maanantai 28. toukokuuta 2012

Donna Tartt; Jumalat juhlivat öisin

Olipas jännittävä ja mukavan piinaava tarina. Harmi, ettei Tartt ole kirjoittanut kuin pari kirjaa ja nekin kymmenen vuoden välein toisistaan. Sitä toista kirjaa en ole lukenut, mutta Jumalan juhlivat öisin oli ainakin laadukasta työtä. Tätä voin suositella.
Yleensä en ole ihastunut amerikkalaiseen opiskelijaelämään ja siitä kertoviin kirjoihin tai elokuviin, se on jotenkin niin kaukainen maailma, mutta tähän kyseinen ympäristö sopi hyvin. Tai ehkä se vain oli kuvailtu eri tavoin, kuin yleensä.

4 kommenttia:

  1. Minä pidin myös kirjasta todella paljon. Lukiessani luulin pitkään, että kyseessä on vähinään puolen vuosisadan taakse sijoittuva tarina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tämä oli ihan omanlaisensa, todella erikoinen ja erilainen dekkari. Hm, nyt tämä kommentointi jotenkin takkuaa, saa nähdä tuleeko mitään näkyviin...

      Poista
  2. Olen lukenut kirjan kymmenisen vuotta sitten, mutta jotain taikaa sen tunnelmassa on, koska kirja on osin edelleen mielessäni. Sen sijaan Tarttin toinen, Pieni ystävä, ei ole yhtä otteessaanpitävä. Syvän etelän tunnelmaa siinä on kuitenkin hienosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan taikaa! Tässä oli ihan omanlaisensa taianomainen tunnelma.

      Poista