tiistai 5. helmikuuta 2019

Lee Child; Linnoitus


Olen aikaisemmin lukenut vain yhden Lee Childin kirjan, mutta kun näitä tuntuu olevan aika lukemattomia määriä, niin aina välillä voi vetäistä välipalaksi tällaisen suoraviivaisen miehisen toimintaromaanin Jack Reacherista, ex-ammattisotilaasta, joka ampuu tohjoksi vihollisten päät ja niittaa pahikset vaikka paljain käsin.

Linnoituksessa Reacher ja Holly Johnsson kidnapataan. Pahikset edustavat uutta uljasta maailmaa, joka on päättänyt sanoutua irti Yhdysvaltojen ikeestä ja muodostaa oman valtion. Panttivangilla he aikovat kiristää Yhdysvaltoja saamaan haluamansa, sillä Holly ei ole kuka tahansa kansalainen ja toiveet sen puolesta, että Valkoinen talo taipuu, ovat suuret. Hänestä huolestutaan erittäin korkeilla palleilla.
Pidin kirjasta kohtalaisesti, tai ehkä vähän vähemmin. Aika ajoin katselin haikeana hyllyni muihin puoleen tusinaan kirjaan, mutta sinnikkäästi läpi. Olihan tässä sentään juoni, jonka selvittäminen kiinnosti.

Mielenkiintoinen seikka: kun Reacher haastettiin ampumakilpailuun pahis-tyypin kanssa, kirjassa kuvaillaan kaksi aukeamaa siitä, mitä tapahtuu, ennen kuin Reacher painaa liipaisinta. Kahden aukeaman verran kerrotaan aseesta ja sen ammuksista, niiden valmistustavoista, iskuvoimasta, tuulenvastuksesta, maan vetovoimasta, maan kuoren kaartevuudesta, hengityksen ja sydämen lyöntien vaikutuksesta siihen, mihin tarkka-ampujan luoti osuu. Lopulta Reacher laskee juuri oikean ajan kahden sydämenlyönnin välistä sen hetken, jolloin osuu maaliinsa.

Mietin ja mietin ja mietin, mihin Helmet-haasteen kohtaan tämä kävisi ja tadaa! Oikea kohta on 42. Kirjailijan nimi miellyttää sinua. Siis ajatelkaa nyt: Lee Child. Sehän on sointuva, hauska ja maistuu suussa piparmintulta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti