keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Pauli Taskinen; Katiskalla hukutettu



Tämä dekkari on kirja, josta en nyt voi sanoa mitään, koska olen jäävi. Näillä poluilla kävelen, näitä vesiä soudan. Eikös olekin mukava maisema kannessa.
Minä muuten olisin tehnyt murhan myrkyllä. Miksei muka omaan kesämökin kellariinsa saa jättää myrkkyä viinapullossa? Mitä se kenellekään kuuluu! No, en ole murhaaja.
Terveisiä kirjailijalle!

2 kommenttia:

  1. Kiitoksia terveisistä! Kun oikein tarkkaan katsoin halinallea rutistavaa tyttöä, syttyi hoksauksen kynttilä, että taidampa tuntea kuitenkin.

    Toden totta, sehän olisi hyvä reppanan murtomiehen loukku, laittaa kovemmalla myrkyllä terästettyä viinaa kellarin hyllylle syötiksi. Siitä saattaisi huvilanomistaja selvitä jopa ilman tuomiota. Ellei sitten hätäännyksissään raahaisi ruumista metsään haudattavaksi. Huonolla tuurilla sitten kettu kaivaisi luut esille... Terveisin: P.T.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas kiva kun löysit tänne kirjablogiini! Joo eihän se olisi kiva löytää raatoja mökkipoluilta... voi puistatus! Hrrrr...!

      Poista