Carl Mørckin johtama osasto Q saa tutkittavakseen vanhan
tapauksen, jonka jäljet johtavat äärioikeistolaiseen puolueeseen. Kymmeniä
vuosia sitten katosi useita ihmisiä, joilla tuntuu olevan osittain jotain
tekemistä keskenään ja tämän puolueen kanssa. Menneisyydessä on harjoitettu epäkelvon aineksen
pakkosterilisaatiota, holtittomasti käyttäytyvien nuorten tyttöjen
pakkoabortteja ja näiden sulkemista laitoksiin.
Nete Hermanson on yksi tällainen tapaus.
Neten elämä on kuvattu mielenkiintoisella tavalla
traagiseksi ja monen yhteensattuman kautta melkein katastrofiksi. Miten näin
onkaan saattanut tapahtua…
Vähän ihmeellinen kirja taas. Hyvä kyllä, erittäin
jännittävä ja koukuttava trilleri. Osasto Q:n dynamiikka on sen sijaan jostain
ihan toiselta planeetalta. Onhan tämä varmasti kieli poskessa kirjoitettua,
onhan? Ei näin epäaitoja käyttäytymismalleja voisi oikeasti tapahtua. Melkein
yhtä absurdia, kuin Jonas Jonassonin
Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi –romaanissa. Yhtä
artopaasilinnamaista meininkiä. En ihan varauksettomasti pidä siitä romaanissa,
jonka oletan olevan asiallinen dekkari. Niin ja ne ripulikohtauskuvaukset nyt
ei myöskään oikein istu. Minun romaanihenkilöni eivät käy vessassa, paitsi
korkeintaan etsimässä peilikaapista paljon paljastavia huumelääkkeitä,
hammasharjoja, pestyä verta tai löytämässä kylpyammeista ranteensa auki
viiltäneitä vainajia.
Mutta trillerinä niin hyvä, että ehdottomasti nautin
tämän lukemisesta.
