Korppikuningas oli ihan hirmuisen hyvä osa Ruth Galloway-sarjaa. Tietenkin nämä ovat kaikki ihan samanlaisia eivätkä tarjoa (paljon) mitään yllätyksiä, mutta tällaisten tarinoiden viehätys onkin juuri siinä! Taatusti tietää mitä saa, ihanaa viihdyttävää dekkaria, tuttuja henkilöitä, tasaista laatua ja nyt näissä kahdessa viimeisessä kirjassa on selvästi ollut jo vähän huumorin tuikahduksia. Ehkä Griffiths on kehittynyt kirjailijana koko ajan varmemmaksi.
Ruthin vanha opiskelijakaveri Dan on kuollut, eikä suinkaan tapaturmaisesti. Ruth lähtee Pohjois-Englantiin tutkimaan Danin tekemää hautalöytöä. Joku alkaa uhkailla Ruthia lähettelemällä tämän puhelimeen tekstiviestejä. Ruth huolestuu tyttärensä Katen turvallisuuden puolesta. Mutta onneksi babysitterinä on mukana Katen kummisetä, ihana druidi Cathbad. Myös Kate on yksi ihan parhaista romaaneissa kuvatuista lapsihahmoista. Katen toteamat Isi! huudahdukset tulevat juuri ajallaan. Vaikka tämmöisen voisi kuvitella olevan kliseinen ratkaisu, niin jostain syystä Katen Isit! eivät ole sitä.
ja
Tämä on ihana dekkarisarja. Tykkään siitä, että tässä on mukana mytologiaa.
VastaaPoistaNiin minäkin. Yleensä en pidä yliluonnollisista piirteistä, mutta tässä sarjassa niitä tuodaan esiin hienovaraisesti ja hieman ilkikurisesti, sillä tavalla hyvällä maulla.
Poista