Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru noudatti samaa keskiaikaista dekkarin kaavaa, kuin aikaisemmatkin Melchiorista kertovat romaanit. Ja olen ihan myyty tälle kaavalle! Näissä kirjoissa on vaan jotain ihan häikäisevää. Se koostuu ihanasta keskiaikaisuudesta, charmantista ja ovelasta apteekkarista sekä Tallinnan kunniallisista asukkaista. Olevisten kirkosta, Rataskaivonkadusta, Pirittalaisluostarista, kiltatalosta, kaupunginraadista, pyövelistä, vallasrouvista ja kauppiaista.
Tässä kirjassa vanha apteekkari on jo leski ja ikäihminen. Nuori Melchior sen sijaan tekee omaa uraansa poissa kotoa ja käy vain kirjeenvaihtoa isänsä kanssa. Itse asiassa yhdellä tällaisella kirjeellä hän varoittaakin isäänsä vaarallisesta Gotlannin pirusta. Mutta mikä ihme on Gotlannin piru?
Tallinnan palon jälkeen kaduilla tapahtuu monta verityötä. Apteekkari Melchior saa vihjeitä kerettiläisten läsnäolosta. Kunnioitetun perheen patriarkka hourailee kuolinvuoteellaan ja pyytää Melchioria apuun hyvittämään menneisyydessä tapahtuneet pahat teot. Melchiorin tytär Agatha on pirittalaisluostarin puutarhurina ja auttaa isäänsä ratkaisemaan vaarallista pahuuden vyyhteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti