torstai 23. heinäkuuta 2020

Lucinda Riley; Myrskyn sisar

Myrskyn sisar jatkaa Seitsemän sisarta -kirjasarjaa. Kirjoja on seitsemän, kuten Papa Saltin adoptoimia tyttäriäkin. Seitsemän sisarta, eli Plejadien tähtijoukko, joiden mukaan tyttäret ovat saaneet nimensä. Tämä kirja kertoo toiseksi vanhimman Ally-sisaren tarinan. Allyn juuret vievät hänet Norjan kylmään Pohjolaan Griegin vuorenpeikkojen  maahan. Ja kuten ensimmäisessäkin kirjassa, niin myös tässä eletään sekä Allyn nykyajassa että suvun menneisyydessä. Näistä se menneisyys oli parempi osuus. Itse asiassa pidin Allyn nykyhetken elämää suunnattoman rasittavan tympeänä. Siinä elettiin Allyn ja Theon rakkauselämää enkä pitänyt siitä osuudesta.
Mutta pidän Norjasta, pidän Griegistä ja pidän historiasta. Joten olihan tässä jotain kivaakin. Kirjasarjan ensimmäistä osaa lukiessani olin hyvin epäileväinen, jatkanko enää tätä sarjaa pidemmälle. No, pitäähän se kai jatkaa, joskaan ihan hetkeen en sarjan kolmatta kirjaa lue.

Mutta!
Seitsemän sisarta eli Plejadit on tähdistö. Japanin kielellä tämä tähtisikermä on Subaru. Näin vannoutuneena Subaru-autoilijana katson, että minun kuuluu lukea kirjasarja oman autoni merkin takia =). Tässä vielä se merkki, Subaru, eli Seulaset, Plejadit:
Siinä on todellakin vain kuusi tähteä, eikä seitsemää, mutta se seitsemäs ei näy, koska on niin pieni. Mutta kirjassakin seitsemäs sisar on salaisuus. Se puuttuva seitsemäs tähti.

2 kommenttia:

  1. Samaa mieltä, ensimmäiset parisataa sivua Allyn ja Theon rakkaustarinaa olivat puuduttavaa luettavaa ja epäuskottavaakin vielä, vai kuinka moni vastarakastunut oikeasti ajattelee testamenttiaan, eikös rakastumisesta pikemminkin seuraa huoleton kuolemattomuuden tunne :D Mutta sitten kun päästiin Griegin aikaan, nautin taas Rileyn taidosta viedä mukanaan.

    VastaaPoista