lauantai 21. tammikuuta 2012

Umberto Eco; Ruusun nimi

Niin monessa blogissa Ruusun nimeä oli haukuttu pitkäveteiseksi, että lähdin vähän epävarmana tätä lukemaan. Luvassa olisi kuulemma tylsiä pitkiä listoja, jotka voisi harppoa yli, olematonta juonta, läsähtänyttä loppuratkaisua ja kuivaa teologista pohdintaa. No eipä tosiaan ollut! Minä tykkäsin Ruusun nimestä eikä sen yli 600 sivua ollut ollenkaan pitkäveteistä luettavaa.

Kukaan ei ollut maininnut kirjan huumorista mitään. Monessa kohtaa oli pakko hykerrellä itsekseen. Varsinaista kielellistä kisailua ja iloittelua. Ja ne listat, oi miten ihania. Kas näin kertoo eräs syytetty munkki kohtaamistaan kerettiläisistä:

… toriketut, nilviäiset, itsensä tohtoroijat, pauperes verecundi, kuolemankielet, nälkäkurjet, ristiretkeilijät, riepuveljet, pyhäinjäännöslippaat, taikinakuonot, repaleryntäät, irvileuat, ruttovaarit ja admiractit, jumalantakoot, tärisijät, nartturitarit, vääräkeppiset pyhiinvaeltajat, horkkaveikot, tippasilmäiset ja kieronkelmiläiset…


…”Jos kerran meidän Herramme halusi mennä Betaniaan nukkumaan, niin mikä sinä olet hänen päätöksiään arvostelemaan?”

”Älä älä sinä vanha pukki… Varo vähän puheitasi sika, Babylonin porton poika, ja muiden emähuorien!”



Ja sitten keskustelu pyhäinjäännöksistä:



… lasikuvun alla oli palanen Betlehemin seimeä, pyhän Margaretan sääriluu, pyhän Vitaliksen sormi, pyhän Sofian kylkiluu, pyhän Eobanuksen leuka, yläpuoli pyhän Krysostomuksen lapaluusta, Johannes Kastajan hammas, Mooseksen keppi…

” Jokin aika sitten näin Kölnin katedraalissa Johannes Kastajan pääkallon siltä ajalta, kun hän oli kaksitoistavuotias.”

”Todellako?” huudahdin minä ihailevasti. Ja sitten, epäilyn hiivittyä mieleeni: ”Mutta hänethän tapettiin vanhempana!”

”Toisen pääkallon täytyy olla jossain toisessa aarrekammiossa”, sanoi William vakavin kasvoin.

Ruusun nimestä on tehty elokuvakin, sen aion varmasti vielä joskus katsoa. Kyllä tämä niin visuaalinen on jo romaanina, että varmaan istuu elokuvaksi tosi hyvin.

Suosittelen lukemaan, vaikka kuinka olisi korkea kynnys aloittaa. Niiden pitkien riemastuttavien listojen takia olisi kiva, jos voisi uhrata lukuhetkelleen aina hyvän aikaa kerrallaan, ettei koko joudu keskeyttämään. Sellainen tekee hallaa tälle lukuelämykselle.

3 kommenttia:

  1. Mä lainasin vaan kirjastosta. Sitten pääsee niistä kunnialla eroon eikä tarvi itse säilytellä =)

    VastaaPoista
  2. Aivan. sain tuon lahjaksi joskus aikoinaan. Olen nähnyt leffankin.

    VastaaPoista