tiistai 4. heinäkuuta 2017

Karin Slaughter; Kahlittu


En pitänyt kirjasta läheskään yhtä paljon kuin muista slaughtereista. Tämä keskittyi liiaksi Will Trentin inhottavaan, luotaantyöntävään ja ällöttävään muka-vaimoon Angieen. Koko Angien hahmo on vielä niin epäuskottava ja se miten hän on saanut ihanan fiksun ja suurenmoisen Willin aivan tossukaksi pelleksi… ei voi tykätä.
Murhatapaus on sellainen, että yökerhoksi korjattavan rakennuksen työmaalta löytyy poliisin ruumis ja sittenhän niitä löytyy kohta lisää… jotenkin tämä tuntuu liittyvät Willin jo aikaisemmin tutkimaan raiskaussyytteeseen eikä kuollut poliisikaan ole puhdas pulmunen. Ja kuinka ollakaan, myös ystävämme Angie on sekaantunut asiaan.
Will ja Sara Linton, joille jo soisi seesteistä yhteiselämää, taistelevat oman demoninsa kanssa. Siis Angien. Jos nyt en ole ihan varma, niin minulta puuttuu järjestyksessä edellinen kirja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti