tiistai 23. tammikuuta 2018

Pierre Lemaitre; Näkemiin taivaassa


Lainaukset takakannesta:

 ”Ranskalaiset sotilaat Albert Maillard ja Edouard Péricoult ovat käyneet yhdessä läpi ensimmäisen maailmansodan helvetin. Aivan sodan loppuvaiheessa Albert näkee, miten luutnantti Henri d'Aulnay-Pradelle surmaa omia miehiä. Albert joutuu siksi lähes elävältä haudatuksi, mutta Edouard pelastaa hänet. Samalla kranaatinsirpale murskaa puolet Edouardin kasvoista. Tapahtuma liittää kolme erilaista kohtaloa toisiinsa.” 

Dekkarimaisen jännittävä historiallinen romaani, jonka rikas juonikuvio ja taidokas kerronta pitävät otteessaan viimeisille sivuille saakka

Hyvin erikoinen romaani, jonka lainasin tarpeeseen ruksia Helmet -haasteessa kohdan ”Liittyy 1. maailmansodan aikaan”. Sopisi myös kohtiin ”Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa” (Hieman??!), ”kertoo paikasta jossa et ole käynyt” ja ”surullinen kirja” ja ”käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa” sekä ”kirjan nimessä on jokin paikka”. Ja ties mihin muihin.

Pelkäsin todella tarttua tähän kirjaan vähintään kahdesta syystä: 1, se on ranskalainen; 2. se on ranskalainen. Yllätyin, miten ahnaasti sain tämän luettua läpi. Kerrankin ei ollut raskasta ja monimutkaista ranskalaista venkulointia. Välillä jännitys tiivistyi niin huikeaksi, etten saanut laskettua kirjaa käsistäni. Monesti kirjan tapahtumat tuntuivat tahallisen koomisilta.  Toisinaan teki mieli kirkua kiukusta päähenkilöiden valintojen ja idiotismin vuoksi. Täydellinen tämä ei ollut, mutta yllättävän sujuva luettava. Voin suositella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti