Elly Griffiths; Taikatemppumurhat

 

Taikatemppumurhat sijoittuu 1950 -luvun Brightoniin. Rikoskomisario Edgar Stephens alkaa tutkia taikurin apulaisena toimineen nuoren naisen murhaa. Nainen on sahattu kolmeen osaan mukaellen taikatemppua. Ruumiinosat löytyvät maastosta eri aikaan ja joku postitetaan Stephensille poliisilaitoksellekin. Stephens pyytää avukseen vanhaa taikurina toimivaa sotilastoveriaan Max Mephistoa. Ystävykset joutuvat palaamaan sodan aikaisen erikoisjoukon keskinäisiin suhteisiin ja etsimään murhaajaa sen joukosta.

Tämä kirja oli mielestäni aika erikoinen enkä ole vieläkään oikein varma, pidinkö tästä vai en. Mielelläni annan mahdollisuuden kyllä sarjan seuraavalle osalle, mikäli se on käännetty suomeksi. Täytyy lukea vielä vähän lisää ja tehdä asia itselle selväksi. Kirjan aikataso oli vaikea. Jotenkin koko ajan tahtoi unohtaa, että eletään vuotta 1950, koska se ei tullut jotenkin ilmi "tarpeeksi". Mietin miksi kirja oli pakko sijoittaa sinne, kun ajalla ei ollut mitään merkitystä ja 50-luku ei näkynyt missään, mutta kirjan juonen kuviot lähtivät sodasta, joten tämä ratkaisu oli pakko tehdä näin.

Elly Griffiths; Viimeinen leposija

 Viimeinen leposija on 15. ja (ilmeisesti?) viimeinen Ruth Galloway -tarina. Viimeinkin saadaan tietää, saavatko Nelson ja Ruth lopulta toisensa, tätä juonikuviotahan on eletty sarjan ensimmäisestä osasta lähtien. Kirjan jännitystarina taas käsittelee vanhasta rakennuksesta ja sen tulisijan taakse muurattua naisen ruumista. Ruumis kuuluu opiskelijalle, jonka lähipiiriin myös Ruthin ystävä Cathbad kuului nuoruudessaan. Epäilykset kääntyvät kaikkiin sen ajan opiskelutovereihin ja muutamaan opettajaankin.

Sijoitin tämän kirjan Helmet-haasteen kohtaan 37. Kirja, joka herättää voimakkaita tunteita ihan vain siksi, kun kauan odotettu matka Nelsonin ja Ruthin kanssa päättyy tähän. Ja onhan se vähän liikuttavaa.

Elly Griffiths; Lukittu huone

 

Niin kodikas ja lempeä Ruth Galloway -sarja jatkuu. Ruthilla on uusi naapuri, jolla on selvästi jotain salaisuuksia. Ihan hyvä osa tämä sarjan 14. kirja, mutta nyt tuli vähän liikaa koronaa. Näitä on muutamia kirjoja, joissa eletään covid-vuosissa ja onhan ne vähän raskaita. Eristykset ja suojautumiset, vierailukiellot vanhusten luona, maskit ja kotona pysyminen. Niin kuin siitä hihhuloinnista ei olisi saanut tarpeeksi jo oikeassa elämässä.

Elly Griffiths; Yöhaukat

 Rannikolta löytyy historiallinen asekätkö ja ruumis. Toinen perhe taas on murhattu asuntoonsa. Perheestä paljastuu kaikenlaista epäilyttävää ja näitä sitten Nelsonin poliisitiimi tutkii saadakseen selville murhaajan. Jälleen hyvä osa Ruth Gallowayn tutkimuksia, joskin koiran osuus hieman kaihersi.

Elly Griffiths; Lyhdynkantajat

 Nummilla elää legenda lyhtyä kantavista hengistä, jotka houkuttelevat ihmisiä kadotukseen. Tällainen myytti saa tulta alleen, kun etsitään nuorten tyttöjen ruumiita puutarhoista ja hukkamailta. Vankilassa oleva murhaaja on luvannut paljastaa, mistä hänen murhaamiensa tyttöjen ruumiit löytyvät. Mutta Ruth Gallowayn pitää tutkia kalmot, ei kenenkään muun. Vain Ruth on tarpeeksi hyvä ja murhaaja tietää luissa näkyvän jälkiä, jotka todistavat hänet syyttömäksi. Nelsonia ahdistaa - onko vankilaan tuomittu murhaaja sittenkään syyllinen?

Tasaista Elly Griffiths -laatua taas yhden osan verran.

Elly Griffiths; Ruth Gallowayn joulu

 

Ruth Gallowayn joulu on lyhyt jouluinen pikkutarina siitä, mitä kuuluu Ruthin joulun valmisteluihin. Hauska lyhyt välipala, joka ei kuulu varsinaiseen Ruth Galloway-dekkarisarjaan. Valitsin tämän kirjan sovittaakseni sen viimeiseksi jääneeseen Helmet 23 -haasteen kohtaan: 32. Kirja kertoo asiasta, josta haaveilet. Kukapa nyt ei joulusta haaveilisi!

Elly Griffiths; Kivikehä

 

Nyt on vähän vaikea kirjoittaa tästä mitään muistiinpanoja, koska ne alkaisivat aivan samalla tavalla, kuin kaikki muutkin Ruth Galloway-dekkarit: suolamarskilta löydetään ihmisluita... Eli ei mitään uutta auringon alla, mutta kirja oli hyvä keskitason Galloway-mysteeri. Valitettavasti kirjan nimikin on vain Kivikehä. Ei paljon vaatimattomampaa ja mitäänsanomattomampaa olisi voinut enää keksiä. Tällä kertaa ihmisluiden mysteeri muistuttelee Ruthia hänen ensimmäisestä luulöydöstään sarjan ensimmäisen kirjan ajalta.

KM-lukuhaasteessa: 99. Kirja, jonka nimessä on materiaali.

Elly Griffiths; Musta enkeli

 Musta enkeli onkin vähän erilainen osa Ruht Galloway-sarjaa, sillä tällä kertaa Ruth matkustaa kotoisilta Norfolkin marskimailta Italiaan. Vanha arkeologi-tuttu kutsuu Ruthin tutkimaan sikäläisiä luita. Ainakin puolet kirjaa oli Ruthin epäselvän rakkauselämän kiemuroita ja lähipiirin henkilökohtaista elämää, mutta se ei haittaa jos on lukenut jo aiemmatkin yhdeksän kirjaa. Niiden aikana henkilöt on tulleet tutuiksi ja heistä haluaakin tietää kaiken ja roikkumaan jääneet yksityiselämän kysymykset odottavat vastauksia. Mutta uusi lukija tuskin innostuisi näin keskellä sarjaa epäselvistä aviosuhteista ja niiden ulkopuolella syntyneistä lapsista. Minulle Ruth on jo kuin ystävä, josta en voi ikinä kuulla liikaa. Nelson taas on joskus vähän sietämätön hahmo.

Helmet-haasteessa: 20. Kirja kertoo naisesta, joka on matkalla

ja

KM-haasteessa: 14. Kirjan nimessä on väri.

Elly Griffiths; Maan alla

 

Ruth Galloway pyydetään apuun, kun maan alta vanhan kaivoksen tunnelista löytyy luita. Näyttää siltä, että luut eivät olekaan kauhean vanhoja ja kaiken lisäksi ne on keitetty. Sitten katoaa joitakin asunnottomia, osa murhataan, osan sanotaan menneen maan alle. Poliisit ja Ruth Galloway saavat tutkittavaa. Kiva jännärijatko sarjalle.

Helmet 2023-lukuhaasteessa kohtaan: 5. Kirjassa ollaan maan alla
ja

KM-lukuhaasteessa kohtaan: 71. Kirjassa rikotaan tabuja tai yhteisön normeja.

Elly Griffiths; Siniviittainen nainen

 Ruth Galloway -sarja on jo 8. osassa. Hautausmaalta löytyy siniseen viittaan pukeutunut nainen surmattuna. Myös naispappien seminaarin osallistujat ovat saaneet uhkauskirjeitä ja sitten tulee lisää murhattuja naisia. Komisario Harry Nelson ratkaisee taas rikoksia Ruth apunaan. Pidän Ruth Galloway -dekkareista, vaikka nämä ovat samankaltaisia keskenään. Minua ei haittaa, nautin tällaisesta vaivattomasta ja leppoisasta ajanvietteestä. 

Elly Griffiths; Aavekentät

 Maaperään hautautuneen toisen maailmansodan aikaisen lentokoneen ohjaamosta löytyy ruumis, jota Ruth Galloway alkaa tutkia. Kyseessä ei olekaan koneen lentäjä, joten miten epäonninen ruumis on sinne joutunut? Dna-tuloksista käy ilmi, että vainaja kuuluu seudulla asuvien Blackstockien sukuun. Perheestä on vuosikymmeniä sitten kadonnut useampiakin jäseniä. Amerikkalainen historiallisia dokumentteja kuvaava tv-ryhmä tulee tekemään ohjelmaa muinaisesta arvoituksesta. Joukossa Ruthin taannoinen miesystävä. Miellyttävä Ruth Galloway-tarina jälleen.

Helmet -haasteessa laitan tämän: 43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan (fakta ja fiktio, en haluaisi olla mukana tapahtumissa, yliluonnollista mukana (hm- ehkä?), löydetään kadotettua, hyvää ja pahaa, haluaisin tietää asiasta lisää (arkeologia!)... mahdollisesti joku on voinut joskus suositellakin tätä, varmasti löytyy tarpeeksi kohtia =))

Elly Griffiths; Kadonneet ja kuolleet

 Kadonneet ja kuolleet -kirjassa Ruth Galloway oli viktoriaanisen lapsensurmaajan mysteerin ääressä ja poliisit lapsikaappausteeman ympärillä. Amerikkalainen tv-yhtiö tulee tekemään jaksoa kaivauspaikalle. Ruth tutustuu kuvausryhmään kuuluvaan Frankiin. Ymmärrettävistä syistä Nelson tuntee vähän mustasukkaisuutta. Cathbaldkin palaa maisemiin, vaikka onkin muuttanut koiransa kanssa jo toisaalle. Ihmissuhteissa tapahtuu paljastuksia ja lasten kaappaamisetkin selviävät.

Tällä kirjalla Helmet haasteessa kohtaan: 19. Kirjassa leikitään

Elly Griffiths; Korppikuningas

 

Korppikuningas oli ihan hirmuisen hyvä osa Ruth Galloway-sarjaa. Tietenkin nämä ovat kaikki ihan samanlaisia eivätkä tarjoa (paljon) mitään yllätyksiä, mutta tällaisten tarinoiden viehätys onkin juuri siinä! Taatusti tietää mitä saa, ihanaa viihdyttävää dekkaria, tuttuja henkilöitä, tasaista laatua ja nyt näissä kahdessa viimeisessä kirjassa on selvästi ollut jo vähän huumorin tuikahduksia. Ehkä Griffiths on kehittynyt kirjailijana koko ajan varmemmaksi.

Ruthin vanha opiskelijakaveri Dan on kuollut, eikä suinkaan tapaturmaisesti. Ruth lähtee Pohjois-Englantiin tutkimaan Danin tekemää hautalöytöä. Joku alkaa uhkailla Ruthia lähettelemällä tämän puhelimeen tekstiviestejä. Ruth huolestuu tyttärensä Katen turvallisuuden puolesta. Mutta onneksi babysitterinä on mukana Katen kummisetä, ihana druidi Cathbad. Myös Kate on yksi ihan parhaista romaaneissa kuvatuista lapsihahmoista. Katen toteamat Isi! huudahdukset tulevat juuri ajallaan. Vaikka tämmöisen voisi kuvitella olevan kliseinen ratkaisu, niin jostain syystä Katen Isit! eivät ole sitä.

Helmet-haasteessa kohtaan: 37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa
ja

Popsugarissa: 12. A book you have seen on someone’s bookshelf (in real life, on a Zoom call, in a TV show, etc.)

Elly Griffiths; Käärmeen kirous

 Käärmeen kirous oli mukava jatkumo Ruth Galloway -sarjaan. Tässä neljännessä kirjassa Ruthin tytär Kate on jo vuoden ikäinen. Pieni perhe elää yksinäisellä suolamarskilla ja saa naapurikseen vieraan Australiasta saakka. Paikallisessa museossa on arveluttavalla tavalla saatuja aboriginaalien pääkalloja kokoelmissaan, nämä pitäisi palauttaa takaisin isiensä maahan. Mutta löytyy museosta uudempaakin ruumista ja raatoa. Ruth itse törmää siellä vainajaan, joka on lyyhistynyt maasta kaivetun piispa Augustinen hauta-arkun viereen. Syyllistä etsitään museon omistajista. 

Ensimmäistä kertaa havaitsin huumoria tässä sarjassa! Muutamia hörähdyttäviä hetkiä koettu.

Helmet -haasteessa:14. Kirja on osa kirjasarjaa
ja
Popsugar -haasteessa: 23. A book with something broken on the cover

 

Elly Griffiths; Jyrkänteen reunalla

Jyrkänteen reunalla on kolmas Ruth Galloway -sarjan dekkari. Pidin tästäkin, kuten kahdesta edellisestä, mutta ehkä tämä oli hieman edellisiä heikompi. Juonena on menneen ajan brittiläisten kodinturvajoukkojen ja saksalaissotilaiden välien selkkaukset ja vuorovesialueelta löytyneiden luiden alkuperä. Menin vähän sekaisin takautumissa, en muistanut oikein menneiden sotilaiden ja muiden hahmojen nimiä ja kuka kukin on... tuntui, että tämän kirjan kanssa oli hieman keskittymisongelmia.
Nyt tutuksi tullut arkeologi Ruth on tuore äiti. Äitiyden ja uran yhdistäminen ei tietenkään ole helppoa ja tuo ikuinen naisten ja äitien seuralainen, Syyllisyys, kalvaa työssäkäyvän Ruthin alitajunnassa. Nelsonin ja Ruthin suhde on todella erikoinen, ihan tällaista ei ole vielä ollut missään muussa kirjassa. Mutta nyt Ruthin täpärät pelastumiset ja vaaraan joutuminen kyllä vähän jo pistää mietityttämään; voisiko kirjailija keksiä joskus jotain muuta - tämänkaltaiset loput ovat jotenkin niin kliseisiä.
Kirjoitus ja suomennos ovat täyttä laatutyötä, siitä voi nauttia.

Elly Griffiths; Januksen kivi

Januksen kivi on arkeologi-Ruth Galloway -sarjan toinen osa. Pidin ensimmäisestä osasta ja pidin tästä. Jotain lievää epäuskottavuutta on (esim. Ruth ei ymmärrä äärettömän helppoa latinankielistä lausetta, jonka jopa latinaa opiskelematon lukija ymmärtää auttavasti). Ja myös se, että Ruth joutuu jo toisen kerran pulaan ja hyökkäyksen kohteeksi. Näyttää tuo arkeologin elämä olevan vaarallista! Tällä kertaa Ruthilla on suojeltavana myös pieni elämänalku - hän on edellisen kirjan tapahtumien jäljiltä raskaana.
Kirjassa rakennustyömaan alueelta löytyy lapsen luuranko ilman päätä. Se on haudattu oviaukon kynnyksen alle ja kun arkeologi-tiimi lyö päänsä yhteen, todetaan että näin uhrattiin Janukselle - kaksikasvoiselle jumalalle roomanvallan aikana. Näppärä tarina.
Ja se lausehan muuten meni näin: omnia mutantur, nihil interit.

Helmet 2020 -haasteessa:

38. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on puu

Elly Griffiths; Risteyskohdat

Viimeinkin sain käsiini tämän pitkään kaipaamani dekkarisarjan aloituksen. Risteyskohdat aloittaa Ruth Galloway-mysteerit. Ruth on arkeologi, ja ihan tavallinen eronnut nainen. Tarinat sijoittuvat Norfolkin rannikolle marskimaille, jossa vuorovesi nousee ja laskee suopohjaiselle maalle ja takaisin. Tällaiselta muinoin paalutetulta maa-alueelta löydetään tytön luuranko. Poliisi Harry Nelson pyytää Ruthin apua selvittämään, onko luuranko muutama vuosi sitten kadonneen tytön jäänteet vai vanhempaa perua. Pian toisestakin perheestä katoaa tyttö. Tutkinnan ohessa tutustutaan Ruthin arkeologi-opettajiin, ystäviin ja marskialueen lintubongareihin. Joku heistä on syyllinen tyttöjen katoamiseen.

Nautin tämän kirjan helppoudesta ja sujuvuudesta. Lopussa oli vähän nopea ja hätäinen ratkaisu epäuskottavuuksineen, mutta nämähän ovat vain dekkareita, ei mitään romaanitaivaan kaunokirjallisia helmiä.  Toivottavasti löydän pian käsiini seuraavan osan.