Voi kauhea. Nyt on kirjan nimellä pahaa ennakoiva vihje, sillä ei muuten jäänyt mieleen yhtään mitään tästä kirjasta. Ehkä olen vähän kyllääntynyt Juha Muhos-dekkareihin, tämä taitaa olla jo kahdeksas sellainen. Herttainen Porvoo ei ehkä jaksanut nyt ilahduttaa ja Muhosen omaperäinen addiktio herkullisiin kahvileipiinkin tuntuu jo niin nähdyltä. Jotainhan tässä kirjassa oli Muhosen omaa väsymystäkin; hänet kun haluttiin ihan erilaisiin hommiin poliisin sisäisissä siirroissa ja niiden kokouksissa istuminen alkoi riittää Muhoselle. Hän kaipasi kentälle ja tutkimaan vauhdikkaita juttuja. Sellainen tulikin, kun vanhus löydetään portailta pudonneena. Kirjassa mentiin myös takautumiin ja jonkinlainen rikostutkinta saatiin aikaiseksi. Jostakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti