keskiviikko 21. heinäkuuta 2021

Max Manner; K18


 Valitsin K18 -dekkarin äänikirjaksi työmatkakuunteluun, eipä tuolla kirjastojen omissa ellibs-valikoimissa juurikaan valita voi, pitää ottaa se mikä sattuu vapaana olemaan. Mutta Manneria on ollut pitkään jo tarkoitus lukea. Nyt täytyy sanoa, että vaikka tämä on uuden trilogian avausosa, niin alussa viitattiin tosi paljon Anna Mäen menneisyyteen, vähän jäi harmittamaan, etten ollut lukenut kahta aikaisempaa kirjaa. Tästä pidin kohtalaisesti, mutta dialogi oli omituista, ei ihmiset oikeasti noin keskenään puhu. Ja sitten oli kovin kovin vaikea tottua äänikirjan lukijaan. Mielestäni siinä oli vähän liikaa eläytymistä. Lukija madalsi aina ääntään, kun luki miesten dialogia ja sitten joskus mielestäni hänellä kävi virhe, että madalsi ääntään myös kun puhujana olikin Anna Mäki. Kirjan edetessä kyllä aloin tottua tähän ja en ärsyyntynyt enää niin kovin. Päinvastoin; halusin tietää mitä jatkossa seuraa, niin lainasinkin heti seuraavan osan tähän perään.
Ihan pakko takertua vielä yhteen seikkaan. Kirja on ilmestynyt 2009 - aika menee niin nopeasti ja tekniikan kehitystä ei osaa seurata reaaliajassa, mutta oliko muistitikut muka niin kamalan kalliita vuonna 2009? Kirjassa Annika Malm katselee sellaista kaupassa ja miettii, että hänen pitäisi tehdä rutkasti ylitöitä, että sellaiseen olisi varaa.

K18:ssa omaa seikkailuaan ja omaa palstatilaa saavat sekä Anna Mäki, että Annika Malm ja kolmantena vielä vanha rouva Alli Gynther/Günther/Gynter, jonka kirjoitusasusta en voi olla varma, kun kuuntelin kirjan. Sarjamurhaaja riehuu Turussa. Kaksikin eri paloiteltua ruumista löytyy kaupungista. Loppuratkaisu oli ainakin arvaamaton.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti