lauantai 14. marraskuuta 2020

Jojo Moyes; Kuinka painovoimaa uhmataan


 Vanhana hevostyttönä olisi voinut luulla, että tämän kirjan hevosmainen tarina iskisi minuun oikein täysillä, mutta kävikin päinvastoin. Hevos-osuus oli ärsyttävä ja keinotekoinen. Murrosikäinen Sarah on kuin Peppi Pitkätossu ja Boo-hevonen on Pepin Pikku-Ukko. Kaksikko on kaikin puolin ärsyttävä. Hevosen hoito ja pito on ihan toiselta planeetalta. Tai paremminkin hevosen hoitamattomuus ja kaikki - ihan kaikki. 

Pariskunta Natasha ja Mac ovat puolestaan kirjan pääpariskunta, eronnut sellainen, joka joutuu yllättäin uudestaan yhteen ryhtymällä huolehtimaan Sarahista. Juoni on ennalta arvattavissa.

Aiemmat Moyesin kirjat ovat olleet parempia ja jatkossa varman luen niitä lisää, tämä yksi täällä välissä taisi nyt olla pohjanoteeraus.

5 kommenttia:

  1. Kaikki Moyesin kirjat ovat olleet hyviä, samoin elokuvat. Uusin kirja on varauksessa. Tätä en ole lukenut. Taidan jättää välistä. Ratsastus ei ole minun juttuni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tämä kannattaa jättää välistä, muut ovat hyviä!

      Poista
  2. Moyesilla jonkin verran vaihtelee taso, esim. Peacock emporium oli aika heikko esitys kun vertaa sitä vaikka Kerro minulle jotain hyvää-teokseen tai The Ship of brides-teokseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen lukenut noi Kerro minulle jotain hyvää ja sen jatko, niistä pidin.

      Poista