Tuire Malmstedt; Lintusielu

 Koskettava viides osa Metso & Vauramo -sarjaa. Osin hyvin rankkaa luettavaa. Kirjassa eletään kahdessa eri aikatasossa ja varsinkin menneisyyteen koulukotiin sijoittuva osuus on aika ahdistavaa ja lohdutonta. No, tavallaan myös uuteen aikaan sijoittuva. Voi voi. Voi näitä ihmiskohtaloita. Kirja alkaa jännittävästi siitä, miten mykkä lapsi yöpuvussaan harhailee yksin pimeässä tiellä. Eikä tämä jää ainoaksi, sillä muitakin harhailevia lapsia alkaa löytyä. Lapset eivät osaa kertoa mitään, eivät puhu, heihin ei saa yhteyttä. Hyvä jännäritarina.

Richard Osman; Ratkomme murhia

 Pidin mahdottomasti Osmanin Torstain murhakerho -sarjasta. Ratkomme murhia on nyt uuden sarjan avaus, joka ei aivan pääse murhakerhon tasolle, mutta lähelle kyllä. Henkilöhahmot ovat hauskoja ja eläviä. Entinen poliisi Steve Wheeler ajautuu miniänsä Amy Wheelerin kanssa vauhdikkaalle turneelle palkkatappajien, rahanpesun ja murhien maailmaan. Nautintoa vei nyt vähän se, että minulta kirja jäi moneksi kuukaudeksi kesken e-kirjapalvelun katkon takia ja ehdin unohtaa monimutkaisesta juonikuviosta paljon.

Helmet-haasteessa: 17. Kirjan päähenkilöllä on lemmikkinä kissa tai koira

Anna-Leena Härkönen; Kenraaliharjoitus

 

Kenraaliharjoitus on iloitteleva parisuhderomaani avioliitosta, jossa mies ehdottaa vaimolle parinvaihtoa. Sujuvasti ja eloisasti kirjoitettu tarina siitä, mitä sitten tapahtuu. Ihan kiva pätkä.

Lucinda Riley; Kuolema sisäoppilaitoksessa

 Niin dekkari-ihminen olen, että pidän näistä Lucinda Rileyn jännäreistä enemmin, kuin mainetta niittäneestä seitsemän sisarta -sarjasta. Kyllä dekkari aina ihmissuhdesopan hakkaa. Tässä kirjassa päätutkijana on Jazmine Hunter eli Jazz. Murha tapahtuu sisäoppilaitoksessa ja käy ilmi, että uhri on ollut armoton koulukiusaaja, josta juuri kenelläkään ei ole hyvää sanottavaa. Tietenkin myös oppilaiden vanhemmat sotkeutuvat asiaan ja takautumiinkin mennään, sillä samaisessa sisäoppilaitoksessa on tapahtunut vuosikausia aikaisemminkin rikos. Kirja on julkaistu postuumisti. Suuri harmi, että Riley menehtyi ja jätti aukon dekkaritaivaalle.

Helmet -haasteessa: 36. Kirjassa opiskellaan sisäoppilaitoksessa

Anders de la Motte; Keräilijä

 Mökkimatkalla äänikirjana kuunneltua. Keräilijä oli kivan erikoinen, jännittävä ja ehkä omanlaisensa tunnelman teki se mökkimatkakin siinä. Jostain syystä sen aikana kuunnellut kirjat ovat aina hyviä. Ehkä mukava tunnelma autossa saa kirjat kukoistamaan? Päähenkilö on Leonore Asker ja kyllä meni muuten pitkään minun tajuta, että kirjassa kuultu "Leo" onkin nainen! Varmaan puoli kirjaa kuvittelin tämän olevan mies. Leo siirretään murhatutkinnasta ns. kadonneiden sielujen osastolle, kellariin, pois toisten silmistä, vähän kuin rangaistuksena isompien varpaille astumisesta. Vaan kuinka ollakaan, Leo on ratkaisemassa silti vaativaa murhatutkimusta, johon liittyy pienoisrautatiet ja salaperäisesti ilmestyvät hahmot rautatien pienoismaailmaan. Mahdottoman kiva dekkari.

Helmet-haasteessa: 18. Kirjailijan nimessä on enemmän kuin kaksi osaa

Jarkko Sipilä; Karu keikka

 Karu keikka oli tasaisen hyvä Takamäki-sarjalainen, josta en nyt kyllä suoraan sanottuna muista yhtään mitään, kun luin tämän jo kolmisen viikkoa sitten. Murhan uhri on kuitenkin Takamäen vanha kurssikaveri, Juha Grönberg, joka toimii virkamiehenä sisäministeriössä. Naishuolia tähän kyllä kuului ja murha liittyi jollain tavalla niihin. Ihan pätevä dekkari, en odotakaan että nämä jättäisi vuosikausia pysyviä muistijälkiä. Tämä hyvä.

Anna-Leena Härkönen; Huomenna hän ei tule

 Olen aina pitänyt Anna-Leena Härkösen kirjoitustyylistä, mutta jotenkin sitten aina unohtanut lukea hänen kirjojaan. Kieli on kaunista, vaivatonta, lauseet helppoja ja kikkailemattomia. Huomenna hän ei tule -romaanissa päähenkilö on kuusikymppinen leskeksi jäänyt Elsa, joka järjestää juhlat, joihin yksikään kutsutuista ei tule. Sen sijaan hän törmää vahingossa Valtteriin. Valtteri on seksityöläinen. Kirja kuvaa osuvasti Elsan ja Valtterin väliin muodostuvaa suhdetta. Mielenkiintoinen, erilainen, tarina.

Jarkko Sipilä; Mitään salaamatta

 

Takamäki ja tiimi yrittävät selvittää huumemaailman pikkupomon murhaa. Kirjassa käsitellään paljon todistajansuojelua, sillä murhapaikalla on silminnäkijä, lapsiperheen äiti. Lukijana olin huolissani siitä, mitä äidille ja tyttärelle tapahtuu. Olikin sitten visainen tarina.

Helmet-haasteessa kohtaan: 34. Kirjassa on tunnettu rakennus. Tässä käytiin Helsingin kaupunginteatterissa.

Tittamari Marttinen; Myrkkyä mesenaatille

 Helppolukuinen ja kepeä mysteeritarina, jossa taiteilijaravintolan juhlassa mesenaatti Mari Mertavuo lyyhistyy myrkytyksen uhrina lattialle. Ravintoloitsija Martina Martina Railo järkyttyy ja auttaa ystäväänsä, rikostutkija Sara Kaarnaa. Kuuntelin kirjan äänikirjana ja nautin sen helposti lähestyttävästä ja yksinkertaisesta otteesta. Varmasti jatkan Espressomysteerien parissa.

Jussi Simola; Valitut valheet

 Valitut valheet on toinen osa Jussi Simolan dekkarisarjaa, jossa rikoskomisario Lara Honka ratkaisee murhatapauksia. Tämä oli ihan vakuuttava ja aika perinteinen jännitystarina, pidin kyllä. Usea uhri saa surmansa raitiovaunun alla ja vaikka paikalla on väkijoukkoa, kukaan ei oikein näe, mitä tapahtuu. Työntääkö joku pahaa-aavistomattoman uhrin kiskoille, vai ovatko kuolemantapaukset onnettomuuksia.

Virpi Hämeen-Anttila; Hyvän miehen kuolema

 Karl Axel Björkin elämässä eletään jo vuotta 1922. Hänen ja Lisbetin kihlaus on jo kestänyt pitkään, jokohan kohta suunnitellaan häitä? Björkin oman perheen keskuudessakin tapahtuu nyt suuria asioita. Ja samaan aikaan pankin vahtimestari surmataan. Mies, jolla ei pitänyt olla mitään vihamiehiä eikä salaisuuksia menneisyydessä. Jotta Björkin elämä ei olisi tylsää, hän antaa taas kaikkensa ratkaistakseen murhan. Frans Valkaman avustuksella tietenkin. Tämä oli taas tasaisen taattua laatua, oikein nautittavaa lukemista.

Marianne Cedervall; Hääjuhlan salaisuus

 Jälleen ihana cozy crime -dekkari, Mullvaldsin sarjan 4. osa, jossa eläkeläisnainen Anki Karlsson ja eläkkeelle jäänyt poliisi Tryggve ratkovat rikoksia. Kirjassa suunniteltiin ja valmisteltiin häitä, eikä mitä tahansa häitä, vaan suurta perinnejuhlaa, johon kuuluu paljon paikallisia tapoja ja henkilökuntaa. Yksi kirjan viehätyksistä olikin nämä perinnehääjuhlien yksityiskohdat. Valitettavasti vain käy niin, että tuore aviomies Fredrik katoaa ja hänen verinen kravattinsa löytyy kellarista. 

Tämä oli taas niin herttainen hyvän mielen dekkari, että oksat pois!

Freida McFadden; Kotiapulaisen salaisuus

 Edellisessä osassa kirjan päähenkilö Millie sai työpaikan salaperäisestä perheestä, jossa mikään ei ollut sitä, miltä näyttää. Työpaikka oli Millielle lottovoitto; kukapa haluaisi ottaa kotiinsa vankilassa ollutta kodinhoitajaa, jolla ei ole hyviä suosituksia. Tässä kirjassa ajaudutaan taas uuteen vähintään yhtä nyrjähtäneeseen perheeseen, missä asiat eivät ole todellakaan hyvin. Kirja ei ehkä ole ihan yhtä piinaavan jännittävä, kuin edellinen, mutta näillä on nyt tällainen hauska kiero oma juttunsa. Kovasti mietin, mitä mahtaa seuraava Kotiapulais-kirja käsitellä.

Huomasin että olen unohtanut kirjoittaa blogiin edellisen kirjan (Kotiapulainen) muistiinpanot. Jossain kohdassa ei nyt kirjanpito täsmää, harmi.

Jussi Simola; Haudatut haaveet

 

Haudatut haaveet on Jussi Simolan esikoisdekkari, jonka päätutkijana seikkailee rikoskomisario Lara Honka. Kirjassa murhan uhriksi joutuu nuori naisopiskelija. Tämän kirjan lukeminen sujui jotenkin epätasaisesti. Alkuun se edistyi hirveän hitaasti, enkä saanut oikein aikaiseksi mitään. Mietin olenko kyllästynyt yleensäkin dekkareihin, vai onko tässä nimenomaisessa jotain vikaa... Ja sitten yhtäkkiä se nytkähti eteenpäin liikkeelle ja suorastaan ahmin loppukirjan. Tuloksena oli, että halusin heti lainata sarjan seuraavan kirjan.

