Raija Oranen; Valkea talo jokivarressa

 

Tämä kirja oli minulla matkapokkarina Latvian reissulla ja kiirettä piti, että sain luettua sen reissun aikana ja jätettyä hotellille ennen paluumatkaa. Tämänkin painon jäätyä pois saatoin ostaa itselleni paluulennolle muutaman patukallisen latvialaista Laima-suklaata. Valkea talo jokivarressa oli päätynyt omaan kirjahyllyyni useita vuosia sitten, jolloin luin sen ensimmäistä kertaa ja aika hyvin olin unohtanut kirjan tapahtumat. Päähenkilö Johanna syntyy sodan jälkeen Kainuussa ja sitten kirjassa eletään vuosikymmen kerrallaan Johannan lapsuutta, nuoruutta ja lopuksi (onneksi aika vähän) parisuhteita ja aikuisikää. Matkan varrella käsitellään kaverit, kouluasiat ja nuoruuden sekoilut. Kirjassa kiehtovinta oli menneiden vuosikymmenien muotivirtaukset. Oli hauska lukea kampauksista ja vaatteista ja nuorison tavoista. Loppu oli jotenkin hyvin erilainen ja irrallinen, siihen hypättiin ihan niinkuin asiaankuulumattomasti. Pankkikriisin ja talouslaman aikaan. Aika erikoinen kirja.

Helmet-haasteessa kohtaan: 29. Kirjan tapahtumat sijoittuvat useammalle vuosikymmenelle

Cara Hunter; Kaivattu kuolema

 

Kirjan alkuasetelma on jännittävä. Syrjäisellä maaseudulla ammutaan taloon murtautunut nuori mies. Taloa asuva pariskunta on itsepuolustukseksi ampunut nuorukaisen. Mutta lähemmin tarkasteltuna uhrin kuolemassa on jotain väärin ja pariskunta valehtelee silmät suut täyteen. Sitten aletaan keriä auki kaikkien osallisten menneisyyttä ja sieltä alkaa paljastua jotain hämärää. Ihan taattua Adam Fawleyta taas - ja ihan kiva ettei tällä kertaa Fawleyn perhe tai vaimo tai lapset tai Adam itse ole osallisena, syytettynä, uhrina, todistajana tai mitenkään muutenkaan mihinkään. Kiva kun on ihan tavallista rikostutkintaa, jossa rosvot ja pollarit erotellaan vanhanaikaisesti eri kategorioihin.

Kirja upposi haaseen kohtaan: 34. Kirjassa mennään piiloon

Jaakko Melentjeff; Hukkuneet

 Hukkuneet oli kyllä aika jännä, vähän erilainen dekkari. En tiedä miten koin sen erilaiseksi ja siksi virkistäväksi, mutta jokin tässä kiehtoi. Sen lisäksi, että mukana oli myös jotain vähän pitkäveteistä ja epäselviä juonikuvioitakin. Kirjan tapahtumat sijoittuvat useaan eri paikkaan ja kaikista näistä paikoista löytyy hukkuneen ihmisen ruumis, mutta jokaisella on väärät henkilöpaperit mukanaan. Poliiseja seurataan useassa eri maassa ja muuta henkilögalleriaa samoin. Toisiin sai syvemmän suhteen ja jotkut jäi vähän vieraiksi. Mielelläni jatkan sarjan toisen osan kanssa, kunhan joskus saan sen käsiini.

Virpi Hämeen-Anttila; Suden vuosi

 Suden vuosi on Virpi Hämeen-Anttilan esikoisromaani vuodelta 2003. Se kertoo rakkaustarinan yliopistomaailmassa, tämä vanha tarina: opiskelija ja opettaja ihastuvat, rakastuvat ja ajautuvat suhteeseen. Opiskelijalla on epilepsia, siitä kirjan nimi,  sillä hän nimittää omia kohtauksiaan isoksi sudeksi ja pikkusudeksi. Tämä oli jotenkin piristävä ja erikoinen ajatus, en ole lukenut ehkä yhtään romaania, jossa olisi käsitelty epilepsiaa. Ajatuksia herätti nuoren epileptikon asumisjärjestelyt, sillä hän ei voinut asua yksin. Vanhemmat kielsivät tytärtä muuttamasta omilleen ilman kämppistä, koska kukaan ei olisi auttamassa kohtauksen sattuessa. Ja myöhemmin, kun hänellä oli jo kämppäkaveri, hän ei voinut mennä kylpyyn ollessaan yksin kotona, jos kohtaus sattuisi sen aikana. Epilepsiaa sairastavan oli soitettava kämppikselleen, että tämä tulisi kotiin ja hän pääsisi kylpyyn.

Kirja oli kiinnostavuudeltaan kohtalainen, mutta aika pitkä ja välillä tuntui ettei se lopu koskaan. Ehkä tässä oli minulle vähän liikaa  yliopistomaailmaa.

Helmet-haasteessa sain tämän vaikeaan kohtaan: 44.Kirja on ollut ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi 

Valentina Morelli; Kuolema joella

 Vanha maankiertäjä murhataan ja hänen uskollinen bernhardinkoiransa katoaa. Sisar Isabella ja karabinieeri Matteo saavat mysteerin tutkittavakseen. Tämä on sarjan toinen osa ja edelleen Matteo piirittää ihastuneena pormestarin tytärtä ja sisar Isabella huitelee eläväisenä luostarin mailla. Kevyttä jännitystä, jolle voisi antaa sellaiset kaksi tähteä viidestä eli sanallisen "it was ok" -arvostelun.

Cara Hunter; Koko totuus

 

Tässä kirja, jonka kanssa minulla kävi hullusti. Aloitin tämän e-kirjapalvelusta joskus viime vuonna, mutta sitten lukuaika tuli täyteen, kun kirjaa oli luettu 86 prosenttia ja niinhän tämä jäi kesken. Nyt sattumoisin sain tämän kirjastossa käsiini ja päätin lukea kirjan loppuun. Vaan eihän siitä mitään olisi tullut, kun muistin vain suunnilleen tapahtumat, joten aloitin kirjan alusta uudelleen. Eli on tätä nyt luettu kerrakseen, melkein kaksi kertaa.

Koko totuus on yhtä hyytävän jännittävää tarinaa Adam Fawleyn murhatutkinnoista, kuin sarjan aikaisemmatkin osat. Vähän olen jo tottunut tähän tapaan sotkea kirjan sekaan kuulustelupöytäkirjoja, mediaa ja rikosartikkeleita. Adamin vaimo Alex on viimeisillään raskaana tässä osassa ja oman jännitystarinan tuo sekin, kun kostoa vannonut sarjamurhaaja uhkaa Fawleyn perhettä. Fawley itsekin joutuu epäillyksi rikoksesta - tämä alkaa kyllä olla vähän kulunut juoni rikosromaaneissa. Mutta kokonaisuutena erittäin jännittävä tarina.

Anu Ojala; Jääsilkkitie

 Suomen ja Ruotsin yhteinen poliisiyksikkö selvittää Tornion ja Haaparannan rajalla katukauppaan levinneen synteettisen huumeen alkuperää. Luin vahingossa tämän sarjan kakkososan jokin aika sitten ja silloin päätin, etten tule jatkamaan sarjan kanssa, mutta tämä valikoitui meillä lukupiirin kirjaksi ja sen takia sitten tartuin tähän kuitenkin ja luin loppuun, vaikka kirja oli aika vastenmielinen. Huumesotaa, väkivaltaa, huumekämppien koiria ja lapsia ja kotiväkivaltaa ja kaikkea sellaista vastenmielistä kuvottavaa, josta en oikein jaksa lukea. Jos en väärin muista, niin tähän mahtui kolmekin eri huumekämppä-koiraa ja se ylitti minun sietokykyni. Katsotaan tuleeko tätä nyt ikinä luettua kolmatta osaa. Itse kirjahan on hyvin kirjoitettua tekstiä, jota on helppo ja vaivaton lukea. Siitä pointsit.

Helmet-haasteessa tämä meni minulla kohtaan: 8.Kirjassa ei rakastuta

P. D. James; Todistajan kuolema

 Itä-Englannin suoseudulla sijaitsevan rikostutkimuslaboratorion osastopäällikkö tohtori Lorrimer löydetään murhattuna työpaikaltaan. Mies ei ollut mikään helppo työtoveri, kaikilla kollegoilla tuntuu olevan jotain hampaankolossa Lorrimeria vastaan. Dalgliesh joutuu kaivelemaan syitä ja menneitä tapahtumia oikein kunnolla, ennen kuin rikos selviää. 

Tämä on tainnut tulla joskus televisiosta, jos en väärin muista. Onneksi ei ole siitä tarkempaa kuvaa, niin en voinut pilata juonikuvioita itseltäni. Kirjana ihan ok, mutta jotenkin kauhean vaikeaselkoinen. Sellaisia pitkiä lauseita, joissa ei aina ihan voinut olla varma, kuka on lauseen "hän" tai "nainen". Nämä vanhat brittidekkarit tapaavat olla vähän hienostelevaa tekstiä. 

Sain tästä itselleni Helmet-haasteessa kohdan: 50, Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

Stephen King; Mersumies

 

Eläkkeelle jäänyt rikosetsivä Bill Hodges saa kirjeen rikolliselta, joka haastaa hänet uuteen takaa-ajoon ja voimien mittelöön. Mersumies on sarjamurhaaja, jota Hodges ei ole aikoinaan työvuosina saanut koskaan kiinni. Nyt on aika korjata tämä asia. Stephen Kingiltä vaihteeksi (onneksi!) jotain ihan muuta, kuin yliluonnollista tarinaa. Ja miten hyvä kirjoittaja King onkaan - voi kun näitä perusdekkareita olisi enemmin. Tämä on kuulemma kolmiosainen sarja ja pahasti pelkään, että olen kuullut sen viimeisen osan sisältävän yliluonnollisia piirteitä. Tämä oli meillä lukupiirissä luettavana kirjana ja olipa hyvä valinta. Kirjan hahmot heräsivät oikeasti eloon. Heidän puolestaan iloitsi, suri, sääli ja toivoi. 

Tittamari Marttinen; Kauniin miehen kuolema

 Tässäpä hyvän mielen dekkari, jota oli nautinto kuunnella autoa ajellessa. Nämä harvat kuuntelemani äänikirjat saavat aina mieleni iloiseksi, koska liitän ne mukaviin, pitkiin, yksinäisiin mökkimatkoihin. Nautin niistä suuresti ja kuuntelen kirjoja kotipihasta mökkipihaan - koko matkan keskeytyksettä. Kauniin miehen kuolema on Espressomysteerien kakkososa, jossa on samoja henkilöitä kuin ensimmäisessä. Ravintoloitsija Martina ja tämän ystävä rikostutkija Sara Kaarna, sekä muutamia muita sivuhenkilöitä. Kirjan kuolemantapaus liittyy kevyesti taas Martinan ravintolaan; yksi siellä järjestettävän juhlaillallisen vieraista kuolee. Mutta nyt jännä juttu: kirjan esittelyssä (takakansiteksti?) lukee näin: "Ennen jälkiruokaa Martina löytää tyrmäävän kauniin Joonas Järven kuolleena ravintolan eteisestä". Mielestäni tämä uhri ei kyllä löytynyt läheltäkään kyseistä ravintolaa, vaan jostain puistosta kauempana. Aika jännä, tykkään kovin tarttua tällaisiin, nämähän ovat elämän suola =). Kirjan juoni vie kauneuskirurgian maailmaan ja saa lukijan miettimään sen eettisyyttä. Suuret pointsit sille, ettei kirjailijan oma ääni yrittänyt vaikuttaa lukijaan sen enempää kauneuskirurgian puolesta kuin vastaankaan.

Pauliina Susi; Polttopiste

 Polttopiste on jo kolmas osa Tuulia Raja -sarjaa. Lentoemännän toimesta irtisanottu Tuulia setvii taas uutta kinkkistä juttua yksityisetsivänä. Tällä kertaa hän joutuu todistamaan omin silmin myrkytyskuolemaa kesäisillä kaupunkifestivaaleilla. Myrkytyksestä syytetään pizzeriaa, vaikka totuus onkin ihan toinen. Festivaaleilla kuohuu ilkeät elkeet ja kostotoimenpiteet: liiketiloja hajotetaan, tuhopolttoja yritetään ja sitten festivaalialueelta löytyy ruumis. Toivottavasti tämä sarja jatkuu vielä pitkään, pidän tällaisista kevyistä ja helpoista jännitystarioista.

Helmet-haasteessa tämä kirja menee kohtaan 31. Kirjassa on soittolista tai kirjassa mainitaan jokin biisi

Valentina Morelli; Kuolema keskipäivällä

 Kuolema keskipäivällä on lyhyt hyvän mielen dekkari sisar Isabellasta ja karabinieeri Matteosta, joiden yhteisen murhatutkinnan kohteeksi tulee nunnaluostarin kellotornista pudonneen sisar Raffaellan tapaus. Ei mitään maata järisyttävää korkeakirjallisuutta, mutta aivan sopivaa aivojen nollaamiseen ja kevyen hömpän tarpeeseen.

Elisabet Aho; Lilly

 Sain tämän kirjan sukulaiseltani enkä pitkään tiennyt mistä Lillystä oikein on kysymys. Suoraan sanottuna en ollut koskaan kuullutkaan von Heidemaneista, Urajärven kartanoa asuneista sisaruksista Lillystä ja Hugosta. Asiaa piti tietysti googlettaa ja tulihan se välitön tarve päästä vierailemaan tuossa museoksi muutetussa kartanossa. Lilly oli aikansa naisasianainen ja Hugo kovin taiteellinen kartanonherra, jotenkin vähän surullista että suku sammui heihin, kumpikaan ei avioitunut eikä saanut lapsia. Kirjan tarina sijoittuu Suomen suuriruhtinaskunnan vaiheisiin 1800-luvun lopulla. Tarina on mielenkiintoinen, mutta kirjoitustyyli oli minusta jotenkin... luetteloiva? Tietokirjanomaisesti asioita lasketteleva? En osaa kuvailla, mitä tarkoitan, mutta se riisui kirjasta yhden tähden sieltä keskiarvosta alaspäin. 

Helmet-haasteessa kohtaan: 12. Kirjan nimestä ei voi päätellä, millä kielellä kirja on kirjoitettu

Nora Roberts; Rakkauden kynnyksellä

 Rakkauden kynnyksellä on Majatalo-sarjan toinen osa. Nyt Montgomery -veljessarjan veljes numero 2. ihastuu, rakastuu ja vakiintuu. Kirjan kansikuva on karmea. En voi sietää tällaisia ylimakeita tekoälyn parantelemia siloposki-kaunottaria. Muuten kirja oli.. noh, kohtalaisen luettava. Vähän liikaa sisustusta ja päälleliimattua tarkoitushakuista sisustuksen kuvailua. Dialogia tyyliin: "katso miten kauniisti tämä siniseen messinkiin taittuva peilin kehys sopii tuon turkoosimarmorisen kylpyhuonekaakelin kanssa". Ei ihan luontevaa.

Helmet-haasteessa: 47. Trilogian toinen osa

Lisa Jewell; Joka askel jonka otat

 Kihelmöivän jännittävää trilleriä. Naapurustossa tapahtuu murha, naapurit ovat tietävinään toistensa asioita, yksi vakoilee yhtä ja toinen toista ja syntyy väärinkäsityksiä jotka johtavat edelleen uusiin väärinkäsityksiin. Jewellin tapaan mysteereistä syntyy valtava kiehtova vyyhti. Näitä Jewellin kirjoja jaksaisi lukea aina vaan lisää ja lisää.

Helmet-haaste: 11. Kirjassa on 400–500 sivua

Jonas Jonasson; Satayksivuotias jolla mielestään oli liikaa mielessään

 Satayksivuotias seikkailee jälleen ympäriinsä ja pääsee työntämään nokkansa niin Trumpin, Putinin, Pohjois-Korean diktaattorin kuin pohjoismaistenkin vallankahvassa roikkuvien asioihin. Mukaan tarttuu ydinaseisiin tarkoitettua materiaalia, vähän vahingossa tosin. Tämähän oli taas hervoton seikkailuromaani. Kirjan aloittaminen oli vaikea kynnys, jostain syystä asennoiduin tähän "en jaksa" -tunnelmin, mutta yllättäen ne menivät ohi ja pystyin nauttimaan satayksivuotiaan tarjoamasta viihteestä.

Helmet-haaste: 33. Kirjan päähenkilö on yli 60-vuotias

Pauliina Susi; Sähköä ilmassa

 

Niin ihanan herttainen ja helppo jatko Tuulia Raja-sarjaan. Tässä kirjassa Tuulian yksityisetsivä-ura on selvästi jo alkanut ottaa ilmaa alleen. Hän pääsee tutkimaan nuoruudentuttavansa ongelmaa, jossa tämän alastonkuvia on levinnyt nettiin. Epäilyksenalaiseksi joutuu kuntosaliyrittäjä, ex-poikaystävä. Tämä epäonnen hahmo vaan joutuu murhatuksi kuntosalillaan. Lukijalle mukava iisi cozy crime -tarina.

Helmet -haaste: 23. Cozy crime -dekkari

Catherine Cookson; Ikuisesti sinun

 Catherine Cooksonin Ikuisesti sinun on valitettavasti tämän vuoden toistaiseksi huonoin kirja. Päähenkilö Allison menetti vanhempansa jo pikkulapsena ja on siitä lähtien asunut holhoojansa Paul Aylmerin luona. Paul pitää antiikkikauppaa, jossa Allison työskentelee.  Heidän välillään selvästi kipinöi jokin ja kyllä voin sanoa, että tämä asetelma tökki. Se tökki niin, että voin melkein pahoin. Suhde ei kuulostanut ollenkaan terveeltä. Siis holhooja ja holhotti, kuulostaa hyvin vanhanaikaiselta ratkaisulta ja tuli ihan likainen olo. Onneksi näitä kirjoja ei tarvitse lukea kovin usein.

Helmet-haasteessa tämä menee kohtaan: 38. Kirjassa keräillään jotain

Sari Rainio & Juha Rautaheimo; Vainajat eivät vaikene

 Tämä oli meillä dekkarilukupiirin lukupiirikirjana. Ja kiva kun oli, sillä kirjailijat olivat minulle ihan uusi tuttavuus. Eli Sari Rainio ja Juha Rautaheimo. Saimme heidät vielä lukupiirin videotapaamiseen vieraileviksi tähdiksi kertomaan kirjan syntytarinaa. Olipa miellyttävä ja valaiseva kokemus ja juttelimmekin sitten pitkään tästä sarjansa aloittavasta dekkarista. Me kaikki pidimme kirjasta kovin. Tämä on mielestäni sellainen turvallinen ja helposti luettava kertomus eli dekkaria parhaimmillaan. Turvallinen siksi, että kielessä ja kirjoituksessa ei ole mitään virheitä, ei vaikeasti tajuttavia omituisuuksia tai asiavirheitä ja omituisuuksia. On ihana heittäytyä sellaisen kirjan vietäväksi, jota voi vaan lukea turvallisesti.

Päähenkilö on rikosylikonstaapeli Ville Karila ja ehkä vähän myös oikeuslääkäri Viola Kaario. Tämän cozy crime-tyyppisen murhamysteerin uhri on hieman eksentrinen naishahmo, joka löytyy kotoaan kuolleena. Naisen kuolemasta epäillään eräänlaista Auervaara-hahmoa, joka on tehnyt tuttavuutta tämän kanssa. Kirjassa kuvataan mukavan tarkasti, kiireettömästi ja autenttisesti ruumiinavausta, mikä selvästi poikii kirjan nimen. Eli vainaja kertoo tarinaa vielä kuolemansa jälkeenkin ja oikeuslääkäri osaa tulkita tämän perusteella, mitä on tapahtunut. Aivan ihana kirja ja mukavaa, kun sarjaa on jäljellä vielä tämän jälkeenkin.

Kirjalla kuittaa Helmet-haasteen kohdan: 10. Kirjassa leikataan.

Tuuli Kivijoki; Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella

 No huh, tämän kanssa meinasi mennä hermot. Oli nimittäin niin harrastelijamaista juonta ja kerrontaa ja sitten oikeasti putosin tuolilta, reväytin leukani ja häkellyin: Tuuli Kivijoki alias Anu Patrakka. Yksi lempi-dekkaristeistani on kirjoittanut tällaista romanttista hömppää. En kyllä pitänyt kirjasta yhtään, tämähän oli kuin yhdeksäsluokkalaisen koululaisen kirjoittama rakkaustarina. On kaupungista maalle muuttava nainen, kaksi eri miestä - oi kumpi on se oikea! - ja sitten kilpailevia naishahmoja, jotka käyttäytyvät muka huonosti ja lapsellisesti... mutta päähenkilö itse käyttäytyykin ihan samoin. Ei nyt, ei ollut minun kirjani, en jatka sarjan parissa.

Helmet-haasteessa: 22. Kirjan kannen pääväri on sininen tai kirjan nimessä on sana sininen

Eeva Louko; Suljettu talo

 Edellisistä osista tutun toimittaja Ronja Vaaran äiti saapuu Suomeen Ronjan harmiksi. Tuo huikentelevainen maailmannainen majoittuu Ronjan luo ja äidin ja tyttären suhde kiristelee hermoja. Onneksi Ronja voi paneutua rikosuutisiin. Sairaalan kellarista löydetään vanha naisen ruumis ja toinen taas Lauttasaaren ekonomitalosta. Komisario Anton Koivu tutkii näitä murhia ja haastattelee naapureita ja menneisyyden henkilöitä. Tämä oli mukavan suoraviivaista ja helppoa perusdekkaria.

Jenny Colgan; Auringonsäteitä ja vuoroveden vaiheita

 

Oi miten söpö jatko-osa tämän sarjan ensimmäiselle kirjalle, jonka kuuntelin äänikirjana joskus vuonna 2021. Eihän tämä nyt täydellinen ollut ja jotkut kirjan tapahtumat tai henkilöt tuntuivat hyvinkin epäaidoilta... mutta silti, niin hyvän mielen kirja kuin olla voi. Sama päähenkilö Polly ja pieni rantaleipomo saaristossa taas uusilla seikkailuilla varustettuna. Herttaista, lempeää kerrontaa.

Helmet-haasteessa tämä menee kohtaan 7. Romanttinen viihdekirja

Shari Lapena; Viimeinen pisara

 Viimeinen pisara on kutkuttava ja vangitseva jännäri nuoresta parista, Patrickista ja Stephaniesta, pienten kaksosten vanhemmista, joiden elämää tulee sotkemaan nainen Patrickin menneisyydestä. Hän syyttää Patrickia ensimmäisen vaimonsa murhasta. Elämä muuttuu yhdeksi epäilyksen verkostoksi. Jokainen epäilee vuoroin toistaan ja niin tekee lukijakin. 

Laura Malmivaara; Iltatähti

 Laura Malmivaara kuvaa viisikymppisen naisen tulemista äidiksi ja perhe-elämää jo aikuisten lasten ja uusioperheen isän kanssa. Tämä on omakohtainen romaani Malmivaaran omasta elämästä ja vähän tuntui kuin olisin vakoillut hänen ja perheensä yksityistä maailmaa. En muuten ollut tiennyt, että kirjailija on saanut tällaisen iltatähden oikeasti. Ja miksi olisinkaan, eipä tuo asia nyt ulkopuolisille kuulu. Pidän Laura Malmivaarasta näyttelijänä ja olen aivan häikäistynyt hänen roolisuoritukseensa legendaarisessa tv-sarjassa Queen Of Fucking Everything. Tämä kirja oli minusta vähän hidas ja jaaritteleva ja.. no, aihe ei oikeastaan kiinnostanut minua lainkaan.

Helmet -haasteessa kohtaan:  2. Kirjan nimessä on sana tähti tai sen taivutusmuoto

Alexandria Bellefleur; Tähtikuvioita

 Päähenkilöt Elle ja Darcy joutuvat sokkotreffeille sukulaisten ja ystävien painostuksesta ja toteavat, että he ovat niin kaukana toisistaan, kuin olla voi eikä heillä synkkaa ollenkaan. Mutta olosuhteiden pakosta he sopivat näyttelevänsä seurustelevaa pariskuntaa päästäkseen eroon sukulaisten utelemisilta. Ja sitten, kuten arvata saattaa, naiset ihastuvatkin toisiinsa. Eli vähän tällainen kliseinen juoni. En ihastunut siihen. Tämä oli ehkä ensimmäinen lukemani lesbo-rakkausromaani koskaan. Onkohan näitä kirjoitettu paljon? Seksiä oli liikaa, ei sitä nyt noin paljon tarvitsisi kuvailla. 

Kirjalla kohtaan: 26. Sateenkaarikirja, jossa on onnellinen loppu

Gabriel Korpi; Sadekoirat

 Sadekoirat on neljäs osa Valo Kurki -dekkarisarjaa ja ehkä siksi olin pihalla kuin lumiukko, en ole lukenut aiempia sarjan kirjoja. Tosin ei se haitannut jännitystarinassa, eikä oikein Valo Kurjen henkilökohtaisen elämänkään seuraamisessa, sillä tässä kirjassa kumppani Jan matkusti ulkomaille palatakseen sitten vasta viimeisessä luvussa takaisin Suomeen. Näin ollen päähenkilöiden henkilökohtaista suhdetta ei seurattu lainkaan. Mutta kun illalla lopetin kirjan, tajusin ettei minulla ole hajuakaan kirjan murhien motiiville ja sen lisäksi minulla oli vain pieni aavistus siitä, kuka oli murhaaja. Valo Kurki, yksityisetsivä ja entinen poliisi, sen ilmeisesti kai sai selville. En silti hylkää tätä kirjasarjaa, mutta lupaan aloittaa sen ensimmäisestä osasta seuraavalla kerralla.

Helmet-haasteessa tämä kirja menee kohtaan: 28. Kirjassa tanssitaan

Agatha Christie; Sininen juna

 

Kyllä nyt ei ollut parasta Christietä tämä. Vai oliko vika suomennoksessa, en osaa sanoa miksi tämä tökki ihan tosissaan. Ja tuntui vanhahtavalta, mitä Christie yleensä ei ole iästään huolimatta. Toisaalta olen lukenut näitä niin kauan aikaa sitten ja jälkeenpäin tipottain vuosikymmenien ajan, että voi myös muistot haalistua ja tuottaa virheellistä dataa. Minua esimerkiksi häiritsi koko kirjan ajan se, miten rikollisista puhuttiin apasseina. "Pari apassia hyökkäsi kimppuumme" jne. Koko ajan mielessäni näin ja ihmettelin, että mitä ihmettä, miksi intiaaneja. Apasseja. Miksi ihmeessä rikollisista käytetään intiaaniheimon nimeä. Kirjan jälkeen googletin, että totta tosiaan 1900-luvun alun nuorisokulttuurissa Ranskan kaduilla rikollisia nimitettiin apasseiksi (kirjan tapahtumat sijoittuvat paljolti Ranskaan). Vastausta oli muuten todella vaikea löytää edes googlella ja jouduin turvautumaan nyt tekoälyyn, mutta todennäköisesti tähän vastaukseen voi luottaa varauksin. Nimensä mukaisesti rikoksen tapahtumapaikka on sininen juna, jossa miljonääritytär Ruth Kettering  murhataan ja josta tämän kohuttu rubiini varastetaan. Poirot sattuu matkustamaan samaisessa junassa eikä aikaakaan, kun maailman paras yksityisetsivä ratkaisee niin murhan kuin jalokivenkin arvoituksen. 

Helmet-haaste: 3. Kirja liittyy Agatha Christieen (kuolemasta 50 v.)

Nora Roberts; Avaimet onneen

 Avaimet onneen on tyypillistä noraroberts-romantiikkaa pienellä jännityksen twistillä. Päähenkilö Clare on kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti ja Becket on samassa kaupungissa toimivan arkkitehtiperheen jäsen. Kaksikon onni kohtaa vaikeuksia ja vastuksia, ennen kuin saavuttaa päämääränsä. Kirja on Majatalo-trilogian ensimmäinen osa. Ja siksi istutin tämän Helmet -haasteen kohtaan: 46.Trilogian ensimmäinen osa 

Dorothy L. Sayers; Kuolema häämatkalla

 Aika ihanaa välillä lukea tällaisia vanhoja kunnon britti-dekkareita, ihan kuin kotiinsa palaisi. Nuorena näitä tulin lukeneeksi, mahdollisesti tämänkin, mutta mitään en muista. Aikaisemmissa osissa murhia ratkonut aatelinen Peter Wimsey on nainut morsiamensa Harriet Vanen ja pariskunta suuntaa kuherruskuukaudelle ostamaansa maalaiskartanoon. Kuinka ollakaan, pariskunta löytää ruumiin ja sitten alkaa murhatutkinta, joita Peter Wimsey perinteisesti harrastuksenaan harjoittaa poliisin apuna. Aika herttaista aikakautta; 1930 -lukua ja jäykkää britti-eliitin luokkatietoisuutta. Se on jotenkin nostalgista ja ihan pikkuisen koomistakin.

Helmet-haasteessa kohtaan: 1. Brittiklassikko

Tuire Krogerus; Majakan varjo

 Aivan eriskummallinen kirja, jossa oli paljon kaikkea erilaista. Jopa niin paljon, että ehkä tästä olisi saanut jopa useita eri kirjoja? Tällaisenaan kirja oli kuitenkin aika pitkä. Aloin jotenkin väsyä siihen, kun juttu jatkui aina ja aina vaan, eikä selityksiä eriskummallisuuksille oikein tahtonut tulla. Päähenkilö on kirjan alussa pieni lapsi Kira, joka asuu sisaruksineen Saaristomeren majakkasaarella. Lasten vanhemmat eivät siellä asu. Sisarusparven toimeentulo ilman vanhempia on jonkinlainen isän koe-projekti. Vanhemmat käyvät vain välillä tuomassa ruokaa ja juhlimassa vieraiden kanssa saaressa. Kirja kuvailee lasten elämää ja pärjäämistä (tai pärjäämättömyyttä) ilman vanhempiaan. Mutta sitten eletään myös tulevia vuosikymmeniä, jolloin Kira asuu New Yorkissa aviomiehensä kanssa. Ja lopulta sitä, miten elämä johdattaa hänet Irlantiin. 

Helmet-haasteessa tämä kirja asettuu kohtaan: 30. Kirjan päähenkilön vanhemmat ovat kadonneet tai muuten poissa

Sebastian Fitzek; Ikkunapaikka 7A

 Psykiatri Mats Krüger kärsii kamalasta lentopelosta, mutta joutuu lähtemään lennolle. Hän tietää, että on todennäköisempää kuolla auto-onnettomuudessa, kuin lentoturmassa, mutta tällä ei ole mitään tekemistä järjen kanssa. Kesken lentomatkan Mats saa puhelun, jossa sanotaan, että hänen raskaana oleva tyttärensä on kidnapattu ja Matsin pitää kaapata kone ja ohjata se maahansyöksyyn pelastaakseen tyttärensä. Kirja herätti kyllä hyvin paljon ajatuksia. Kirja oli äärimmäisen mielenkiintoinen, koukuttava ja nopeasti luettava, mutta vähän alun jälkeen tuli sellaista hieman ikävämpää aihetta, mistä syystä ihan pieneksi hetkeksi keskeytin ja mietin haluanko lukea tätä loppuun. Ehkä tuli vähän sellainen toivottomuus, suru, mutta yllättäen ja onneksi kirja keskittyikin sitten vähän enemmin muuhun. 

Helmet-haasteessa kohta: 35. Kirjassa on lyhyet luvut

Anna Ihren; Jääkalastaja

 Smögenin murhien kakkososa, ehkä samantasoinen kuin ensimmäinen Hylynetsijä. Päähenkilöinä edelleen poliisit Dennis ja Sandra. Tutkimusalus Idun saapuu Smögenin satamaan ja tutkimuspäällikkö löydetään sieltä hytistään murhattuna. Smögenin poliisi haastattelee uhrin sukulaisia ja tutkimusryhmää saadaakseen murhaajan selville. Tutkimukset vievät poliisit aina Huippuvuorille saakka. Jo tutuksi tulleiden smögeniläisten arkea kuvataan myötäeläen. Kirja on selvää cozy crime -genreä. Vähän ihmettelen joidenkin päähenkilöiden vaikuttimia ja epäaitoa käytöstä. Ihmiset eivät kyllä käyttäydy ihan tällä tavoin. Mutta nyt kun olen tutustunut heihin, on kai pakko jatkaa sarjaa eteenpäin, täytyyhän tästä saada tietää, miten näille kaikille käy.

Helmet -haaste: 14. Kirjassa on robotti, drooni tai jokin vastaava laite

Beth O'Leary: Törmäyskurssi

 Törmäyskurssi oli aika naseva road trip, jossa kahdessa eri autossa ajavat seurueet matkustavat samaan kohteeseen (häihin), mutta kolaroivat keskenään ja joutuvat vaihtamaan samaan ehjäksi jääneeseen autoon loppumatkalle. Näin samaan autoon joutuvat myös Dylan ja Addie, jotka ovat muinoin seurustelleet keskenään ja kokeneet suuren rakkauden. Välillä hypätään menneisyyteen ja aikaan, jolloin rakkaustarina alkoi, välillä taas palataan nykyaikaan. Vähitellen lukijalle paljastuu syitä siitä, miten ja miksi seurustelu päättyi. Tämä oli oikein mielenkiintoinen tarina huumorilla höystettynä eikä ihan niin kevyt, kuin olisi voinut kuvitella. 

Helmet-haasteen kohtaan: 25. Matkakertomus

Terhi Kontio; Espanjalainen alkusoitto

 Heti perään toinen kirja, josta en pitänyt, mutta tarvitsin tämän Helmet-haasteeseeni kohtaan 17. Kirjan nimessä on jokin kansallisuus. Kirjan päähenkilö on Ninni, joka soittaa sinfoniaorkesterissa viulua. Lähinnä tarinassa keskityttiin Ninnin seurustelusuhteisiin, entisiin ja nykyisiin poikakavereihin ja oli niin teinimäistä säätöä, että en oikeasti kestänyt. En ehkä tule jatkamaan tätä sarjaa enempää.

Carol Shields; Kaiken keskellä Mary Swann

 Ontariolainen maatalon emäntä Mary Swann runoilee nipun runoja, jotka julkaistaan ihmeellisen eksentrisinä. Vuosia myöhemmin, kun Mary Swann on jo kuollut, runojen ympärille kerääntyy joukko ihmisiä; tutkijoita, kustantajia, professoreita ja faneja. Järjestetään symposium Mary Swannin runoille. En pitänyt tästä kirjasta. Kaikki henkilöhahmot olivat ikäviä ja loppuratkaisu pitkäpiimäinen ja järjetön. Olen aikaisemmin lukenut kirjan tai pari Shieldsiltä, taisin tykätä niistä hieman enemmin, mutta jotain vaikeasti saavutettavaa hänen kirjoitustavassaan on. Sellaista kalseaa ja väheksyvää.

Helmet-haasteessa tämä menee kohtaan: 4. Kirja on Otavan kirjaston kirjalistalla

Anne Salovaara: Näin piirretään kuu

 Ja sitten kirja, josta en tykännyt yhtään. En yhtään. Tämä oli oikeastaan vastenmielinen ja luotaantyöntävä. Mutta. Kirjan kieli oli kaunista ja äärettömän hyvin kirjoitettua. Kaikki pisteet ja kehut sille. Tarina kertoo opettajan ja oppilaan rakkaussuhteesta. Vaikka oppilas on jo täysi-ikäinen nuori mies,18-vuotias abiturientti, niin tässä on jotain todella kuvottavaa. Opettaja on häntä 10 vuotta vanhempi nainen. Eihän 10 vuoden ikäero ole mitään eikä opiskelija ole alaikäinen, mutta... Yök silti. 18-vuotias pojankloppi nyt tietenkin ihastuu ja villiintyy kaikista kauniista naisista, myös opettajista ja elättelee ihania päivähaaveita näistä, mutta entä se opettaja. Miten kukaan opettaja VOI antautua tuollaiseen suhteeseen. Seksisuhteeseen. Se on mielestäni todella epäasiallista ja kuvottavaa. En olisi edes halunnut lukea aiheesta. Ja eihän siinä hyvin käy. Loppu on ihan älytön. Korni. Täysin... mykistävä. Että niin kuin näin.

Helmet: 39. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin

Anna Ihren; Hylynetsijä

 Ihan uutta ja tuntematonta dekkaria minulle. Meni vähän aikaa, että pääsin juoneen mukaan. Varsinkin kirjassa esiintyvä naispuolinen poliisikokelas oli rasittava. Pääpoliisi Dennis Wilhelmsson sen sijaan oli ihan pätevää poliisiainesta. Kumpikin tutkii katoamista ja kuolemantapausta viehkeällä Smögenin saarella, Dennisin kotiseudulla. Kirjassa tutustutaan saaren asukkaisiin ja henkilöt oli kuvattu elävästi ja persoonallisiksi. Kuuntelin kirjan äänikirjana, mikä on minulle aina vähän vaikeaa, sain monesti hokea mielessäni ääneen, kuka kukin oli. Lukija oli hyvä ja miellyttävä ääni auttoi paljon. Kyllähän minä tätä sarjaa mielelläni jatkan, valitettavasti saatavilla tuntuu olevan vain äänikirjoja. Laitoin jo toisen osan varaukseen.

Helmet-kohtaan: 13. Kirjassa on syntymäpäivät

Metropoliitta Panteleimon; Kaikki alkoi Viipurista

 Kyllä minun nyt täytyy valitettavasti todeta, että nämä Metropoliitta Panteleimonin dekkarit eivät ole minua varten. Jokin tässä rakenteessa vaivaa. Ensin tapahtuu aina murhat tai rikokset, sitten niitä selvitellään, mikä tietenkin vie aikaa ja... yhtäkkiä tapahtuu yhtä ja toista ihan omituisesti ja murhaaja vain selviää ohimennen. Myös ihmiset toimivat arjessa epäluonnollisesti. Tämän kirjan ainoat plus-tekijät olivat sijoittuminen Kuopioon ja kannessa esiintyvä Viipurin linna.

