tiistai 26. helmikuuta 2019

Peter James; Kuolema sanelee ehdot

Argh, nyt kävi niin, että lainasin sarjan viimeisen kirjan vahingossa, kun edellinenkin osa oli vielä lukematta. Voi mikä onni, että tällä kertaa se ei haitannut juuri ollenkaan. Juuri tässä kirjassa ei Roy Gracen oman elämän käänteisiin kiinnitetty paljoakaan huomioita eikä edellisen kirjan lukemattomuudesta ollut haittaa.

Kuolema sanlee ehdot -romaanissa tehtiin tiukkaa rikostutkintaa kannesta kanteen. Kaikki saa alkunsa siitä, kun urheilustadionille viedään pommi ja stadionin turvallisuusvastaavaa aletaan kiristää. Sitten kidnapataan teini-ikäinen poika ja kiristyshän tässäkin on takana. Pojan näennäisesti rikas isä on huikeissa peliveloissa, eikä lunnaiden maksu onnistukaan niin vain. Pahikset ovat albaaneja. 
Väkivaltaa oli aika paljon ja se oli tässä melko rajua. Tasoltaan ihan tavallinen rikosromaani. Erikoista näissä Peter Jamesin kirjoissa on mielestäni hyvin lyhyet luvut. Luku saattaa olla yhden vajaan sivun pituinen ja pisimmilläänkin enintään muutaman aukeaman. Se kyllä auttaa lukijaa, kun harvemmin tarvitsee keskeyttää kirjaa kesken luvun.


Helmet- haasteen kohtaan 12. Kirja liittyy Iso-Britanniaan.

maanantai 25. helmikuuta 2019

Cecilia Samartin; Kirottu kauneus




Kirottu kauneus kertoo ihmiskaupasta ja kolmesta sen uhrista; Inesasta, Karlasta ja Sammysta. Jokainen heistä on jollain tavalla altis uhriksi. Inesa on jo nuori nainen, Karla 15 vuotta ja Sammy vasta 9-vuotias. He ovat kotoisin eri seuduilta, mutta kaikkia yhdistää köyhyys.
En pitänyt kirjasta hirveästi. Vaikka ihmiskauppa on tietenkin tärkeä ja karmea aihe, niin tämä kirja ei kyllä antanut minulle oikein mitään, oli siis vähän mitäänsanomaton. En voi olla vertaamatta tätä Wassmon romaanin Lasi maitoa, kiitos, jonka aihepiiri oli sama, mutta joka oli niin hyytävä ja terävä, että se suorastaan käänsi vatsan nurin. Kun sen on lukenut, on lukenut tarpeeksi ihmiskauppaa käsitteleviä romaaneita.
Hyvää tässä kirjassa oli se, ettei kuvottavuuksia ja järkyttävää väkivaltaa kuvattu liikaa.  
En ole lukenut muita Samartinin kirjoja, mutta olin ymmärtävinäni, että muut hänen romaaninsa ovat romanttisia naistenromaaneita, ja vain tämä yksi eroaa niistä aihepiiriltään. Tämä ei missään nimessä ollut hömppää. 
Kansikuva on muuten äärettömän kaunis!
Otin kirjan kirjaston Suosittelemme -hyllystä, joten laitan sen Helmet-haasteen kohtaan 50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja. Hetken mietin, menisikö tämä myös tabu -kohtaan, mutta sitten tajusin, että eihän ihmiskauppa nyt mikään tabu ole, mitä oikein ajattelin? Eihän siitä vaieta ja hyssytellä, vaan päinvastoin; sitä vastaan käydään suunnatonta maailmanlaajuista taistelua.

Virpi Hämeen-Anttila; Tiergartenin teurastaja

Tiergartenin teurastajassa Karl Björk matkustaa Berliiniin ottamaan selvää Gustav-sedän liikkeen kirjanpidosta. Haarakonttorin taloudessa on jotain hämärää. Tämä jää kuitenkin sivujuoneksi, kun Björk kiinnostuu Berliinissä riehuvan sarjamurhaajan toimintatavoista. Björkille tulee pakonomainen tarve selvittää murhaajan henkilöllisyys.
Yllättäen Björk pääsee täälläkin poliisin mukaan tutkintaan, kun naapurista kidnapataan nuori tyttö.
Mielestäni kirja ei ollut ehkä aivan yhtä hyvä, kuin sarjan edelliset, mutta ajatuksia herätti paljon Berliinin juutalaisväestön asema jo tuolloin 20-luvulla. En voinut olla ajattelematta, mitä tulevina vuosina tapahtuu näille romaanin kuvitteellisille juutalaisperheille, lapsille, poliiseille, lääkäreille… Jotain oli ilmassa jo havaittavissa.
Berliini oli tuolloin 20-luvulla kaiken kuviteltavissa olevan mahdollisen ja mahdottoman irstauden ja paheen pesä. Kadulta sai ostaa maalattuja tyttöjä ja poikia, lihavia, rampoja ja kääpiötä prostituoituja sekä huumeita joka lähtöön. Rikollisuus kukoisti enemmän kuin koskaan. Tarjolla oli alastontanssia, hurjia revyy-numeroita, haureutta kaikissa muodoissaan. Köyhyys oli käsittämätöntä.
Tämmöisen elämänmenon keskellä toimii teurastaja, murhaaja ja pedofiili, joka on niin raadollinen kuin vain voi kuvitella.
Mielenkiintoisen jatkumon tähän tekee se, että romaani (jonka aivan tarkkaa ajankohtaa ei sanota) sijoittuu aika saumattomasti siihen aikakauteen, jota vastikään televisiosta tullut Babylon Berlin -sarja jatkaa. Sekin on historialliselta otteeltaan hyvin mielenkiintoinen.Kummassakin on selkeä samanlainen pohjavire.

Helmet-haasteessa kohtaan 44. Kirja kertoo Berliinistä.