Antti Tuomainen; Tappokeli

 Olihan tämäkin ihan hauska veijariromaani, mutta enemmän olen tykännyt Tuomaisen aiemmista romaaneista. Päähenkilö saa tehtäväkseen kuljettaa antiikkisohvan Etelä-Suomesta pohjoiseen Kilpisjärvelle. Minkälainen lie tuo merkillinen sohva ja miksi se oikein pitää kuljettaa Suomen läpi..? Jotain eriskummallista tuossa huonekalussa täytyy olla. Ilmari saa matkaseuraa vanhasta tuttavasta. Miehet sinnittelevät autonraadolla tappokelissä sohvaa kuskaten ja perään ilmestyy saattajia, joilla ei ole puhtaat jauhot pussissa. Kukahan tässä voittaa.

Aino Leppänen; Pieni pihapiiri pyörii

 Pieni pihapiiri pyörii oli miellyttävä kuvaus vastavalmistuneen asuinalueen perheistä. Kirjassa sukellettiin muutaman lapsiperheen arkeen ja asuinalueella elävän vanhuksenkin arkeen. Oli arjen vaikeuksia, väärinymmärryksiä, elämää, ystävyyttä, toisten tukemista ja romantiikkaakin. Elämän makuista.

Helmet-haasteessa: 49. Kirja on julkaistu vuonna 2025

Tove Jansson; Näkymätön lapsi

 Kun  jotakuta tarpeeksi pelottelee, hän muuttuu näkymättömäksi. Näin on käynyt myös tälle lapselle, joka saapuu muumitaloon vieraaksi ja pikkuhiljaa pääsee näkymättömyydestään. Kirja sisältää tämän ja muita kiertomuksia. Taattua Tove Jansson -laatua.

Helmet -haasteessa: 32. Kirja liittyy jollain tavalla Tove Janssoniin

Cecilia Sahlström; Valkoinen syreeni

 

Olin aiemmin lukenut jo tämän sarjan kakkososan ja silloin harmittelin, että Valkoinen syreeni oli jäänyt välistä, sillä tähän viitattiin sarjan toisessa osassa muutamia kertoja. Päähenkilö on poliisitarkastaja Sara Vallén ja tällä kertaa tutkitaan nuoren tytön murhaa. Tyttö löytyy silvottuna puiston pensaista ja hänen käteensä on aseteltu valkoisen syreenin oksa. Vähän matkan päästä löydetään nuorimies, jonka kimppuun niinikään on hyökätty, mutta joka on vielä elossa. Saran oma poika joutuu tutkinnan aikana syytetyksi ja se vain lisää Saran intoa ratkaista rikos. Ihan kohtuu-hyvä dekkari, kyllähän tätä sarjaa pitää jatkaa.

Riikka Pulkkinen; Lumo

 

17-vuotias Philippa Laakso löydetään kuolleena kotipihaltaan. Kirjassa keskitytään haastattelemaan Philippan lähipiiriä, niin ystävät kuin perhekin kuulustellaan ja vähitellen sukelletaan uhrin sisimpään. Selvästikään Philippa ei ollut mikään kiltti naapurintyttö, vaan juonitteleva ja manipuloiva luonne. Olen lukenut monta Pulkkisen kirjaa aiemmin, tämä oli niistä mielestäni vähiten hyvä, mutta ihan kohtalainen dekkari kuitenkin.

Joel Haahtela; Marijan rakkaus

 Minusta ei tullut Haahtela-fania vielä tämän toisenkaan lukemani romaanin jälkeen. Taitaa olla nyt liian maalailevaa ja lennokasta minulle. Kirjassa mies ja nainen kohtaavat sattumoisin 25 vuoden jälkeen toisensa. Silloin muinoin nainen on hävinnyt lomalla yhteisestä hotellihuoneesta selittämättä. Nyt kohdattuaan toisensa uudelleen pariskunta viettää jälleen aikaa yhdessä. Kirjassa kuvaillaan paljon keskiaikaista maalaustaidetta, mikä liittyy toisen päähenkilön ammattiin. Pidän keskiaikaisesta maalaustaiteesta toki, mutta en saa mitään irti siitä, kun romaanihenkilöt keskustelevat siitä. Ei kirja toki huono ollut, mutta vähän vain sellainen... plääh. Minulle turha.

Helmet -haasteessa: 10. Kirjassa käydään elokuvissa

Yaa Gyasi; Maa ja taivas

 Yaa Gyasin Maa ja taivas oli jollakin tapaa aivan ihana kirja. En uskonut pitäväni tästä näin paljon, taas ne omat ennakkoluulot...

Päähenkilö on Gifty, Alabamassa asuva ghanalaisperheen tytär. Veli on kuollut päihteisiin ja äiti makaa sängynpohjalla masentuneena. Giftylle itselleen työ koe-eläinten parissa on tärkeää. Vaikka kirja kuvaa perheen vaikeuksia, tässä on jotain todella lämminhenkistä. 

Helmet-haasteessa: 31. Kirjan päähenkilölle ura on tärkeä

Tove Asterdal; Juurakko

 Perusdekkari ja ihan hyvä sellainen. Vuosia sitten tapahtunut nuoren tytön murha ja tapauksen uudelleen avaaminen. Onko vankilassa tuomionsa istunut ja sitten vapautunut Olof kuitenkaan syyllinen? Olofin oma isä joutuu murhatuksi ja menneisyys herää henkiin. Päähenkilönä poliisi Eira Sjödin, joka palaa lapsuusmaisemiinsa työskennelläkseen Ådalenin pikkukaupungin poliisissa. Jännittävä tarina ja tästä mielellään jatkaa sitten sarjan seuraavan osan pariin.

Anna-Leena Härkönen; Kaikki oikein

 Olettehan kaikki varmaan ajatelleet, mitä tekisitte, jos voittaisitte lotossa päävoiton, jättipotin? Mitä tekisitte, mitä ostaisitte, kenelle kertoisitte ja mien elämä siitä jatkuisi. Kaikki on! Ja tässä se oli sitten elämänmakuisesti ja hyväntuulisesti kerrottu. Nuori pariskunta voittaa päävoiton ja joutuu rahapsykoosiin. Miten se vaikuttaa parisuhteeseen? Työelämään? Aika hauska kirja. Pisti miettimään, tekisinkö itse samoin.

Helmet-haasteessa: 21. Kirjassa on muusikko

Riikka Pelo; Jokapäiväinen elämämme

 Nyt oli kyllä tuskaa lukea tämä kirja läpi. Siihen kului monta kuukautta ja monen monta uusintalainauskertaa, sillä ei ottanut tuulta alleen eikä ollut minun mieleiseni kirja. Tämä oli jonkinlainen selvitymistarina äidistä ja tyttärestä Venäjän vallankumouksen aikaan. Päähenkilöt ovat kyseisenä aikana oikeasti eläneet venäläinen runoilija Marina Tsvetajeva (1892–1941) ja hänen tyttärensä Ariadna Efron (1912–1975). En ollut kuullutkaan kyseisestä runoilijasta, vähän piti googlettaa kuitenkin. Kirjassa on sekä rakkaustarinaa, että vankeudessa selviämistä, sitten vähän äidin ja tyttären vaikeaa suhdetta ja kasvutarinaa. Kirjan henkilöt ovat hyvin kalseita ja kylmiä ja itsekkäitä, eikä lämpimiä tunteita oikein löydy. Luin kirjan loppuun, sillä halusin tietää miten tässä käy varsinkin vankileirille joutuneille vastavallankumouksellisille. Voin sanoa, että jotain aika ällöttävääkin sieltä sai lukea. Kuten arvata saattaa.

Kirja menee Helmet-haasteen kohtaan: 38. Elämäkertaromaani

Kaisu Tuokko; Valhe

 Valhe olikin sarjansa kolmas Eevi Manner-kirja. Kuvittelin lukeneeni tätä sarjaa aikaisemmat, mutta olin lukenut niistä vain toisen. Siksi jäi vähän kiusaamaan, kun en tiennyt miten kahden päähenkilön suhde oli kehittynyt ennen tätä kirjaa. Kirja perustui paljon siihen suhteeseen. Toimittaja Eevi Manner ja komisario Mats Bergholm ovat kuitenkin lapsuudenystäviä, jonkinlaisia seurustelukumppaneita ja sittemmin kumpikin taholleen siirtyneitä. Kummankin rauhaa sotkee kirkon portailta löydetty valtava määrä verta. Jossain siis täytyy olla myös ruumis.

Helmet-haasteessa kohtaan: 33. Kirjassa ratsastetaan

Anna Karolina; Toinen meistä kuolee tänään

 Äänikirjana kuunneltua. Kaksoissisarukset Jasmine ja Nicolas viettävät huumehuuruista joulua yhdessä. Jasmine on kuullut ennustuksen, että toinen heistä kuolee tänään. Aamulla vain toinen heistä on elossa. Alkoholisoitunut poliisi Ebba Tapper auttaa puolustusasianajaja Angela Köhleriä ratkaisemaan murhaa. Kirja on hivenen outo ja sekava enkä millään voinut pitää oikein kenestäkään sen hahmoista. Vähän jäi painamaan, miten tämä jatkuu, asioita jäi auki. 

Helmet-haasteessa: 20. Kirjasta tulisi mielestäsi hyvä elokuva tai tv-sarja (kuten lähes jokaisesta dekkarista)

Mattias Edvardsson; En sano sanaakaan

 Jännittävä tarina kahdesta eri perheestä, toisesta yläluokkaisemmasta ja toisesta vähän vaatimattomammasta, joissa kummassakin on teini-ikäisiä lapsia. Toisen perheen tytär murhataan ja toisen perheen poika joutuu syytteeseen tästä murhasta. Jännitteitä ja piinaavaa ahdistusta. 

Lucy Diamond; Uudenvuodenlupaus

 Romanttista ja voimaannuttavaa kertomusta kolmen eri naisen arjesta, jossa sattuu elämän suuria käännekohtia. Yhden mies loukkaantuu onnettomuudessa, toinen tulee yllättäen raskaaksi ja miettii, miten saa kerrottua partnerilleen. Kolmas menettää myös rakkaitaan. Jokainen on suurten kysymysten edessä. Todella hyvää tekevä kirja, mutta ei onneksi imelä.

Helmet-haasteessa: 4. Kirjassa valvotaan yöllä

Kate Atkinson; Kuolema kulkee kartanohotellissa

 Vähän erilainen Jackson Brodie-sarjalainen, kuin aikaisemmat. Jotenkin aika agathachristiemäinen ja kuitenkin hyvin omituinen. Rikoksina taidevarkauksia, valehenkilöllisyyksiä ja kunnon dekkarien tapaan murhia. Kirjassa kulkee erilaisia juonikuvioita, välillä oli vähän vaikeuksia pysyä ajan hermolla. Henkilöt vaihtuivat hypähtäen luvusta toiseen ja yllättäen takaisin, kun oli jo unohtanut edelliset. Rikkonainen, mutta varmaan ihan tarkoituksella. Kuitenkin sitä ah niin ihanaa cozy crimea.

Markku Ropponen; Kuhala ja kaimaanin hymy

 Harmillisesti minulla tätä kirjaa häiritsi se, että ehdin lukea vain puolet kirjasta, ennen kuin äänikirjapalvelun lukuaika loppui ja sitten meni useampi kuukausi, ennen kuin pääsin jatkamaan. Siihen mennessä olin onnellisesti unohtanut paljon. Kuhala ja Hippu-koira kuitenkin selvittävät kahden murhatapauksen mysteeriä ja housunkannatinmuseon virkailijan kiristystapausta. Hippu joutuu myös osaksi valtakunnallista skandaalia osuessaan Venäjän presidentin autosaattueen keskelle.

Helmet-haasteessa kohtaan: 13. Kirjailija on työskennellyt kirjastossa

Kaarina Griffiths; Lintumies

 Pienestä englantilaiskylästä Cornwallissa löytyy miehen ruumis, joka näyttää rituaalimurhan uhrilta. Kyläläiset tuntevat ja muistavat legendan lintumiehestä, mutta kaikki vaikenevat tarinasta. Rikostarkastaja Diggins ja suomalaislähtöinen profiloija Antti Honkanen selvittävät rikosta. 

Tämä kirja tuli minulla Helmet-haasteessa kohtaan: 5. Kirja, jonka joku muu on valinnut sinulle

Kenneth Grahame; Kaislikossa suhisee

 Ja sitten kirja, jonka "kaikki ovat lukeneet" (46. Suosittu kirja, jonka kaikki muut vaikuttavat lukeneen) tai joille ainakin on lapsina tämä luettu. Paitsi minä. Jostain syystä olen aina pitänyt tätä kirjaa vastenmielisenä jo lapsesta lähtien, enkä halunnut että sitä olisi luettu minulle sen enempää, kuin itsekään olisin halunnut lukea kirjaa. No, ei tämä nyt niin täysin vastenmielinen ollut. Mutta jokin noissa piirretyissä eläinhahmoissa häiritsee. Kannessa Rupikonnakin on niin luonnottomassa asennossa pää kohti taivasta. Miten tuo näkee eteensä, kun silmät sojottavat taakse... ja sitten tämä jonkinlainen luonnottomuus. Kuvitus oli myös häiritsevää, en osaa sanoa miksi. Se ei ole kaunista, vaan --- ärsyttävää? Levotonta? Kirjassa päähahmot Mäyrä, Rotta, Vesirotta, Rupikonna, Kärpät ja muut olivat kuin ihmisiä, mutta kuitenkin eläimiä. Miten nämä voivat muka soutaa ja käyttää pyssyjä aseina. Valjastaa ja ohjastaa hevosia? Hei, siis näiden koko?! Sammakko ohjastaa hevosta? Autoa? Ei oikein mahdu minun tajuntaani. Hyvin brittiläinen kirja brittiläisessä maalaismaisemassa. Kirjassa oli vähän kaunista luontokuvailua sentään ja yksi erikoisen nätti mystinen unenomainen taikahetki. Että olihan sellaista. Hyvä, että tuli nyt kuitenkin luettua vanhoilla päivillä tämä klassikko.

Pauliina Susi; Yksityisalue

 Olen pitänyt Pauliina Suden toisesta dekkarisarjasta ja niinpä pidin tästä Tuulia Raja-sarjan aloittajastakin. Helppoa ja viihdyttävää tarinaa. Tuulia irtisanotaan lentoemännän toimesta ja sitten hän ajautuu ihan sattuman oikusta yksityisetsivän apulaiseksi. Tässä on ihmissuhteita ja jännittäviä perhesalaisuuksia sopivassa suhteessa.

Christine Nöstlinger; Onko koira kotona?

 

Jälleen herttainen lastenkirja. Kirjan päähenkilö on jo iäkäs Koira, leski, jonka lapset ovat aikuisia ja muuttaneet pois kotoa. Koira haluaa lähteä katsomaan maailmaa ja joutuu erinäisiin pieniin seikkailuihin matkoillaan. Välillä joudutaan olemaan isänä laumalle villikissan pentuja, välillä ajaudutaan näyttelijäksi, opettajaksi ja moneen muuhun puuhaan. Helmet-haasteessa: 23. Pidät kirjan nimestä koska onhan tämä nimi nyt ihan klassikko =).

Suvituulia Taponen; Illuusion särö

 Esikoisdekkari, päähenkilöinä Juha Parviainen ja Paula Autio. Työpari alkaa tutkia helsinkiläisessä päiväkodissa tapahtunutta myrkytystä. Mukavaa, että kerrankin oli jokin ihan uusi keksintö, en muista lukeneeni ensimmäistäkään päiväkotimiljööseen sijoittuvaa dekkaria. Helmet-haasteessa valitsin tälle helpon kohdan: 39. Kirjassa etsitään ratkaisua arvoitukseen

Max Manner; Loiset

 Lukupiirikirjana luettua. Rikostutkija Harri Hirvikallio hyllytetään virasta väkivaltaisen käytöksen vuoksi. Sitten hänen vaimonsa kuolee silmittömässä ammuskelussa. Hirvikalliolle paljastuu uusia asioita ja salaisuuksia vaimonsa menneisyydestä. Näitä selvitellessä hän ajautuu Ranskaan, Calais'n slummialueelle pakolaisleirille. Kirjassa oli mielenkiintoinen juonivyyhti, joskin minulle jäi vähän avoimeksi syyt, miksi kirjassa esiintynyt syndikaatti toimi niin kuin toimi. Helmet -haasteessa tämä kirja vastasi kohtaan: 30. Kirjassa on häät tai hautajaiset

Astrid Lindgren; Melukylän lapset

 Tämäpä oli todella suloinen ja herttainen lastenkirja kuudesta samassa kylässä asuvasta lapsesta. Kirjassa kuvaillaan lasten leikkejä, arkea, sattumuksia ja ystävyyttä kauniisti ja elämänmyönteisesti. Hyvä että tuli luettua. Varsinainen hyvän mielen kirja (Helmet-haasteen kohta 7.)

Eduard Uspenski; Fedja-setä menee kouluun

 Fedja-sedästä kertovat lastenkirjat ovat minulle vain nimeltä tuttuja. Jotenkin tuo sana "setä" on aina tuottanut minulle tuskaa, kun kyseessä on kuitenkin 7-vuotias poika. Kirjan muita hahmoja on kissa ja koira ja professori ja Panamasta vahingossa tilattu postimyynti-ystävätär Aamutähti. 

Kirjan käännöksestä on myönnetty vuonna 1983 valtion kääntäjäpalkinto Martti Anhavalle. Eli tämä menee Helmet-haasteessa kohtaan: 14. Kirjan kääntäjä on voittanut Mikael Agricola -palkinnon tai muun käännöspalkinnon

Astrid Lindgren; Mio, poikani Mio

Nyt vähän hävettää myöntää, mutta en ollut lukenut aiemmin tätä lastenkirjaklassikkoa, vaikka melkein kaikki ilmeisesti ovat? En oikeastaan tiennyt kirjan juontakaan, mutta kaikki lukeneet ovat kehuneet kirjaa kovin. Ja olihan se hyvä! Kirjan päähenkilö on 9-vuotias Jussi-poika, joka katoaa yhtenä iltana eikä hänestä sen jälkeen kuulla enää koskaan. Jussista tulee prinssi Mio. Kaukaisessa maassa asuu Mion isä, itse kuningas, ja monta uutta ystävää, jotka sattumoisin muistuttavat kaikki Jussin ystäviä tai naapureita. Kirja on yhtä äärettomän osuvaa vertauskuvaa kannesta kanteen. Mion tehtävä on taistella pahaa ritari Kaamoa vastaan, vaikka Mio toteaa, että ”minä pelkään niin, pelkään niin!”. Kieli on tavattoman kaunista ja välillä runollistakin ja uskon että se uppoaa myös aikuiseen vähintäänkin yhtä hyvin kuin lapseen. Mion lisäksi kirjan tärkeitä hahmoja ovat uusi paras ystävä Jum-Jum ja kultaharjainen ja valkoinen ratsu Miramis. Kirjan surulinnusta tuli mieleen haikeana huiluaan luritteleva mustarastas. Koskettavaa.

Helmet-haasteessa: 35. Kirjan nimessä on sana ”mies” tai ”poika” tai niiden taivutusmuoto.

Karsten Dusse; Murhat ja mindfulness

 Melkein ratkiriemukas murhakirja. Tai ainakin mustaa mustempaa huumoria siitä miten lakimies voimaantuu mindfulnessista.  

Kirjan alkulause vetää vähintään vertoja Camus'n Sivullisen alkulauseelle, ehkä pistää jopa paremmaksi: ”Ensinnäkään, minä en ole väkivaltainen ihminen. Päinvastoin, en esimerkiksi ole koskaan eläissäni ollut mukana tappelussa. En myöskään tappanut ketään, ennen kuin olin 48-vuotias. Alallani se on melko myöhään. Toisaalta, seuraavalla viikolla pääsin jo melkein puoleen tusinaan. Ymmärrän, että tämä saattaa kuulostaa ikävältä. Mutta tarkoitin vain hyvää. Se oli seurausta tietoisesta elämänmuutoksesta, sellaisesta, jossa halusin saattaa työ- ja perhe-elämäni tasapainoon.”

Tätä kirjaa voin suositella! Tästä taisikin nyt tulla vuoden ensimmäinen kirja, joka ei istunut mihinkään Helmet-haastekohtaan.

Marja Aho; Kuun kahdet kasvot

 Antiikkikauppiaan huvilalta löydetään ruumis. Lahtelaiskomisario Simo Sund ryhtyy selvittämään rikostapausta, lähipiiri vaikenee ja salailee - kuka mitäkin. Tämä olikin jo kolmas osa Sund -sarjaa, joten en oikeastaan yhtään pystynyt hyppäämään poliisien henkilökohtaiseen elämään ja vuorovaikutukseen mukaan. Ehkä siksi kirja jäi vähän laihaksi minulle. Saatan lukea joskus sarjan muita jännäreitä, mutta kovin kiihkeästi en niitä metsästä.

Helmet-haasteessa: 12. Kirjassa on ilkeä tai paha naishahmo

Eva Ibbotson; Aika hyviä noidiksi

 

En ole kovin harjaantunut lastenkirjojen lukija, mutta sitten kun silloin tällöin jonkun lastenkirjan lukaisen, niin melkein aina yllätyn iloisesti. Ei nämä nyt olekaan niin rasittavia ja huonoja. Tämäkin Aika hyviä noidiksi oli ihan kiva kertomus hyvän ja pahan vastakkaisista voimista, hyvistä ja pahoista ihmisistä, noitamaisella ja opettavaisella twistillä kyllästettynä. Kirjan päähenkilö on Daniel, jonka professori-vanhemmat ovat kiireisiä työssään eikä huomioi Danielia tarpeeksi. Sattumoisin Daniel tutustuu kahteen noitaan, Heckieen ja Doraan, jotka kantavat toisilleen kaunaa ihan tyhmästä syystä, vaikka oikeasti ovat parhaat ystävät. Kummallakin on omanlaisensa taikavoimat, joita he käyttävät hyvään tarkoitukseen kaikkea pahuutta vastaan. Kirjassa puhutaan paljon luonnon ja eläinten puolesta. Esimerkiksi tehokanalan pitäjä ja lumileopardien laittoman turkiskaupan harrastaja ovat pahoja. Ihan aiheellisia opetuksia lapsille. 

Helmet-haasteessa: 25. Kirjan kannessa tai nimessä on käärme

Arne Dahl; Pahan piirissä

 Paljon toimintaa ja suoraviivaista dekkarijuonta. Pahan piirissä aloittaa uuden Nova-sarjan. Tässä tutustutaan uusiin poliiseihin, päähenkilönä on rikoskomisario Eva Nyman. Hänen kollegansa vuosien takaa tuntuu liittyvän kummallisesti räjähdyksiin, joita poliisi tutkii. Tämä ex-poliisi joutuu myös epäillyksi. 

Helmet -haasteessa: 40. Kirjassa ajalla tai kellolla on tärkeä merkitys, kuten hyvin usein ajastimella asetetuissa pommilla on... 

F. E. Sillanpää; Hurskas kurjuus

 

Hurskas kurjuus on ilmestynyt vuonna 1919. Ilmeisesti tätä täytyy pitää uskaliaana teoksena niin pian kansalaissodan päättymisen jälkeen, kun sota on vielä ollut arka paikka. Kirja käsittelee Juha Toivolan elämää ja kuolemaa ja alkaa siitä, miten hänet teloitetaan punakapinallisena. Vasta sen jälkeen paneudutaan Juhan syntymään ja elämään. Ankeaa, köyhää ja kurjaa on ollut. Mielestäni tämä on ehkä vähän parempi kirja kuin Nobelin tuonut Nuorena nukkunut. Vaan niin on lukeminenkin aika ahdistavaa, ei ehkä enää jaksaisi näitä tarinoita yhtään. Hyvä kuitenkin kun on kirjoitettu. Wikipedia tietää kertoa, että Sillanpää pyrki pysymään puolueettomana sisällissodan aikana ja hän joutui vuoroin kummankin osapuolen hampaisiin ja pidättämäksi. Ja hänen pyrkimyksensä objektiivisuuteen sisällissotaa kuvaavissa romaaneissa aiheutti kritiikkiä. Onneksi emme elä enää niitä aikoja.

Helmet-haasteessa: 41. Kirjan tapahtumat sijoittuvat aikakauteen, jolla et haluaisi elää

Riikka Pulkkinen; Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän

 Tarina siitä, miten jätetyksi tullut koulupsykologi Iiris Lempivaara kokoaa itsensä ja selviää suruistaan. Kirja oli ihan ok.

Helmet-haasteessa: 3. Kirjan päähenkilö on nuorempi kuin sinä

Michael Cunningham; Lumikuningatar

 Michael Cunningham on ilmeisesti aika pidetty kirjailija. Taisin vain tehdä virheen tarttuessani juuri tähän kirjaan, sillä huomasin muiden Cunningham-fanienkin pitävän tätä vähän heikompilaatuisena. Mielestäni tällä kirjalla ei ole oikeastaan mitään sanomaa. Päähenkilöitä on kolme; Barret, Barretin veli ja tämän vaimo. Barret on homo ja toipumassa kipeästä suhteen päättymisestä. Matkalla töistä kotiin hän näkee mystisen valoilmiön taivaalla ja tuntee sen koskettavana. Barretin veli käyttää huumeita ja haluaa olla muusikko. Hän kirjoittaa laulua syöpää sairastavalle vaimolleen. Kirja seuraa näiden kolmen ja muutaman sivuhenkilön keskinäisiä suhteita. En saanut kirjasta irti oikeastaan mitään, päähenkilötkin olivat vähän vastenmielisiä. Michael Cunningham on kielletty kirjailija Venäjällä homo-aiheittensa vuoksi.

Helmet-haaste: 27. Jossain maassa kielletty kirja, joka on julkaistu 2000-luvulla

Sarah Pearse; Retriitti

 Retriitti on suljetun paikan mysteeri idyllisellä lomasaarella, jonka menneisyyteen kätkeytyy synkkiä muistoja. Lomaa viettämään tullut perhekunta vähenee henkilö henkilöltä, kun tappaja on päässyt valloilleen. En pitänyt kauheasti sarjan edellisosan traumatisoituneesta poliisista, Elin Warnerista, ja sama lievä antipatia jatkuu edelleen. Kyllähän tämän lukea kestää, mutta ei ole nyt ihan parasta ja jännittävintä dekkaria.

Helmet-haasteessa: 6. Kirjassa on prologi eli esipuhe

F. E. Sillanpää; Nuorena nukkunut

 Tälle vuodelle olen haastanut itseni lukemaan muutamia vanhoja kirjoja, osin jo sellaisia joita olen ehkä nuorena lukenut ensimmäisen kerran. Sellainen oli tämäkin nobelisti F.E. Sillanpään Nuorena nukkunut. Tämä kirja kuuluu myös sarjaan ”kirjoja, joita luin aivan liian nuorena”, koska en tajunnut niistä a) mitään, b) tarpeeksi, c) käsitin väärin. Nuorena nukkuneesta Siljasta minulla on positiivinen mielikuva, mutta nyt kun luin kirjan, olisin voinut vaikka vannoa, etten ole tätä koskaan lukenut! Niin vieraalta kirja tuntui. Ja silti tiedän kirjan lukeneeni.  Juoni on tietysti tuttu, varmaan aika monille on. Nuorena nukkunut eli vanhan sukupuun viimeinen vihanta jakautuu kahteen osaan; ensimmäinen niistä seuraa Siljan isän Kustaa Salmeluksen tarinaa talollisen pojasta ensin isännäksi ja sitten pikkuhiljaa leskeksi. Lapsia tulee ja menee ja kuolee, Silja jää henkiin. Sellaista se elämä on ollut. Toinen osa kertoo nuoreksi kasvaneen Siljan tarinan. Talon tyttäreksi syntynyt Silja ajelehtii lyhyen elämänsä aikana piikana talosta toiseen. Kasvuvuosiin mahtuu myös kapinan aika Suomessa. Kirjan kieli oli vanhahtavaa, varsinkin kolmen pisteen jatkuva käyttö oli nykykirjallisuuteen tottuneelle silmiinpistävää, mutta tavallaan herttaista ajatella vuonna 1931 kirjoitettua kirjaa. Sillanpään nobel-romaanista jäi vähän haikea olo, mutta ei kovin väkevä sellainen. Ihmisen elämä on tavallaan ihmeellinen iso asia ja sitten... ei kuitenkaan niin kummallinen ja merkitsevä. Kirjan luontokuvaukset ja maalaiselämän kuvaukset ovat mahtavia, hienoja, aitoja. 

Helmet-haaste: 45. Kirjassa on isä ja tytär

Sara Stridsberg; Niin raskas on rakkaus

 Tämä oli mielenkiintoinen ja nopeasti etenevä, mutta hyvin merkillinen kirja Jackie-tyttärestä ja tämän isästä Jimistä, joka asuu mielisairaalassa. Jackie vierailee isänsä luona joka aamu ennen koulua ja joskus jättää kokonaan menemättä kouluun. Kirjassa oikeastaan käydään läpi koko tämän perheen tarina, käsitellään perhesuhteita ja lapsen ja vanhemman suhdetta. Erikoista, todella erikoista, enkä oikein tiedä mitä ajatella. Valitsin kirjan aika sokkona, sillä tarvitsin Helmet-haasteeseen yhden kirjan, joka on Keltaisen kirjaston kirjalistalla (haastekohta nro 19).

Pierre Lemaitre; Petoksen hinta

 Petoksen hinta ei ollut ihan parasta Lemaitrea. Jotenkin ankea ja epä-lemaitremainen. Päähenkilö on vastoinkäymisiä kohdannut työtön perheenisä, joka pääsee lopulta unelmiensa työpaikan työhaastatteluun. Päähenkilö, Alain, on valmis tekemään mitä tahansa saadakseen työpaikan ja muut hakijat vaikuttavat pelottavan hyviltä. Hakijoiden kesken järjestetään kelpoisuustesti, joka on lavastettu panttivankitilanne. Sitten tehdään huonoja valintoja ja asiat johtavat toiseen ja lopulta ei siinä hyvä heilu. Aika kalseaa ja kolkkoa ja lukeminen sujui jotenkin hitaanlaisesti, ei nyt lähtenyt ihan lemaitremaiseen lentoon.

Helmet-haasteessa: 42. Kirjan päähenkilö tekee huonoja valintoja