Helmet-haasteessa: 32 Kirjan kannessa tai nimessä on linna

Caroline Säfstrand; Rantahotelli merituuli

 Sophie perii ränsistymään päässeen rantahotellin ja sitä remontoidessaan tutustuu myös omaan menneisyyteensä, jossa on salaisuuksia. Remonttiapuna Sophiella on kolme uutta tuttavuutta. Kirjassa käsitellään näiden uusien ystävysten henkilökohtaista elämää, suhteita ja tulevia ratkaisuja. Kerronta on melko kevyttä ja vähän ärsytti se, miten helpolla rantahotellista saatiin muka elinkelpoinen. Vaikka katto vuosi ja sähkötyöt olivat vanhentuneet, hotelli saatiin taas paraatikuntoon seiniä tapetoimalla. Eihän se nyt ihan pelkästään niin mene. Muuten melko viihdyttävää hyvänmielen tarinaa tämä.

Helmet -haasteessa kohtaan: 5. Kirjassa on epilogi eli jälkisanat

Aino Leppänen; Lanka-aitan Anni

 Lanka-aitan Anni kertoo Annista, joka perii sukulaiseltaan käsityöliikkeen, lanka-aitan. Anni on melkoinen neulevelho, mutta ymmärrettävästi käsityöliike ei tuloilla juhli. Naapuriaittojen omistajista ja ystävistä on onneksi iloa ja auttavaa kättä. Kiva, pieni, söpö, hyvänmielen kirja. 

Anu Patrakka; Huomenna sinä kuolet

 Lukupiirikirjana tällä kertaa Anu Patrakan Huomenna sinä kuolet. Luulin lukeneeni tämän Rui Santos-sarjan ensimmäisen dekkarin jo aikaisemmin, mutta olinkin aloittanut sarjan toisesta osasta ja jatkanut siitä eteenpäin. Tämä oli jäänyt sieltä alusta pois. Oli ihan kiva palata sarjan alkuun ja tykkäsin tästä romaanista todella. En tiedä miten paljon mahtoi vaikuttaa se, että Rui Santos ja Rita Pereiro olivat minulle tuttuja jo seuraavista kirjoista. Tapahtumapaikkana on taas Portugal ja Porto ja murhan uhrina tällä kertaa portugalilaisen miehen suomalaissyntyinen vaimo Johanna. Poliisien tehtäväksi tulee haastatella maalaiskylän asukkaita; murhatun rouvan naapureita, perheenjäseniä, maanviljelijöitä ja ystäviä. Kirjassa on surullisia ihmiskohtaloita, mutta ehkä tämän silti laskisi cosy crimen piiriin. Luin tästä ensimmäiset kaksi tuntia e-kirjana ja sitten kun maksullinen lukuaika loppui, jatkoin loput äänikirjana ilmaisesta e-kirjapalvelusta. 

Helmet-haasteessa: 42.  Kirjassa on sanoja tai lauseita toisella kielellä

Marja-Liisa Vartio; Hänen olivat linnut

 

Meinasin jo kirjoittaa, että en ole aikaisemmin lukenut Marja-Liisa Vartion kirjoja, mutta sepä olisikin ollut valhe. Joskus nuorena (ja sittemmin viitisen vuotta takaperin uudestaan) luin häneltä kirjan Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö ja nyt kun kohtasin tämän vuonna 1967 kirjoitetun Vartion (ehkä) pääteoksen sukulaiseni kirjahyllyssä, kirjan nimi soitti jotain kelloa. Tämä on ollut vähän unohtamallani lukulistalla jo pitempään. Sanotaan, että tämä kirja on suomalaisen modernin proosan suuria merkkiteoksia. Ja kyllä kirja on vangitsevasti kirjoitettu, kaunista soljuvaa kieltä ja vaivattomasti etenevä. Kirjassa seurataan ruustinna Adelen ja tämän palvelijattaren Alman suhdetta. Naiset keskustelevat, muistelevat - kumpikin tahollaan ja omin sanoin - menneitä tapahtumia. Kuolemia, maalaiskylän suhteita, sukulaisia, perintöriitoja. Välillä närkästytään, välillä lepytään tai lepytellään. Ja joskus äänen saavat rovastin sisaret, kylän apteekkari ja kauppias. Onhan tämä on. Kirja isolla K:lla. Eräällä tavalla.

Helmet-haasteessa: 15. Kirjan kannessa tai nimessä on lintu

Nilla Kjellsdotter; Merkitty - Mija Wadö tutkii osa 2

Tämä Murhia Pohjanmaalta -sarjan ensimmäinen kirja on jaettu kyllä aika tyhmästi kolmeen osaan. Nyt luin kakkososan Mija Wadö tutkii - Merkitty osa 2. Onko tämä nyt sitten yksi kirja vai yksi kolmasosa kirjaa, en tiedä. Menee tilastot sekaisin, kun oma lukuluettelo näyttää eri lukemia kuin Goodreads-sivusto, josta tätä ei löydy kuin yhtenä painoksena. Kirja itsessään on aika kiva, joskin ensimmäinen osa (Lyöty) tuntui vähän paremmalta. Tämän kirjan osaksi tuli ehkä vähän liikaa aikuisten poliisien (Ronny ja Mija) hyvin teinimäistä punastelua ja hapuilevaa ihastumista. Poliisikaksikko jatkaa ensimmäisessä osassa tapahtuneiden murhien (muistin virkistykseksi: väkivaltaa kokenut perheenäiti Ulrika ja pyörätuolinainen Monika) selvittelyä.  Veronique Designsin toimitusjohtaja Veronica saa tässä osassa osakseen samanlaisia uhkailuja, kuin aikaisemmat murhatut edellisessä osassa. 

Ruth Ware; Viimeinen pari

 No vauh, tässä vasta tarina, josta tykkäsin! Olen aina tykännyt katastrofi-elokuvista ja suljetun paikan mysteereistä ja vaivihkaa hiipivästä pahaenteisestä jännityksestä. Viimeinen pari kolahti ja kovaa. Kirjan jännitystarina sijoittuu tosi-tv -maailmaan ja päähenkilö Lyla ajautuu ohjelmaan miellyttääkseen poikaystäväänsä Nicoa. Lyla on tutkija ja virologi eikä mikään höttöpäinen sexiä-biitsillä-beibi. Pariskunnan tarkoitus on, että Lyla putoaa ensimmäisenä pois, eihän hän hakenut lomaakaan työtehtävistään kuin kaksi viikkoa. Näin Nico saisi jatkaa saarella ja tv-kuvauksissa vielä Lylan jälkeen ja täten saada mainetta ja nimeä näyttelijän urallaan. Tapahtumapaikka on upea saari jossain Indonesian merialueilla. Mutta sitten nousee myrsky ja saarella alkaa tulla ruumiita. Olipa kiva tarina. En meinannut päästä yöllä nukkumaan, kun vain ahmin tätä kirjaa.

Helmet-haasteessa: 37. Kirja liittyy radioon tai televisioon (Yle 100 vuotta)

Samuel Bjørk; Pommittaja

 Olipas... hm... ilmavaa tekstiä tämä kirja kannesta kanteen. Vajaita rivejä, tajunnanvirtamaista tekstin kuljettamista ja töksähtelevää kieltä. Kuten aikaisemmissakin sarjan osissa, myös tässä se häiritsi alussa enemmän ja sitten siihen vähän tottui. Kuitenkin mielestäni vähän omituinen ratkaisu dekkariin. Mutta tarina tempaisi kyllä mukaansa. Oslossa tapahtuu useita räjähdyksiä itsemurhapommittajien toimesta ja  Holger Munch & Mia Krüger kulkevat koko ajan askeleen murhaajan perässä. Murhaaja jättää vihjeeksi pieniä esineitä ja valitsemiaan kirjoja pommi-iskussa kuolleiden itsemurhapommittajien keittiönpöydille. Olihan tämä ihan ensiluokkaista jännitystä.

Helmet-haasteessa: 6. Kirja sijoittuu kaupunkiin, jossa on järjestetty talviolympialaiset

Anna Jansson; Pahaa unta

 Amelie ja Laura ovat pariskunta, joka asuu yhdessä ja työskentelee samassa koulussa. Perheeseen kuuluu myös Lauran poika Liam. Eräänä päivänä Liam katoaa ja Laura syyttää siitä Amelieta. Tästä lähtee liikkeelle aina vain katalampia tapahtumia sisältämä jatkumo. Teinipoika Vincent on täysin pitelemätön ja kiusaa tovereitaan ja hieman yksinkertaista tyttöystäväänsä. Rehtorilla on salarakas. Monella tuntuu olevan myös epäilyttävä ex-puoliso menneisyydessään. Maria Wernin ja poliisitiimin tutkittavaksi tulee kuolemantapauksia ja paljon pahuutta. 

Pidän näistä Anna Janssonin dekkareista tämän vaivattoman ja helpon kielen takia (suomentajalla on varmaan iso osuus tähän) sekä juonikuvioiden yksinkertaisuuden takia. Näitä voisi luokitella turvakirjoiksi. Aina tietää mitä saa.

Tällä kirjalla Helmet-haasteen kohtaan: 16. Kirjailija on kirjoittanut sekä aikuisille että lapsille tai nuorille

Annukka Salama; Sulamispiste

 

Annukka Salama oli minulle toistaiseksi ihan tuntematon kirjailija, mutta en olekaan näitä nuortenkirjoja pahemmin lukenut. Sulamispiste oli nyt tällainen poikkeus. Kirja kertoo nuorten jääkiekkomaajoukkueen pelaajista, päähenkilöinä Oliver ja Niklas. Nuoret homot, jotka tulevat aivan erilaisista taustoista ja päätyvät samaan nuorten maajoukkueeseen. En tiedä kuinka realistista tämän kirjan tarina olisi, mutta olihan tämä aika silmiä avaavaa ja erilaista. Kirjan kieli oli hyvää ja helppoa, joskin keskellä oli sarjakuvamaista kuvitusta, joka ei ollut ihan kauheasti mieleeni. Homous, LGBT, queer; nämä kaikki ovat päivän trendi ja hyvä kun asioista kirjoitetaan, uskon että monelle nuorelle on hienoa saada tällaista kirjallisuutta käsiin.

Mutta varsinainen ahaa-elämys ja isku tuli kirjan jälkisanoista. Siis kirjahan ammentaa oikeasti edesmenneen homo-jääkiekkoilija Janne Puhakan tarinasta! Janne Puhakka, joka ensimmäisenä avoimesti homoseksuaalina jääkiekkoilijana eli homosuhteessa norjalaisen puolisonsa kanssa – ja joka joutui tämän samaisen puolisonsa murhaamaksi vuonna 2024. Janne Puhakan kirja Ulos kopista julkaistiin vuonna 2022 ja se kertoo hänen jääkiekkourastaan homona ammattikiekkoilijana ja sm-liigapelaajana. Huh.

Itse en ymmärrä enkä oikein edes pidä jääkiekosta lainkaan. Luin tämän koska tarvitsin kirjan Helmet -haasteen kohtaan 9. Kirjassa on jääkiekkoilija. Ja hyvä kun luin. Oli kasvattava kokemus ja taidan lukea vähän lisää Salamaa haasteen muihin kohtiin. Kivahan se on kokeilla jotain ihan erilaista kirjallisuutta.

Viveca Sten: Armahtaja

 Tästä se lähtee uusi lukuvuosi taas. Ja se lähtee Viveca Stenin Armahtajalla, jonka aloitin jo kauan aikaa sitten, mutta joka seisoi joulukiireiden takia lukemattomana pitkään. Siitä huolimatta, että kirja oli kivan koukuttava, selkeä ja helppolukuinen. Ja juoni kihelmöi karmivuudessaan: yksityisen kotihoitoyrityksen vanhuksia murhataan. Haluaako joku työntekijöistä olla Armahtaja, joka vapauttaa vanhukset kivuistaan? Myös päähenkilöiden eli poliisikollegoiden Hannan ja Danielin suhde etenee pisteestä toiseen. Kumpikin seurustelee tahollaan ja ihastumiset aiheuttavat vain päänvaivaa. Pidän Stenin tavasta kirjoittaa helppoa ja yksinkertaista tekstiä, sellaista missä hermot lepää. Ja ajatelkaa, yksi piristävä poikkeus kirjassa: tässä ei menty juonta eteenpäin useassa eri aikatasossa, vaan kaikki tapahtui kronologisesti nykypäivässä. Tällainen on nykydekkareissa poikkeuksellista. Ja sellaista, mistä minä pidän. Selkeää, juonivetoista ja helppoa seurata.

Kirjalla uuteen Helmet 2026 lukuhaasteen kohtaan 43: Uusin kirja lempikirjailijaltasi