sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Alan Bradley; On hieno paikka haudan povi

Tämä toiseksi viimeinen Flavia -sarjalainen oli jäänyt minulta välistä, kun ahmin tämän sarjan kirjoja liian ahneesti. En ollut enää kauhean ihastunut tätä seuraavaan kirjaan, mutta On hieno paikka haudan povi -dekkari oli vielä parempi. Alku oli hitaanpuoleinen, kun Flavia, Daffy ja Feely lomailivat Doggerin kanssa maaseutumaisemissa. Kesken venereissun jälkeen Flavia uittaa kättään vedessä ja... tarttuu johonkin. Puolen välin jälkeen kirja sai vauhtia. Flavia on "jo" 12-vuotias ja selvästi kehittynyt vuoden takaisesta pikkutytöstä. Sarjan alkuosan tasolle kirjat eivät silti yllä, tämä juoni alkaa olla nyt kirjoitettu niin moneen kertaan, että on aika keksiä jotain muuta. Mitenköhän olisi Flavia isoäitinä kunnon Marplen tapaan? Jospa Flavian tarina hyppäisikin tästä vuoteen 2012?

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti