Maria Adolfsson; Juokse tai kuole

 Doggerlandin Pride-festivaalin aikana väkijoukkoon ammutaan läheisen hotellin ikkunasta. Moni kuolee luoteihin. Juhlissa mukana ollut Karen Eiken Hornby on viimeisillään raskaana, mutta pelastuu ampumisvälikohtauksessa ja auttaa paikalla olevia haavoittuneita. Ampuja löydetään kuolleena hotellihuoneesta ja kun hänen taustaa aletaan selvittää, sieltä paljastuu monenlaista epäselvyyttä. Edellisten kirjojen tapaan myös tässä Karen itse joutuu uhatuksi. Tiedossa on kilpajuoksua talvisissa maisemissa. 

Tämä kirja päättää myös Helmet-haasteen tältä vuodelta. Nyt on kaikki 50 kohtaa täytetty ja tämän valitsin kohtaan: 40. Kirja kertoo maasta, jota ei enää ole. Doggerland on oikeasti muinainen manner, jonka meri on sittemmin niellyt. Haastekohdalla ei ehkä tarkoiteta ihan tällaista valintaa, mutta tulkitsin kohtaa luovasti, kun en jaksanut tällä kertaa tarttua historia-kirjoihin, jotka olisivat sijoittuneet esimerkiksi Suomen suurruhtinaskuntaan tai Itä-Saksaan... 

Beth O'Leary; Vaihtokauppa

 Chick lit romantiikkaa. Lontoolainen Leena Cotton kärsii burn outista ja tekee isoäitinsä kanssa vaihtokaupat asuinpaikasta. Isoäiti pääsee Lontoon humuun opettelemaan tinder-deittailua ja Leena maalle vanhaan kotikyläänsä. Kumpikin rakastuu odottamattomasti.

Helmet-haasteessa: 7. Kirja kertoo ystävyydestä

Lisa Jewell; Hyvät bileet

 

Kaksi miestä kimppakämpässä ja sitten kolmanneksi asuintoveriksi saapuu nainen. Kirjassa ihastutaan ristiin rastiin ja kaikki seurustelukumppanit eivät ole ihan sitä, miltä näyttää. Hyvät bileet oli tällainen kevyt kesäkirja.

Helmet-haaste: 42. Kirjassa asutaan kommuunissa tai kimppakämpässä

Patricia Cornwell; Etelän risti

 Peruspoliisitutkintaa niin amerikkalaisella twistillä, että sitä on melkeinpä vaikea sietää. Oikeasti Etelän risti on Andy Brazil-sarjan toinen kirja, ensimmäistä en ole lukenut. Minulle selvisi liian myöhään, että tämä kuuluukin sarjaan. Sillä ei kuitenkaan ollut väliä, joskin päähenkilöiden keskinäiset suhteet olisivat avautuneet paremmin, jos olisi lukenut Herhiläispesän. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pahamaineiseen Richmondiin, jengi- ja huumerikollisuuden keskittymään. Poliisipäällikkö Judy Hammer alaisineen kamppailee monenlaisen ongelmien kanssa. Kirja oli selvästi vanhentunut. Oheisjuonena tässä kirjassa kärsittiin tietokoneviruksesta. Toiminta viruksen kanssa oli vanhanaikaista, esim. ei kai poliisipäällikkö ja kirjan päähenkilö-poliisit itse yrittäisi selvittää mistä koko poliisilaitoksen virus tulee tai miten sen voi tuhota. Kyllä siihen jonkinlainen it-osasto tai tietojenhallintapäällikkö tarvitaan. Kirja on vuodelta 1999. Muuten... no, kyllähän tämän luki, hieman vaikeroiden tosin.

Helmet-haasteessa kohtaan: 25. Kirjan nimessä on ilmansuunta

Josefine Sundström; Banaanipuku, juhlakengät ja superärsyttävä supersankari

 Olipa yllättävän vaikeaa löytää kirjaa, jossa esiintyy supersankari! Tänä vuonna Helmet -haasteessa yksi kohta on sellainen. Ja sitten tämä tuli ihan puun takaa äänikirjavalikoimaa selatessa. Lastenkirja, viisi eri novellia, joista yhdessä sitten esiintyi supersankari. Ihan kiva kirja muuten. Olen aina sanonut, etten lue lastenkirjoja, koska en voi sietää niitä. Ne ovat naiiveja ja yksinkertaisia ja rasittavia ja... ja... no, minä olen aikuinen enkä ymmärrä, mitä lastenkirjoilla on minulle tarjota. Mutta jo ainakin kaksi kertaa olen joutunut toteamaan tämän vääräksi. Lastenkirjakin voi olla oikein mukava pikku opus. Kuten tämä.

Helmet-haaste: 41. Sarjakuva tai kirja, joka kertoo supersankarista

Tommi Kinnunen; Lopotti

 Lainasin tämän äänikirjana, eikä missään mainittu, että tämä onkin samaa sukutarinaa, kuin Kinnusen edellinen kirja Neljäntienristeys. Itse asiassa löysin siitä maininnan vasta kun olin lukenut Lopotin. Meni kyllä aika täydestä ihan itsenäisenäkin kirjana, mutta jäin kaipaamaan tietoa siitä, miksi Helena oli sokea. En ole ihan varma, mutta muistelen kirjassa kerrotun, että Helena olisi sokeutunut lapsena, eikä olisi ollut syntymäsokea. Jostain taudista puhuttiin. Hm, ehkä tulen lukeneeksi sen edellisenkin kirjan, joskin se painottuu tietääkseni sotavuosiin ja olen niin täynnä sotaa ja sotavuosien kurjuutta, että joskus sellaisten jaksaminen ottaa vähän voimille. Kirjan teemoja on erilaisuus, homous ja sokeus. Pohjoisessa asuvaan sukuun osuu kumpiakin. Sokea Helena ja hänen kohtalonsa oli koskettavaa ja piristävästi erilaista! En ole tainnut koskaan lukea sokeasta päähenkilöstä. Tuomas taas oli homo. Sen sijaan minulta meni täysin ohi Helenan ja Johannes-veljen isän homous, se tuli ilmi vasta ihan ohimennen jossain kirjan loppupuolella ja se taisi myöskin olla aihe, jota tämän sukutarinan edellinen kirja käsitteli enemmän. Kirja kertoi koskettavasti henkilöistään, mutta oikeasti halusin tietää paljon enemmän ja nyt kaduttaa, etten ole lukenut ensimmäistä osaa. Helenan sokeuden syy salattiin, mutta salattiinpa Helenan vanhuuspäivien sairauskin. Olisiko lukijan pitänyt osata lukea diagnoosi rivien välistä, osasiko kaikki muut paitsi minä? Helenan toinen käsi ei ainakaan toiminut, vaan oli osittain halvaantunut? Helenalla taisi myös olla jotain muistisairautta, tai ainakin pidätysongelmia, pyörätuoliinkin joutui? No, jäi kaivelemaan ja siksi tällä kirjalla Helmet -haasteen kohtaan:

15. Kirja käsittelee aihetta, josta haluat tietää lisää

Nita Prose; Huonesiivooja

 Molly on huonesiivooja loistohotellissa. Moppi-Molly, kuten työkaverit kutsuvat. Eräänä päivänä Molly löytää asiakkaan kuolleena hotellihuoneesta. Yksin asuva, muiden silmissä poikkeava ja erityislaatuinen Molly joutuu murhasta epäillyksi. Molly ei huomaa, jos työkaverit pelaavat likaisin kortein, Mollya on helppo kusettaa, hän ei tajua kätkettyjä merkityksiä eikä vinoilua. Molly on ihan parasta. Niin tykkään tällaisista oman tien kulkijoista kirjallisuudessa. Tällaisiahan oli Sirkka ja Eleanorkin.

Kirja on julkaistu v. 2022, joten se napsahtaa Helmet -haasteen kohtaan: 49. Kirja on julkaistu vuonna 2022

Marie Bengts; Murha maalaisidyllissä

 Oi voi! Jos joku kirja voi olla suloinen  ja herttainen, niin tämä! Ja katsokaa nyt tuota herkullista kansikuvaakin. Hypätään 50-luvulle! Banaaninutturoihin, huiveihin, suuriin aurinkolaseihin, pepita-ruutuun, korsetteihin, kellohameisiin ja maalaisidylliin; Enebyn kylään, johon päähenkilö Hannah saapuu auttamaan jalkansa loukannutta tätiään. Tukholmalaisneiti järkyttää maalaiskylän asukkaita tupakoimalla ja ajelemalla kuplavolkkarillaan ja laukomalla suorasukaisia totuuksia, joita kyläläiset vain hyssyttelevät. Ja kuka löytääkään Asta Grankvistin kuolleena kotoaan räätälinsakset rinnassaan? No tukholmalais-ompelijatar Hannah tietenkin. Tottakai hän haluaa olla myös poliisin apuna kun murhaajaa etsitään. Aika hellyttävä kesädekkari. Kirja ei ole pelkkää poliisityötä ja murha selvittelyä, vaan ihanaa kesäisen maalaiskylän kuvailua. Haluaisin päästä tuonne Kristinan leipomoon ostamaan niitä vaniljasydämiä... Olen vieläkin tunnelman pauloissa.

Helmet-haasteen kohtaan: 3. Kirja, jonka tapahtumissa haluaisit olla mukana

Antti Tuomainen; Jäniskerroin

 Jälleen mainiota mustaa huumoria Antti Tuomaiselta. Ihan kaikkia Tuomaisen kirjoja en ole vielä lukenut, mutta kaikki lukemani ovat olleet aivan huippuhauskoja. Niin tämäkin Jäniskerroin, jossa vakuutusmatemaatikko Henri saa työstään potkut, koska ei koe mielekkääksi työpaikan uusia järjestelyjä, fantastista kimppafiilistä, uinuvan potentiaalin käyttöönottoa ja henkisen kasvun vapauttavaa itsensälöytämistä. Sen sijaan Henri perii veljeltään seikkailupuiston ja sen työntekijät, mutta valitettavasti myös velat. Kaikkea hullua pääsee tapahtumaan, kun Henri rämpii kuiville. Tässä nähdään mitä tapahtuu, kun vastakkain pistetään vakuutusmatemaatikko ja rikollisjengi. Että tykkään näistä Tuomaisen luomista mies-hahmoista!

Helmet-haasteessa kohtaan: 50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

Reidar Palmgren; Jalat edellä

 

Reidar Palmgren on ollut minulle aina sympaattinen näyttelijä, mutta eipä tämä kirjakaan hullumpi ollut. Palmgrenin esikoisteos Jalat edellä kertoo aivan tavallisesta suomalaisesta perheestä, tai ehkä eniten perheenisästä, jolle isyys ja aviomiehenä olo tuottaa vaikeuksia, henkisiä ja fyysisiä. Suhde poikaan on vaikea pitää yllä, suhde vaimoon hankala. Risto Jokinen on henkisesti kireällä. Hauska, helppolukuinen kirja.

Helmet-haasteessa: 45. Palkittu esikoisteos

Cara Hunter; Pimeyteen

 Pimeyteen oli ehkä vielä parempi, kuin Adam Fawley -sarjan ensimmäinen romaani Jäljettömiin. Tässä kirjassa kellarista löytyy nuori nainen ja lapsi henkihieverissä. Talossa asuva muistisairas vanhus ei tunnusta mitään. Poliisi joutuu selvittelemään merkillisiä tapahtumia. Rakenne oli jälleen erikoinen, hieman rikkonainen, sillä monet kirjan kappaleet olivat kuulustelu-dialogia ja kertojan minä-muoto vähän häiritsevä. Mutta itse jännitystarina oli niin mukaansatempaava, että pienet rakennevaikeudet antoi helposti anteeksi.

