lauantai 2. kesäkuuta 2012

Sofi Oksanen; Baby Jane

Baby Jane oli kyllä niin välikirja kuin olla ja voi. Jos tämä ei olisi ollut näin lyhyt, niin olisi voinut jäädä kesken. Siis ei ollenkaan kirja minun makuuni. Vaan ehkä tämä on vähän nuoremmille tarkoitettu, kaipa silloin jaksaisi lukea lesbosuhteista, seksistä, lesboseksistä, käytettyjen pikkuhousujen kauppaamisesta ja mielenterveysongelmista. Hohhoijaa. Nämä aiheet eivät valitettavasti jaksa kiinnostaa minua. Väärin sanottu! Mielenterveysongelmat kyllä kiinnostavat minua.

Baby Janen päähenkilöt ovat minusta vastenmielisiä, tai ainakin tämä lesborakastaja; ilkeäkielinen ja -mielinen juoppo, mielenterveysongelmainen telaketjulesbo. Vaikka olisi kyse heteroparista, niin miten kukaan tuollaisen kanssa haluaa sänkyyn? Hahmo on niin vastenmielinen. Lesboja ja homoja vastaan minulla ei ole mitään. Presidentiksikin olisin mielelläni ottanut eräänkin homon.

Itse en kirjastosta tällaista kotiin kantaisi, mutta lainasin tämän kirjan tyttäreltä, kun omat kirjat olivat päässeet loppumaan. Tavallaan antoisa aihe, kun olen taas laajentanut tajuntaani lukemalla vaihteeksi tällaista, josta en niin pidä. Tulikohan nyt kirjoitettua vähän ilkeästi...

Osallistun tällä kirjalla Tea with Anna Karenina -blogin Mieleni on rajaton -haasteeseen.


2 kommenttia:

  1. Tuntuu, että kovinkaan moni ei ole pitänyt kirjasta. Minä taas pidin.

    Minusta se oli mielenkiintoinen aikamatka homoseksuaalien elämään ei niin kauaskaan kuin muutaman vuosikymmenen taakse. Mulla oli yksi kaveri, joka oli monta vuotta yhden homomiehen vakioseuralainen tilaisuuksissa, joissa piti olla seuralainen. Ihan sen takia, ettei vaan epäilyt suuntautumisesta saisi enää lisävahvistusta.

    Mielenterveysteemat ovat aina karua luettavaa. En tiedä, mitä mieltä olisin vanhan ajan suljetuista hoitolaitoksista. Mutta varman mielipiteen omaan avohoidosta: siinä jää iso potilaista suorastaan heitteille.

    Välillä tekee tosiaan hyvää lukea jotain oman mukavuusalueen ulkopuolelta. Mulle vaikeinta voisi olla scifi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli tällä kirjalla kieltämättä joku oma viehätyksensä ja tehtävänsä herättää uudenlaisia ajatuksia. Tai oikeastaan taas sanoin väärin, ei niinkään uudenlaisia ajatuksia, vaan onhan näitä nuoriso-sekoilu-alkoholi-rakkaustarinoita luettu ja kirjoitettu maailman sivu. Oma paikkansa näillekin kirjoille on.
      Minullekin scifi olisi todella mukavuusalueen ulkopuolella ja olenkin vannonut, että aion ehdottomasti kokeilla jotain helppoa scifi-tarinaa! Joskus niitä on luettu, vähän pitkin hampain, täytyy kokeilla lisää.

      Poista