonnut maahanmuuttaja-poika ja sittemmin etsitään myös toista lasta. Päähenkilö on Kalixin poliisiin siirtynyt Irene Thorsdotter. Hänen parinaan poliisiautossa istuu Max Persson. Kuvaavaa on, miten poliisin toimintasäde on tavattoman laaja, pienelle poliisiyhteisölle kuuluu kaikki rikokset ja hirvikolarit satojen kilometrien välimatkoilla. Kirja etenee välillä Irenen näkökulmasta ja välillä paikallisen lapsen, Ninan, jonka perhesuhteet on pahasti solmussa. Erittäin lupaava alku Pohjanlahti-sarjalle.. siis kai tästä nyt joku sarja on tulossa, kun kannessakin niin mainitaan. Jään odottamaan seuraavaa osaa.

Helmet-haasteessa: 19. Suomi mainittu (Kirjassa on mainittu Suomi)