Helmet-haasteessa: 5. Kirjassa sairastutaan vakavasti

Jens Henrik Jensen; Jäätyneet liekit

 Kolmas osa Oxen-sarjaa. Edelleen yritetään paljastaa Danehof-salaseuran rikollisia menettelytapoja ja sen jäseniä. Jälleen piilotellut Niels Oxen palaa pikkuhiljaa ihmisten ilmoille ja saa yhteyden entisiin kumppaneihinsa; Margrethe Franckiin ja Axel Mossmaniin. Ketään heitä ei ole kohdeltu silkkihansikkain, Franck on menettänyt työnsä ja Mossman savustettu ulos tiedustelupalvelusta. Nyt kolmikko lyö päänsä taas yhteen ja haluaa korjata vääryydet. Kirja on täynnä juonittelua, monimutkaisia vyyhtejä ja arvoituksia. Kuka on rikollisjärjestö Danehofin johtohahmo, kuka on kaiken takana? Sarja jatkuu.

Helmet-haasteessa:  37. Kirjan kansi tai nimi saa sinut hyvälle mielelle

Elly Griffiths; Aavekentät

 Maaperään hautautuneen toisen maailmansodan aikaisen lentokoneen ohjaamosta löytyy ruumis, jota Ruth Galloway alkaa tutkia. Kyseessä ei olekaan koneen lentäjä, joten miten epäonninen ruumis on sinne joutunut? Dna-tuloksista käy ilmi, että vainaja kuuluu seudulla asuvien Blackstockien sukuun. Perheestä on vuosikymmeniä sitten kadonnut useampiakin jäseniä. Amerikkalainen historiallisia dokumentteja kuvaava tv-ryhmä tulee tekemään ohjelmaa muinaisesta arvoituksesta. Joukossa Ruthin taannoinen miesystävä. Miellyttävä Ruth Galloway-tarina jälleen.

Helmet -haasteessa laitan tämän: 43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan (fakta ja fiktio, en haluaisi olla mukana tapahtumissa, yliluonnollista mukana (hm- ehkä?), löydetään kadotettua, hyvää ja pahaa, haluaisin tietää asiasta lisää (arkeologia!)... mahdollisesti joku on voinut joskus suositellakin tätä, varmasti löytyy tarpeeksi kohtia =))

John Verdon; Syntipukki

 White Riverin kaupungissa murhataan poliisi kesken rotu-mielenosoituksen. Mustien ja valkoisten yhteisöt ajautuvat konfliktiin ja poliiseista ja poliittisista johtohahmoista kasataan työryhmä selvittämään poliisimurhaa ja ratkomaan konfliktia. Eläköitynyt poliisi Dave Gurney halutaan mukaan tähän työryhmään. Kun tutkimukset etenevät, Gurneyn tarkkasilmäisyys ei olekaan kaikkien muiden mieleen.

Jostain syystä nämä Verdonit lähtee minulla aina kovin hitaasti käyntiin, melkein väistelen kirjan aloittamista. Ja kuitenkin joka kerta innostun mukaan. Tämäkin oli mitä mainioin jännitystarina, vaikka rotuasiat ja rasismi sekä Yhdysvaltojen omituinen mustat-valkoiset vastakkainasettelu on minusta aina ollut kovin vastenmielistä. En jaksaisi oikeasti lukea yhtään rotuaiheista kirjaa. Jo pelkkä ajatus, että kirjassa puhutaan ihmisten roduista, on aika tappava turn-off. Mutta silti, hyvinhän tämä oli kirjoitettu.

Helmet-haasteessa: 26. Kirja liittyy kansalaisaktivismiin

Sarah Crossan; Kuunnousu

Helmet-haasteeseeni tarvitsin kirjaa, jossa päähenkilö on alaikäinen. No, ajattelin että otan sitten jonkun minkä tahansa nuortenkirjan tähän, koska on kiva avartaa omaa tajuntaa ja lukea välillä jotain laatikon ulkopuolelta. Eli sellainen kiva kevyt näppärä teinikirja. Ja sitten menin valitsemaan tämän! Kirjan kuolemaantuomitusta! Siis onko tämä nuortenkirja? Jotenkin tuli mieleen jopa klassikko Kuin surmaisi satakielen. Paitsi että Kuunnousu oli sata kertaa kamalampi.

Kirjan päähenkilö on 17-vuotias Joe, jonka isoveli Ed odottaa Texasin kuolemaantuomittujen vankilassa teloitustaan.  Päivämäärä lähenee, eikä kukaan ole käynyt katsomassa Ediä kymmeneen vuoteen! Kunnes Joe lopulta matkustaa paikalle ja tapaa veljensä pleksin takaa ja voi jutella tämän kanssa puhelimen välityksellä. Texas - tuo hullu osavaltio. Amerikka - tuo hullu maa. Kirja oli aivan kamala. Hirveä. Vastenmielinen. Lohduton. Toivoton. Järkyttävä. Vangitseva. Hyvä.

Kirja on säeromaani. Inhoan niitä. Mutta ehkä sen avulla pystyin yleensä lukemaan näin koskettavan tarinan. Se auttoi vähän irtautumaan ja hengittämään. Ehdottomasti vuoden rankin kirja, jossa kaikki oli niin vastenmielistä, niin vastenmielistä. Pidin kirjasta. Ja en pitänyt. 

Helmet-haasteessa: 28. Kirjan päähenkilö on alaikäinen

Joel Dicker; Huoneen 622 arvoitus

 648-sivuinen järkäle, jonka lukeminen oli kuitenkin nopeaa ja joutuisaa. Nämä Dickerit on ladottu jotenkin siten, että sivut sisältävät tekstiä vähemmän. Mutta mutta. Olen lukenut jokusen aikaisemman Dickerin ja ne olivat kyllä parempia. Kaikissa on joku jännä twisti; joku sellainen juonen käänne, jolla vähän huijataan lukijaa tai annetaan asioiden kääntyä monta kertaa oikein-väärin-oikein, eikä oikein voi olla varma, mikä on tottta... 

Huoneen 622 arvoituksessa tällainen erikoinen kiemura oli se, että kirjassa on erikseen kehyskertomus ja sen sisällä toinen kertomus. Mielestäni täydellisen turhaa kikkailua. Sisällä oleva kertomus oli jännitystarina murhasta geneveläisessä pankkimaailmassa. Se oli jännittävä ja vähän epäuskottava, mutta mielenkiintoinen. Sitten se kirjan kehyskertomus, kirjailijan minä-tarina siitä miten hän ottaa murhasta selvää.. se oli täydellisen turha. Kirja olisi kantanut ilman sitäkin ja vieläpä paljon paremmin. 

Helmet -haasteessa: 11. Kirjassa tapahtumia ei kerrota aikajärjestyksessä

M. J. McGrath; Lumipoika

 Lumipoika -dekkari sijoittuu Alaskaan ja sen hyytäviin tunnelmiin. Päähenkilö Edie Kiglatuk on tullut avustamaan ex-aviomiestään koiravaljakkokisassa.  Edie on itse kotoisin Ellesmerensaarelta, vielä paljon pohjoisemmasta inuiïttien maasta. Yllättäen hän löytää kuolleen vauvan ruumiin jään ja lumen peitosta ja siitä lähtee käyntiin salamyhkäinen poliisitutkinta. Lapsenmurhasta syytetään miestä, joka kuuluu eri uskontokuntaan ja lahkolaisiin. Mutta syyllinen saattaa löytyä lähempää. Tapahtumissa oma osansa on Anchoragen pormestarilla ja tiimillä. Alueella paljastuu ihmiskauppatapaus.

Rakastan Alaskaa! Olen myös omaksi ilokseni opiskellut paljon asioita eskimo-kansoista ja jupikeista sekä inuiiteista. Joten olen mielestäni jopa jonkin verran kartalla näistä kansallisuuksista. Silti tämän kirjan myötä olin aika sekaisin, kuka oli mitäkin. Olin sekaisin myös maantieteellisesti. Välillä oltiin etelämmässä ja välillä pohjoisemmassa ja vaikka kansissa oli Alaskan kartta, niin en oikein pysynyt kärryillä. Melko kiva dekkari silti.

Helmet-haasteessa: 2. Kirjassa jää tai lumi on tärkeässä roolissa

Aulikki Oksanen; Entiset vyötäröt

 Aulikki Oksasen Entiset vyötäröt on pieni novellikokoelma tavallisista tallaajista. Mielenterveyspotilaista, vankeustuomiota istuneista, raksamiehistä ja ex-iskelmätähdistä. Ihmiselo ei nouse kovin huikeisiin sfääreihin, enemmin madellaan tuolla ojanpohjan puolella. Tai lähiökuppiloiden oluen tuoksussa, kantakapakoissa ja grillijonoissa. Oksanen on taitava kirjoittaja ja saa romaanihenkilönsä eloon. Kirja on kirjoitettu jo 1986 ja ihan hyvin on kestänyt aikaa näihin päiviin asti.

Helmet-haasteessa: 39. Novellikokoelma

James Bowen; Bobin pieni viisauskirja

 Valitettavasti totean, ettei Bobin pieni viisauskirja vakuuttanut. Ehkä se ensimmäinen katukatti-Bobista kertova kirja olisi parempi? En ole lukenut sitä. Tämä oli vähän niin kuin peräkkäin laitettuja elämän aforismeja onnellisuudesta ja elämässä pärjäämisestä. Niin kliseistä, ettei kyllä mikään. Siis suorastaan lässyn-lässyn. Kissat on ihan kivoja, mietin olisiko sillä mitään merkitystä, kuvailisiko kirjailija elämän viisauksia kissansa, koiran, papukaijan, kämppäkaverin vai rönsyliljan kautta. Ei. Mutta nämä tällaiset "Jokainen tarvitsee myös omaa tilaa" ja "Nauti tästä päivästä" -tyyppiset haihattelut oli kyllä jotain todella noloa. Kirjan piti olla nimensä mukaan pieni. Voi taivas miten pitkältä se tuntui, kun kaikki luvut ja kaikki osat toistivat sitä samaa. Kaikki kunnia toki kirjailijalle ja Bobille, joka tänä päivänä elää kissojen taivaassa.

Helmet-haasteessa: 23. Pieni kirja

Oscar Wilde; Dorian Grayn muotokuva

Oscar Wilden klassikko Dorian Grayn muotokuva on edesmenneen äitini kirjahyllystä. Tämä on Aulis Nopsasen suomentama versio vuodelta 1947. Tarina ilmestyi sarjana aikakauslehdessä 1890-luvulla.  Kirja kiehtoi minua jo lapsena, kun äitini kertoi sen huiman jännittävän ja karmivan juonen. Olin tuolloin kuvakirja-ikäinen ja pahoittelin suunnattomasti, ettei kirjassa ollut kuvitusta! Niinpä jouduin vain kuvittelemaan, minkälainen Dorian Grayn muotokuva oli ja minkälaiseksi se muuttui Dorianin paheellisten syntien myötä. Mutta, ellen ole ihan väärässä, niin lapsuudessani tämä tuli myös televisiosta. Olisinko mahdollisesti nähnyt jonkun version Dorian Graysta, vaikea sanoa. Uudempia elokuvia tästä ainakin on tehty, satuin huomaamaan googletuksella.

 Kirjan tapahtumat sijoittuvat siis 1800-luvun Lontooseen ja päähenkilö Dorian Gray, kuvankaunis parikymppinen nuorimies, hullaantuu omasta kauneudestaan ja muotokuvasta, jonka taidemaalari hänestä maalaa. Hän toivoo, ettei koskaan menettäisi kauneuttaan ja nuoruuttaan, vaan tuo maalaus vanhenisi hänen puolestaan. Loppu on legendaa.

Aluksi kirja oli vähän raskas vanhahtavan kielen takia, mutta siihen tottui. Osittain kirjailijan asenne myös vähän rasitti, hän oli selvästi istuttanut romaanihenkilöihinsä omia mielipiteitään. Selvää naisvihaa ja homoeroottista poikarakkauden ihannointia, ei tosin mitään sinne päinkään suoraan sanottuna. Oscar Wildehän itse joutui kuritushuoneelle pakkotyöhön saatuaan tuomion homoseksuaalisuudesta. Oi aikoja, oi tapoja. No, vaikka kirja oli vähän raskas, niin onneksi se oli myös suhteellisen nopeasti luettu. Ihan hyvä lukea tämä jo yleissivistyksenkin takia. Mutta miksei elokuva ajaisi saman asian. Onkohan vastaavaa konseptia muuten kukaan jälkipolvien kauhukirjailija käyttänyt? 

Helmet: 21. Kirja liittyy lapsuuteesi