Annamari Marttinen; Valkoista pitsiä, mustaa pitsiä

En ollut ennen kuullutkaan Annamari Marttisesta, mutta jossain blogissa oli kirja-arvostelu ja kaipasin M-kirjainta aakkoshaasteeseeni. Tein hyvän valinnan. Valkoista pitsiä, mustaa pitsiä on erään avioliiton tarina, oikein tosi ja aito ja paljas tarina intohimosta, pettämisestä ja siitä miten parisuhde voi väljähtyä perheen perustamisen jälkeen ja kun kumppanista karisee kaikki salaperäinen uutuudenviehätys.
En voi olla samaa mieltä kaikesta kirjan kanssa, mutta paljon tässä on mukana totuutta ja se oli miellyttävästi saatettu kirjalliseen muotoon. Ja yhden totuus ei välttämättä ole toisen totuus.
Missään muussa kirjassa ei varmaan mainita pitsirintaliivejä yhtä usein kuin tässä. Olisi pitänyt tehdä tukkimiehen kirjanpitoa jokaisesta maininnasta. Huvittuneena, mutta hyväntahtoisesti, mietin onkohan kirjailijalla jokin pitsirintaliivi-fetissi =).
Positiivinen huomio: vaikka kirjan tarina on pitkälti intohimoa ja seksuaalista vetovoimaa täynnään, niin varsinaisilla seksiaktikohtauksilla ei turhia lätistä. Nykykirjojen joukosta ei tahdo seksitöntä kirjaa valitettavasti löytää. Yleensä en voi sietää kirjojen kiintiöseksiä.