keskiviikko 8. elokuuta 2018

Karin Slaughter; Hyvä tytär

Harvasta kirjasta (siis ei koskaan ennen mistään) olen nähnyt mitään unia. Koska en näe unia, eli siis en muista nähneeni. Enkä myöskään koskaan näe painajaisia. En nytkään, en varsinaista painajaista, mutta näin unta, jossa oli selvästi jotain tästä kirjasta. Siinä unessaani jouduin luennolle, jolla kuulin inhottavia asioita. Vähän sellaisia asioita, joita tässä kirjassa tapahtui. Joten kyllähän tämä jotenkin vaikutti.
Kirjan tapahtumat ovat siis hyvin raadollisia ja raakoja. Slaughter on raaempi kuin koskaan. Hyvä tytär on perhedraama, jossa suurimmiksi kärsijöiksi joutuvat tytöt Sam ja Charlie. Heidän isänsä Rusty on asianajaja, joka puolustaa rikollisia, huumediilereitä, raiskaajia, ryöstäjiä, kaikkea sellaista alempaa luokkaa, jota kukaan muu ei suostu puolustamaan. Tämä sakki ei tiettävästi ole kovin helppoa käsitellä. Jotkut asiakkaista haluavat kostaa...

Ei hitsi, olettehan varmasti kaikki lukeneet Pat Conroyn Vuorovetten prinssin? Jos joku ei ole, niin herrajumala nyt on korkea aika korjata asia!! Siinä vasta kirja. Kuten koko Pat Conroyn tuotanto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti