Karin Smirnoff; Lähdin veljen luo

 

Sitten kirja, josta on pöhisty paljon kirjasivuilla ja facebookin kirjapalstoilla. Todella raskas kirja, ahdistava. Ja kuitenkin niin hyvin kirjoitettu, että siitä kyllä nautti, vaikka aihe oli rankkaakin rankempi. Kirjassa avattiin vähitellen rankkoja tapahtumia enemmin ja enemmin auki, aina tuli jotain uutta ja entistä kauheampaa, johon johdateltiin. Jotenkin siihen melkein väsyi. Alkoi tuntua, että eikö jo kärsimys riitä ja miten näin hirveitä ihmisiä voi olla. En tiedä. Mutta mukana oli myös huumoria ja hyvääkin mieltä, siis varsinainen tunteiden sekametelisoppa.

Päähenkilö on Jana Kippo, joka palaa synnyinseudulleen. Alkoholisoitunut veli asuu kotitilalla kurjuudessa. Sisarusten lapsuus aukeaa vähitellen kirjassa, eikä se ole ollut mitenkään miellyttävä. Jokaisella on jotain väkivalta-menneisyyttä ja ihmiset ovat niin inhottavia ja välinpitämättömiä, että miten edes voi. Vähän oksettikin välillä. Ja sitten kun mennään siihen, että eläimiä kohtaan ollaan väkivaltaisia, niin alkaa kyllä olla mitta täysi. Silti äärettömän hyvin kirjoitettu. Jatkan seuraavan osan pariin aikanaan.

Helmet-haasteessa kohtaan: 8. Kirjan nimessä on perheenjäsen Ja tämä olikin sitten viimeinen Helmet-haasteen kohta tänä vuonna. Haaste valmistui lokakuun 11. päivä.

Elly Griffiths; Viimeinen leposija

 Viimeinen leposija on 15. ja (ilmeisesti?) viimeinen Ruth Galloway -tarina. Viimeinkin saadaan tietää, saavatko Nelson ja Ruth lopulta toisensa, tätä juonikuviotahan on eletty sarjan ensimmäisestä osasta lähtien. Kirjan jännitystarina taas käsittelee vanhasta rakennuksesta ja sen tulisijan taakse muurattua naisen ruumista. Ruumis kuuluu opiskelijalle, jonka lähipiiriin myös Ruthin ystävä Cathbad kuului nuoruudessaan. Epäilykset kääntyvät kaikkiin sen ajan opiskelutovereihin ja muutamaan opettajaankin.

Sijoitin tämän kirjan Helmet-haasteen kohtaan 37. Kirja, joka herättää voimakkaita tunteita ihan vain siksi, kun kauan odotettu matka Nelsonin ja Ruthin kanssa päättyy tähän. Ja onhan se vähän liikuttavaa.

Tuire Malmstedt; Luusaari

 Luusaari on neljäs osa Matilda Metso/Elmo Vauramo -sarjaa. Tämä on ihan huippulaatuista suomidekkaria. Tässä kirjassa työpari etsii kadonneita nuoria. Poliisilaitokselle alkaa tulla postitse valokuvia kadonneista. Kuvat on varustettu tekstillä "elossa, vielä". Poliisille tulee kiire etsinnöissä. Sitten katoaa vielä Elmon seurustelukumppani ja se ymmärrettävästi ajaa Elmon nurkkaan. Hyvin jännä ja mukaansatempaava tarina. Elmon ratkaisua muuttaa asumaan "konttiin" jäi vähän hämäräksi. 

Donna Leon; Kuolema tulvan aikaan

 Guido Brunettin ystävä, taidehistorioitsija, pahoinpidellään. Liikutaan taideväärennöksien maailmassa. Uhri tietää ehkä jotain vaarallista ja häntä on varoitettu sen takia. Vai onko syynä se, että hän on lesbo, se kun tuntuu ärsyttävän patavanhoillisia kansalaisia. Tasalaatuinen Donna Leon -dekkari. Mielenkiintoista oli lukea Venetsian tulvista, kuten kirjan nimikin kertoo. En ollut tietoinen tuollaisesta vakavasta vitsauksesta, vaikka muuten Venetsian vajoaminen ja paaluttaminen on joskus tullutkin tietoisuuteeni.

