maanantai 1. heinäkuuta 2019

Yrsa Sigurðardóttir; Perimä

Lainasin kirjastosta ensin vahingossa Yrsan kirjan Pyörre, mutta sitten tajusin, että se onkin toinen osa tälle Perimästä alkavalle uudelle tutkijaparille; poliisin palveluksessa olevalle Huldarille ja lastensuojelun työntekijä Freyjalle. Onneksi Perimäkin löytyi sitten kirjastosta.
Tässä 7-vuotias tyttö joutuu silminnäkijäksi äitinsä murhalle. Perheenäidin murha ei jää ainoaksi, vaan sitä seuraa lisää raakoja murhia. Huldar ja Freyja, jotka ovat tavanneet toisensa jo aikaisemmin, joutuvat nyt tekemään töitä yhdessä, vaikka kumpaakaan ei aluksi kiinnosta työskennellä yhdessä. Heidän aikaisempi kohtaaminen on ollut hivenen erikoinen ja nolostuttava.
Kirjassa paneudutaan adoptioon, sukurasitukseen ja siihen, miten jollain tapaa vahingoittunut ihmismieli haluaa kostaa ja rangaista omasta mielestään kokemansa vääryydet.
Kirjassa oli raakoja ja julmia, vastenmielisiäkin kuvauksia, hyih. Silti kirja oli hyvä lukea. Ihan pari ensimmäistä kirjan lukua mietin, pystynkö millään taas oppimaan nämä kaikki eri henkilöt ja miten sekaisin niissä menen. Se oli turha luulo ja kirja sai pian minut koukkuun. Jopa niin, että lopussa olin ihan täpinöissäni enkä olisi halunnut laskea kirjaa käsistäni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti