Suomen ja Ruotsin yhteinen poliisiyksikkö selvittää Tornion ja Haaparannan rajalla katukauppaan levinneen synteettisen huumeen alkuperää. Luin vahingossa tämän sarjan kakkososan jokin aika sitten ja silloin päätin, etten tule jatkamaan sarjan kanssa, mutta tämä valikoitui meillä lukupiirin kirjaksi ja sen takia sitten tartuin tähän kuitenkin ja luin loppuun, vaikka kirja oli aika vastenmielinen. Huumesotaa, väkivaltaa, huumekämppien koiria ja lapsia ja kotiväkivaltaa ja kaikkea sellaista vastenmielistä kuvottavaa, josta en oikein jaksa lukea. Jos en väärin muista, niin tähän mahtui kolmekin eri huumekämppä-koiraa ja se ylitti minun sietokykyni. Katsotaan tuleeko tätä nyt ikinä luettua kolmatta osaa. Itse kirjahan on hyvin kirjoitettua tekstiä, jota on helppo ja vaivaton lukea. Siitä pointsit.
Helmet-haasteessa tämä meni minulla kohtaan: 8.Kirjassa ei rakastuta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti