sunnuntai 20. joulukuuta 2020

Anna Jansson; Viimeiset sydämenlyönnit


 Joulukuun kolmas Jansson. Ja ihan yhtä hyvä kuin pari edellistä, mutta kuuntelin kirjan äänikirjana enkä pidä lukijan liiallisesta eläytymisestä ja näyttelemisestä. Mutta kun olen näitä nyt useita peräkkäin kuunnellut, niin ehkä alan vähän tottua näyteltyyn replikointiin. Vaikka pidän sitä ärsyttävänä edelleen, niin kestän sen kuitenkin hammasta kiristellen.

Maria Wern, Per Arvidsson, Tomas Hartman ja kumppanit saavat tutkittavakseen omituisen katoamistapauksen, joka on jollain lailla yhteydessä teltassa leiriytyvään mieheen. Kadonneella naisella on diabetes ja sydänsairaus, joten huoli on suuri. Myös Arvidssonin tyttärellä on sydänsairaus ja Per joutuu olemaan paljon poissa töistä huolehtiakseen tyttärestään. Pian lomamatkalle suuntaava perhe löytää naisen ruumiin ojasta. Juonen kulku meni osittain epäuskottavuudenkin puolelle. Minua jäi ihan pikkuisen häiritsemään se, miksi villisika oli kuollut muka juuri ulko-oven eteen niin, ettei oveakaan saanut auki. Eihän niin voi oikeasti käydä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti