Jane Austen; Viisasteleva sydän

 Viisastelevan sydämen päähenkilö on Anne Elliot. Hän on purkanut kihlauksensa vuosikausia sitten nuoren meriupseerin kanssa. Mutta elämä heittelee Elliotin perhettä ja meriupseerikin saapuu uudestaan mukaan kuvioihin. Vanha suola alkaa janottaa kumpaakin tahollaan.

Herttainen vanhanaikainen rakkausromaani, ei voi kuin ällistellä miten näitä vielä tänä päivänäkin jaksaa lukea. Monet muut olisivat jo ottaneet ajan hammasta paljon pahemmin.

Helmet-haasteessa kohtaan: 16. Kirjassa eletään ilman sähköä
ja Popsugarissa: 25. A book that was published anonymously

Jane Austen; Kasvattitytön tarina

Kiva austenilainen tarina Fannysta, joka muuttaa Mansfield Parkiin tätinsä perheeseen kasvattityttäreksi ja kokee siellä kasvamisen tyttösestä nuoreksi naiseksi. Asiaankuuluvasti mukana romantiikkaa, yläluokan seuraelämää ja tasapainottelua sopivaisuussäännöksillä.

Tämän painoksen (6. painos 1987) kansikuva on hirveä. Onneksi kirjaa löytyy siedettävämmilläkin kansikuvilla, joskin hämmästyksekseni myös tätä vielä paljon surkuhupaisemmilla.
Kirjassa oli useita kirjoitusvirheitä:
ihashuttava (ihastuttava)
heiti (neiti)
muohaamatta (huomaamatta)
sön (sen)

Kasvattitytön tarina on kirjoitettu 206 vuotta sitten, eli 1814. Siinä sitä on kestävää kehitystä.

Popsugar 2020 -haasteessa laitan tämän kohtaan: 

6. A bildungsroman ja Helmet 20017 -haasteessa kohtaan:  34. Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt

Jane Austen; Ylpeys ja ennakkoluulo

Nyt hävettää tunnustaa tämä hirveä puute sivistyksessäni. Minä en ollut lukenut Jane Austenin Ylpeyttä ja ennakkoluuloa aikaisemmin. Kaikkihan sen ovat lukeneet. Juoni oli tuttu tv:stä tai jostakin… no jostakin. Siltä ei ole voinut välttyä. Mutta siis nyt vasta pääsin näin pitkälle. Ja melkein valitsen tämän Helmet-haasteen kohtaan ”31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa”. En ole vielä varma sijoitanko sen siihen vai en. NImittäin kyllä se minua pelotti! Olin ihan varma, etten jaksa näin vanhaa tekstiä kahlata läpi. Vai haluaisinko ehkä olla kirjan päähenkilö (kohta 48)? Mietin vielä asiaa. Toisaalta tällä menolla Helmet-haasteeni loppuu ihan käsiin, joten mikään kiire tässä ei ole koota kirjoja sellaisiin kohtiin, joihin ne vain vähän arvellen sopivat.

Luin Ylpeys ja ennakkoluulo -romaanin e-kirjana, sillä elisa kirja tarjoaa ilmaisia klassikoita. Mieluummin hypistelisin oikeaa kirjaa, siinä voi seurata etukäteen milloin tuleva luku loppuu ja suunnitella paremmin muutenkin lukuaikataulutustaan. E-kirjan kanssa on vähän tekemättömissä. Mutta joskus kun ei ole kirjaa saatavilla, mutta kännykkä on, niin mitäs silloin luet! Ei auta kuin ladata joku klassikko elisa kirjasta. Sillä eihän ilman kirjaa oikeasti voi olla.

Ja nyt tulee tämä häiritsevä yllätys: minä pidin tästä vuonna 1813 kirjoitetusta kirjasta ihan hirveästi! Sanoinko vuonna 1813 - siis yli 200 vuotta sitten? Todellakin. En olisi ikinä uskonut. Miten voi olla, että näin vanha ja muinainen tarina ihastuttaa tällaista kovan linjan dekkari-addiktia. Voi ihanat Elizabeth Bennet ja herra Darcy! Olen ihan myyty. Silmissäni on punaiset hymiö-sydämet.