Veera Nieminen; Avioliittosimulaattori

 Herkullinen selviytymis- ja rakkaustarina siitä, miten itäsuomalainen Aino rakastuu länsisuomalaiseen Jussiin ja muuttaa tämän kotitilalle kesää viettämään. Rakkaustarina on kuin tähtiin kirjoitettu, mutta mitäs kun niiden puheestakaan ei saa mitään selvää. Tällaiset ovat aina niin ihania.

Helmet-lukuhaasteessa vastaa kohtaa: 33. Kirjassa muutetaan maalle 

Johanna Tuomola; Kaikki totuudet

 Nyt täytyy sanoa, etten muista tästä kirjasta yhtään mitään. Luin sen lähes 2 kuukautta sitten ja näköjään ei tehnyt ainakaan lähtemätöntä vaikutusta. Siksi tähän suora lainaus Goodreadsin sivuilla olevasta esittelystä: 

Aksel Nevanlinna on viimeiset viisi vuotta työskennellyt Interpolissa, jonne hänet ajoi henkilökohtainen tragedia. Paluupäätöksen tehdessään hän kuvitteli, että välimatka ja aika ovat tehneet tehtävänsä, mutta tulee huomaamaan, ettei menneisyyttään pääse pakoon. Saman tunteen kanssa kamppailee täysi-ikäisyyttä lähestyvä Linnea, jonka huoli alkoholistiäidistä ja pikkusiskosta kasvaa päivä päivältä.

Aksel solahtaa tutun tiimin jäseneksi Helsingin väkivaltarikosyksikössä. Ensimetreillä vastaan tulee nuoren miehen murha, jonka tutkinta ei heti ota edetäkseen. Kun vyyhti lopulta alkaa raottua, yllättävät käänteet johdattavat ravisuttavaan lopputulokseen.

Kirsi Pehkonen; Karhuvaaran uhri

 Murhatutkintaa luontokuvakeskuksen miljöössä. Mukavan luontoystävällis-painotteinen ote ja jokusia todella osuvia ajatelmia ihmisen luontosuhteesta ja "luontosuhteesta". Pisteet suurpetopositiivisuudesta. Dekkarinakin ihan ok.

Siri Østli; Uusien alkujen joulukalenteri

 

Uusien alkujen joulukalenteri on voimaannuttava kirja Fiestä, joka kokoaa elämänsä uudelleen aviomiehen jätettyä hänet. Apuna on sisar, joka puhelimitse järjestää Fielle joulukuun jokaiselle päivälle jonkun joulukalenteri-yllätyksen, tai paremminkin tehtävän. Pidin kirjasta, vaikka onkin tällaisat kevyttä hömppää. Vastaa Helmet-haasteen kohtaan: 27. Kirja kertoo jälleenrakentamisesta 

Jussi Wahlgren; Miekkaliljojen aikaan

 Miekkaliljojen aikaan on kliseinen miehen tilitys. Kirja on niin huono, etten usko kenenkään muun koko maailmassa lukeneen tätä.  Kukaan ei pysty lukemaan tätä. Varmasti olen ainoa. Päähenkilö tilittää epäonnistunutta avioliittoaan, ex-vaimo on kamala. Kaikki on huonosti. Miehellä on hyvin erikoinen suhde äitiinsä, omituisia naissekoiluja, vihanhallintaongelmia ja päässä vain seksi. Kirja on kuvottava ja vastenmielinen ja sekava. Älkää lukeko tätä, paitsi jos haluatte herkutella ja mässäillä huonolla kirjalla.

Helmet-haasteessa: 18. Kirjan kannessa tai nimessä on koru 

Helena Anhava; Kukaan ei tiedä

 Tällaisen pienen runokirjan lainasin, kun tarvitsin kirjan Helmet-haasteen kohtaan 43. Kirjalla ei ole päähenkilöä . En edelleenkään ole oikea Anhavan runojen ystävä, vaikka runoja ei ehkä voi oikeastaan arvostella. Runot ovat aina kirjoittajalleen niin läheisiä ja tärkeitä, ettei kukaan ulkopuolinen sellaisia voi arvioida.

Richard Osman; Hutiluoti

 

Voi mikä huippu-dekkari taas! Olen ihan myyty tähän Torstain murhakerho-sarjaan, jossa eläkeläispoppoo ratkoo rikoksia. Nämä vanhukset ovat tulleet tosi läheisiksi tähän mennessä. Ja kirjojen sivuilla mahtavaa huumoria hyvällä maulla. Vielä olisi yksi kirja tämän jälkeen lukematta.

Lilja Sigurðardóttir; Kalmankalpea maa

 Kalmankalpea maa on kolmas osa  Áróran tutkimuksia. Sarja lähti ehkä vähän hitaasti käyntiin, mutta tämä uusin oli varmaan sen paras osa. Reykjavikin läheltä löytyy hylätty tavarakontti ja sen sisältä neljä kuollutta naista ja yksi, joka on juuri ja juuri elossa. Kirjassa seurataan sekä poliisin tutkimuksia selvittää mitä on tapahtunut että kontissa eloonjääneen naisen tarinaa, miten tähän on päädytty. Hyvä, jännittävä tarina.

Helmet-haasteessa kohtaan: 40. Kirjassa on erittäin kylmä tai kuuma 

Eeva Louko; Käärmeiden maa

 

Tämä oli jäänyt välistä kolmiosaisesta sarjasta, enkä ollut edes huomannut sitä. Toimittaja Ronja Vaara saa tietää Lauttasaaressa löytyneestä naisen ruumiista ja ottaa yhteyttä tutkintaa johtavaan poliisiin Anton Koivuun. Koivu on hänelle tuttu jo aikaisemman kirjan rikostapauksesta, joka koski Ronja omaa isää. Tuttavukset vaihtavat tietoja ja yrittävät kumpikin tahollaan hyötyä niin työssä kuin siviilielämässä tällaisesta tietojen vaihdosta. Jonkin verran päähenkilöiden siviilielämää ja sitten vähän enemmän rikostutkintaa. Mukava perusdekkari tämä.

Helmet-haasteessa: 11. Kirjan kannessa tai nimessä on yksi neljästä elementistä (ilma, vesi, maa tai tuli) 

Paulow, Manner, Yliluoma, Somppi, Tähtinen; Brysselin Esso

 Novellikokoelma rikoskertomuksista. Viisi kirjailijaa, kymmenen tarinaa. Kevyt välipala, hauskoja pikku-kertomuksia. Meni alas minullekin, joka en tykkää novelleista.

Helmet-haaste: 15. Kirja, jolla on vähintään kolme tekijää 

Unni Lindell; Unenvartija

 Tässä kirjassa oli jotain tuttua. Aivan kuin olisin joskus lainannut kirjan kirjastosta ja sitten joutunut palauttamaan sen lukematta. Kansikuva oli tuttu, mutta kirjan tarina ei. Tai sitten vain olin unohtanut sen. Päähenkilö on rikospoliisi Cato Isaksen ja tämä on sarjansa toinen kirja. Hyvin kyllä pystyin tarttumaan juoneen, vaikka en ollut lukenut ensimmäistä. Tässä osassa Isaksen on muuttanut takaisin vaimonsa luokse oltuaan jonkin aikaa suhteessa toisen naisen kanssa. Mielenkiintoinen asetelma. Pariskunnan lapset ovat aiheestakin hämillään ja syyttävät isäänsä. 

Cato Isaksenin tutkittavana on satama-altaasta löytyneen nuoren naisen murha. Samalta alueelta katoaa pian viisivuotias lapsi, eikä aikaa ole hukattavaksi. Ei ole varmaa, liittyvätkö rikostapaukset yhteen.

Helmet-haasteessa kohtaan: 47.-48. Kaksi kirjaa, jotka on kääntänyt sama kääntäjä 
Päivi Kivelä on kääntänyt paljon norjankielistä kirjallisuutta. Tämän lisäksi mm. Jorn Lier Horstin sarjan Wistingistä

Shari Lapena; Viimeinen perheillallinen

 Herkullinen murhatarina perheestä, jossa pääsiäisillallisen jälkeen tapahtuu veriteko. New Yorkin kermaan kuuluva pariskunta murhataan. Tarinaa seurataan kolmen aikuisen lapsen, näiden puolisoiden, taloudenhoitajan ja muutaman muun sukulaisen voimin. Lukijalle paljastetaan asioita pikkuhiljaa ja lopulta oikea murhaaja tulee (toivottavasti) yllätyksenä. 

Jaana Lehtiö; Uutta auringon alla

 Juho Muhosen tutkimukset jatkuu. Uutta auringon alla on sarjan toinen dekkari, joka sijoittuu Porvooseen ja tällä kertaa Porvoossa toimivan uskonnollisen lahkon Valtakunnan toimintaan. Lahkon tiloissa on tapettu nainen. Ruumis löytyy talikolla lävistettynä. Poliisin apuna, tai ehkä vähän kiusanakin, häärii jälleen Hilkka Alitupa. Miten tuo rouvashenkilö onnistuukin työntämään nenänsä lähes joka paikkaan.

Helmet-haasteessa kohtaan: 17. Kirjassa on ärsyttävä henkilöhahmo 

Mariska; Kummat ja kammot, runoja ihme otuksista

 Täsmäkirja Helmet-haasteen kohtaan 12. Lastenrunokirja  

ja KM-haasteen kohtaan: 94. Kirja, jonka kohdeyleisöä et ole.

 Kauniisti kuvitettu, runoista en kauheasti tykännyt.

Anu Patrakka; Arvoton

 Arvoton aloittaa Anu Patrakan uuden dekkarisarjan, jossa päähenkilönä rikostutkija Nelson Monteiro. Monteiro on juuri aloittanut henkirikosyksikössä ja tiimissä on vielä paljon epäluuloja ja kyräilyä uusien kollegojen kesken. Tositoimiin joudutaan kuitenkin heti, sillä hiekkarannalta löytyy irrallinen ihmisen pää muovipussiin pakattuna. Rikostutkintaa tehdään ulkomailta tulleen halpatyövoiman parissa ja näin kirjassa otetaan kantaa myös tähän yhteiskunnan epäkohtaan.

Helmet-haasteessa:36. Kirjan on kirjoittanut maahanmuuttaja 

 

Carol Shields; Kivipäiväkirjat

 

Kivipäiväkirjat on  Booker-palkinnon voittaja vuodelta 1993. Joskus olen todennut, että nämä Booker-palkitut eivät ole oikein kiinnostaneet minua, mutta tämä on sitten selvä poikkeus. Kirja oli lämminhenkinen, mielenkiintoinen ja vähän eriskummallinenkin kertomus Daisystä. Omaelämäkerrallinen romaani kanadalaisesta naisesta, jonka äiti kuolee synnytykseen. Mukana todellisuutta, kuvitelmaa ja dokumenttejä.  Kirjaan liitetystä sukupuusta ja valokuvista voi seurata tarkemmin päähenkilöiden tarinaa.

Helmet-haaste: 3. Booker- tai Pulitzer-palkinnon voittanut kirja 

KM-lukuhaaste: 31. Kirja perustuu tositapahtumiin.