Meinasin aloittaa, että Sydämenlyönneissä ikuisuus oli
ihana kirja. Mutta ei tämä nyt ehkä ihan ihana ollut, mutta ainakin mukava;
hyvä, lämmin, hellä ja lempeä. Aluksi en ollut ihastunut kirjaan, mutta kun
juoni eteni, uppouduin siihen aivan täysillä.
Eräänä päivänä Julian isä Tin Win lähtee töihin ja katoaa.
Hän ei saavu koskaan työpaikalleen eikä hänen amerikkalainen perheensä kuule
hänestä enää koskaan mitään. Vuosia myöhemmin Julia saa käsiinsä vahingossa Tin
Winin kirjeen tuntemattomalle burmalaisnaiselle. Hän haluaa selvittää kadonneen isänsä menneisyyttä ja mysteeriä. Julia matkustaa Burmaan.
Sitten pikkuhiljaa alkaa menneisyyden taika raottua.
Tästä alkaa viehättävä ja haikea kertomus, joka ehkä opettaa kuulemaan sydämen
ääntä. No joo, vähän makeaa, mutta sellainen tämä nyt vain on =).
Tyttäreni suositteli tätä kirjaa minulle, joten kuittaan
tälläkin taas yhden Helmet-kategorian: 10 – ystävän tai perheenjäsenen sinulle
valitsema kirja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti