Eva Ibbotson; Aika hyviä noidiksi

 

En ole kovin harjaantunut lastenkirjojen lukija, mutta sitten kun silloin tällöin jonkun lastenkirjan lukaisen, niin melkein aina yllätyn iloisesti. Ei nämä nyt olekaan niin rasittavia ja huonoja. Tämäkin Aika hyviä noidiksi oli ihan kiva kertomus hyvän ja pahan vastakkaisista voimista, hyvistä ja pahoista ihmisistä, noitamaisella ja opettavaisella twistillä kyllästettynä. Kirjan päähenkilö on Daniel, jonka professori-vanhemmat ovat kiireisiä työssään eikä huomioi Danielia tarpeeksi. Sattumoisin Daniel tutustuu kahteen noitaan, Heckieen ja Doraan, jotka kantavat toisilleen kaunaa ihan tyhmästä syystä, vaikka oikeasti ovat parhaat ystävät. Kummallakin on omanlaisensa taikavoimat, joita he käyttävät hyvään tarkoitukseen kaikkea pahuutta vastaan. Kirjassa puhutaan paljon luonnon ja eläinten puolesta. Esimerkiksi tehokanalan pitäjä ja lumileopardien laittoman turkiskaupan harrastaja ovat pahoja. Ihan aiheellisia opetuksia lapsille. 

Helmet-haasteessa: 25. Kirjan kannessa tai nimessä on käärme

Arne Dahl; Pahan piirissä

 Paljon toimintaa ja suoraviivaista dekkarijuonta. Pahan piirissä aloittaa uuden Nova-sarjan. Tässä tutustutaan uusiin poliiseihin, päähenkilönä on rikoskomisario Eva Nyman. Hänen kollegansa vuosien takaa tuntuu liittyvän kummallisesti räjähdyksiin, joita poliisi tutkii. Tämä ex-poliisi joutuu myös epäillyksi. 

Helmet -haasteessa: 40. Kirjassa ajalla tai kellolla on tärkeä merkitys, kuten hyvin usein ajastimella asetetuissa pommilla on... 

F. E. Sillanpää; Hurskas kurjuus

 

Hurskas kurjuus on ilmestynyt vuonna 1919. Ilmeisesti tätä täytyy pitää uskaliaana teoksena niin pian kansalaissodan päättymisen jälkeen, kun sota on vielä ollut arka paikka. Kirja käsittelee Juha Toivolan elämää ja kuolemaa ja alkaa siitä, miten hänet teloitetaan punakapinallisena. Vasta sen jälkeen paneudutaan Juhan syntymään ja elämään. Ankeaa, köyhää ja kurjaa on ollut. Mielestäni tämä on ehkä vähän parempi kirja kuin Nobelin tuonut Nuorena nukkunut. Vaan niin on lukeminenkin aika ahdistavaa, ei ehkä enää jaksaisi näitä tarinoita yhtään. Hyvä kuitenkin kun on kirjoitettu. Wikipedia tietää kertoa, että Sillanpää pyrki pysymään puolueettomana sisällissodan aikana ja hän joutui vuoroin kummankin osapuolen hampaisiin ja pidättämäksi. Ja hänen pyrkimyksensä objektiivisuuteen sisällissotaa kuvaavissa romaaneissa aiheutti kritiikkiä. Onneksi emme elä enää niitä aikoja.

Helmet-haasteessa: 41. Kirjan tapahtumat sijoittuvat aikakauteen, jolla et haluaisi elää

Riikka Pulkkinen; Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän

 Tarina siitä, miten jätetyksi tullut koulupsykologi Iiris Lempivaara kokoaa itsensä ja selviää suruistaan. Kirja oli ihan ok.

Helmet-haasteessa: 3. Kirjan päähenkilö on nuorempi kuin sinä

Michael Cunningham; Lumikuningatar

 Michael Cunningham on ilmeisesti aika pidetty kirjailija. Taisin vain tehdä virheen tarttuessani juuri tähän kirjaan, sillä huomasin muiden Cunningham-fanienkin pitävän tätä vähän heikompilaatuisena. Mielestäni tällä kirjalla ei ole oikeastaan mitään sanomaa. Päähenkilöitä on kolme; Barret, Barretin veli ja tämän vaimo. Barret on homo ja toipumassa kipeästä suhteen päättymisestä. Matkalla töistä kotiin hän näkee mystisen valoilmiön taivaalla ja tuntee sen koskettavana. Barretin veli käyttää huumeita ja haluaa olla muusikko. Hän kirjoittaa laulua syöpää sairastavalle vaimolleen. Kirja seuraa näiden kolmen ja muutaman sivuhenkilön keskinäisiä suhteita. En saanut kirjasta irti oikeastaan mitään, päähenkilötkin olivat vähän vastenmielisiä. Michael Cunningham on kielletty kirjailija Venäjällä homo-aiheittensa vuoksi.

Helmet-haaste: 27. Jossain maassa kielletty kirja, joka on julkaistu 2000-luvulla

Sarah Pearse; Retriitti

 Retriitti on suljetun paikan mysteeri idyllisellä lomasaarella, jonka menneisyyteen kätkeytyy synkkiä muistoja. Lomaa viettämään tullut perhekunta vähenee henkilö henkilöltä, kun tappaja on päässyt valloilleen. En pitänyt kauheasti sarjan edellisosan traumatisoituneesta poliisista, Elin Warnerista, ja sama lievä antipatia jatkuu edelleen. Kyllähän tämän lukea kestää, mutta ei ole nyt ihan parasta ja jännittävintä dekkaria.

Helmet-haasteessa: 6. Kirjassa on prologi eli esipuhe

F. E. Sillanpää; Nuorena nukkunut

 Tälle vuodelle olen haastanut itseni lukemaan muutamia vanhoja kirjoja, osin jo sellaisia joita olen ehkä nuorena lukenut ensimmäisen kerran. Sellainen oli tämäkin nobelisti F.E. Sillanpään Nuorena nukkunut. Tämä kirja kuuluu myös sarjaan ”kirjoja, joita luin aivan liian nuorena”, koska en tajunnut niistä a) mitään, b) tarpeeksi, c) käsitin väärin. Nuorena nukkuneesta Siljasta minulla on positiivinen mielikuva, mutta nyt kun luin kirjan, olisin voinut vaikka vannoa, etten ole tätä koskaan lukenut! Niin vieraalta kirja tuntui. Ja silti tiedän kirjan lukeneeni.  Juoni on tietysti tuttu, varmaan aika monille on. Nuorena nukkunut eli vanhan sukupuun viimeinen vihanta jakautuu kahteen osaan; ensimmäinen niistä seuraa Siljan isän Kustaa Salmeluksen tarinaa talollisen pojasta ensin isännäksi ja sitten pikkuhiljaa leskeksi. Lapsia tulee ja menee ja kuolee, Silja jää henkiin. Sellaista se elämä on ollut. Toinen osa kertoo nuoreksi kasvaneen Siljan tarinan. Talon tyttäreksi syntynyt Silja ajelehtii lyhyen elämänsä aikana piikana talosta toiseen. Kasvuvuosiin mahtuu myös kapinan aika Suomessa. Kirjan kieli oli vanhahtavaa, varsinkin kolmen pisteen jatkuva käyttö oli nykykirjallisuuteen tottuneelle silmiinpistävää, mutta tavallaan herttaista ajatella vuonna 1931 kirjoitettua kirjaa. Sillanpään nobel-romaanista jäi vähän haikea olo, mutta ei kovin väkevä sellainen. Ihmisen elämä on tavallaan ihmeellinen iso asia ja sitten... ei kuitenkaan niin kummallinen ja merkitsevä. Kirjan luontokuvaukset ja maalaiselämän kuvaukset ovat mahtavia, hienoja, aitoja. 

Helmet-haaste: 45. Kirjassa on isä ja tytär

Sara Stridsberg; Niin raskas on rakkaus

 Tämä oli mielenkiintoinen ja nopeasti etenevä, mutta hyvin merkillinen kirja Jackie-tyttärestä ja tämän isästä Jimistä, joka asuu mielisairaalassa. Jackie vierailee isänsä luona joka aamu ennen koulua ja joskus jättää kokonaan menemättä kouluun. Kirjassa oikeastaan käydään läpi koko tämän perheen tarina, käsitellään perhesuhteita ja lapsen ja vanhemman suhdetta. Erikoista, todella erikoista, enkä oikein tiedä mitä ajatella. Valitsin kirjan aika sokkona, sillä tarvitsin Helmet-haasteeseen yhden kirjan, joka on Keltaisen kirjaston kirjalistalla (haastekohta nro 19).

Pierre Lemaitre; Petoksen hinta

 Petoksen hinta ei ollut ihan parasta Lemaitrea. Jotenkin ankea ja epä-lemaitremainen. Päähenkilö on vastoinkäymisiä kohdannut työtön perheenisä, joka pääsee lopulta unelmiensa työpaikan työhaastatteluun. Päähenkilö, Alain, on valmis tekemään mitä tahansa saadakseen työpaikan ja muut hakijat vaikuttavat pelottavan hyviltä. Hakijoiden kesken järjestetään kelpoisuustesti, joka on lavastettu panttivankitilanne. Sitten tehdään huonoja valintoja ja asiat johtavat toiseen ja lopulta ei siinä hyvä heilu. Aika kalseaa ja kolkkoa ja lukeminen sujui jotenkin hitaanlaisesti, ei nyt lähtenyt ihan lemaitremaiseen lentoon.

Helmet-haasteessa: 42. Kirjan päähenkilö tekee huonoja valintoja

Elina Backman; Kuinka kuolema kohdataan

 Kuinka kuolema kohdataan on neljäs osa Saana Havas-sarjaa. Tässä kirjasarjassa on kivaa, kun eri kirjat sijoittuvat eri paikkoihin Suomessa. Edellisen osan kirjassa oltiin Lapissa, nyt Kotkan Kaunissaaressa. Saana viettää siellä lomaa ja auttaa talkoohommissa talon remontoinnissa. Poikaystävä, rikospoliisi, Jan Leino taas saa tutkittavakseen rikostapauksen Nizzassa. Mutta kyllä ruumiita Kaunissaareenkin saadaan ja jännitys tiivistyy.

Helmet -haasteessa: 47.-48. Kaksi kirjaa, joissa on samannimiset päähenkilöt. Saana -niminen sankaritar seikkaili myös Soili Pohjalaisen Käyttövehkeitä -romaanissa.

Emma Luoma; Jos et kestä kuolemaa

 Ensimmäinen kirjani Emma Luomalta, josta en ollut edes kuullut aikaisemmin, mutta varmasti tulen lukemaan lisää. Pidin tästä sairaalamaailmaan sijoitetusta jännäristä. Päähenkilö on nuori kirurgi, Ruusa Linna, jonka potilas kuolee leikkauksessa tapahtuneeseen komplikaatioon. Se tietenkin järkyttää Ruusaa. Pian Ruusa huomaa, että häntä vainotaan. Paineet aiheuttavat sen, että suhde puolisoonkin rakoilee. Tämä oli oivaa jännitystä!

Helmet-haasteessa: 44. Kirjassa hoidetaan ihmistä (Suomen Sairaanhoitajat 100 vuotta)

Keigo Higashino; Pahan asialla

 Japanilaista jännityskirjallisuutta. Menestyskirjailija murhataan kotonaan ja rikosetsivä Kyōichirō Kaga ryhtyy selvittämään tapahtunutta. Kirjan toinen päähenkilö on murhatun kirjailijan ystävä, joka kertoo omaa tarinaansa tapahtumista kirjan sivuilla. Minulle nämä japanilaiset romaanit ovat vielä vähän epäselviä. Mielenkiintoinen kirja joka tapauksessa. Onneksi kirjan alussa on henkilöluettelo eikä henkilöitä ollut liikaa, sillä japaninkieliset nimet aiheuttavat hieman hankaluuksia.

Helmet-haasteessa: 16. Kirja, jossa on sukupuu tai hahmoluettelo

Helvi Hämäläinen; Säädyllinen murhenäytelmä

 Olen lukenut Säädyllisen murhenäytelmän joskus aika nuorena äitini kehotuksesta, taisi olla yksi hänen lempikirjoistaan. Silloin muistaakseni pidin kirjasta. Onhan tämä aika klassikko ja ”tärkeä osa” suomalaista kirjallisuutta. Mutta huh – kyllä vaan oli raskas luettava, lukemiseen taisi mennä kuukauden päivät. Hämäläinen on ilmiömäisen mestarillinen kirjoittaja, mutta minullakin alkoi tulla seinä vastaan näin maalailevasta, hitaasti etenevästä ja toistavasta kielestä. Kuvailtiin huonekaluja, missä huoneissa ne olivat sijainneet, niiden väriä ja historiaa. Ihmisten ihoa kuvailtiin usein värein. Naimilla on keltaiset kädet ja keltaiset silmäluomet ja tämä mainitaan aina uudestaan ja uudestaan. Monella on iso pää. Iso pää ja sen peittona keltainen hiuskypärä. Suosittelen kirjaa sellaiselle, joka haluaa vähän haastaa itseään.

 Kirjassa eletään vuosia 1938 – 1939 ja pelätään ja kauhulla seurataan Hitlerin nousua valtaan. On toisen maailmansodan aatto Suomessa, joten kyllähän tässä on jo lopun alkua. Aikakausi on silti erittäin kiehtova ja Suomessa ollaan aika naiiveja, ei uskota että Suomi joutuisi sotaan. Helvi Hämäläinen on aikalainen, kirja on kirjoitettu 1941. Kyllä näistä ihan oikeasti huomaa, milloin ajasta kirjoittaa sellainen, joka sen on elänyt ja nähnyt, vai sellainen, jolle kyseinen aika on vain luettua historiaa. Tavallaan ihan uskomaton kirja. 

Helmet-haasteessa sijoitin tämän kirjan kohtaan 9. Kirjassa on konflikti

Sisko Istanmäki; Yöntähti

 Odotin tältä kirjalta vähän enemmin. Kourallinen 80-vuotiaita eläkeläisiä muuttaa asumaan vanhaan koulurakennukseen kommuuniin, kuka mistäkin syystä. Yhdellä on putkiremppaa omassa asunnossa, toisella lapsenlapset vievät asunnon alta ja joku muuten vain.  Yhteisasuminen saa aikaan eripuraa ja kateutta, mutta myös ystävyyttä. Yksi on kirjailija, joka kirjoittaa huonoja satuja ja lukee niitä muille. Toinen on maalauksen lopettanut taiteilija. Uskonsa menettänyt pappikin joukkoon mahtuu. Taloudenhoitaja on ilkeä ja omistaa kissan, pensionaatin omistaja ei hänkään ole mikään herranterttu. Kirjan juoni oli vähän ohut ja mitäänsanomaton, paljon jäi kertomatta. Ajan kulku tuntui vaikealta käsittää. Tuli vähän sellainen tunne, kuin kirjoittajalla olisi ollut kyllä selvä juoni omassa päässään, mutta hän jostain syystä ei kirjoittanut sitä kaikkea lukijan luettavaksi ja sitten piti vähän arvailla, että mitenkäs joku juttu on tarkoitettu käsitettäväksi. Kirja ei ollut hirtehinen, vaikka takakansiteksti niin sanoi, vaan vähän kolkko.

Helmet –haasteessa kohtaan 29. Kirjailijan viimeisin teos 

Shankari Chandran; Teehetkiä Kanelilehdossa

 Teehetkiä Kanelilehdossa ei ollut mikään leppoisa teehetki-kirja, kuten nimestä voisi päätellä. Tämä oli raadollinen kuvaus rasismista, Sri Lankan tamilien sorrosta ja väkivallasta. Kirjassa oli joitain ahdistavan väkivaltaisia kohtauksia, mutta ei niin pahoja eikä niin paljon, etteikö tätä olisi voinut lukea. Päätä kyllä piti puistella monta kertaa ja ajatella "voi herrajestas, kaikkeen sitä ihminen kykenee". Pääosa kirjan tapahtumista tosin eletään Australiassa, jossa Kanelilehto -niminen yksityinen vanhainkoti sijaitsee. Minulle tamilit on ihan täysin vieras kansa tai heimo. Tulihan tässä vähän opittuakin jotain. Kirjan henkilöt meni vähän sekaisin varsinkin kirjan alussa, kun en vielä ollut oppinut tuntemaan niitä. En oikein päässyt parhaaseen imuun tämän kanssa.

Helmet-haasteessa: 43. Kirjan nimessä, kannessa tai kuvauksessa on jokin mauste

Tiina Mahlamäki; Neuloosi

 Neuloosi on tarinallinen tietokirja neulomisesta ja kutomisesta. Kirja ei ole kovin pitkä ja tässä ehditään vähän raapaista pintaa kaikesta villalankojen ympärillä pyörivästä neulomis-kulttuurista. Ihan kivaa kuunneltavaa tällaiselle villasukkia neulovalle lukijalle. Kirjassa pohditaan myös neulelankojen eettisyyttä, lankojen värjäystä, suomenlampaan villan käyttöä ja sitten osaltaan myös neulomisen historiaa, neuletta uskonnoissa ja äidiltä tyttärelle periytyvää käsityöperinnettä.

Helmet-haaste: 11. Tietokirja, joka on julkaistu 2020-luvulla

Soili Pohjalainen; Käyttövehkeitä

 Nostalginen, lempeä, haikea, vähän surullinen ja osittain lämminkin kuvaus autokauppiaan perheestä. Päähenkilö on perheen tytär Saana. Isä on juoppo ja menestyvä liikemies. Veli ei jaksa sopeutua ja katoaa. Lukija pääsee kurkkaamaan tähän värikkääseen ja ihan tavalliseen perheeseen. Maailma on täynnä pieniä tragedioita, joista kukaan ulkopuolinen ei tiedä.

Helmet -haasteessa tämä täyttää toisen kohdan tästä: 47.-48. Kaksi kirjaa, joissa on samannimiset päähenkilöt. Se toinen tulee olemaan Elina Backmanin Saana Havas sarjan neljäs osa.

Lucy Clarke; Haaksirikkoutuneet

 

Nyt tuli sellainen jännä juttu, että tarvitsin Helmet-haasteeseen kirjan kohtaan 15. Kirjassa ajaudutaan haaksirikkoon. Sain Facebook-palstalta vihjeen tästä kirjasta. Mutta sitten. Kirjassa tapahtuu lento-onnettomuus. Saarelle tosin. Mutta onko lentokoneen pakkolasku tai paremminkin putoamisonnettomuus haaksirikko? Oikeasti nyt mietin tätä asiaa kauheasti ja tottakai kun kirjan nimikin on Haaksirikkoutuneet (engl. Castaways), niin pitäähän se hyväksyä. Wikipedia sanoo, että haaksirikko tarkoittaa laivan tai muun aluksen tapaturmaista vaurioitumista, uppoamista tai tuhoutumista navigointivirheen, karilleajon, konevian, sään, yhteentörmäyksen tai muun ulkoisen syyn vuoksi. Kiehtovaa, niin kiehtovaa.

No jännä tämä kirja kyllä oli. Lentokone, jossa seitsemän matkustajaa. Sisarukset Lori ja Erin, joista vain toinen nousee lentokoneeseen, vaikka kummankin piti olla lennolla. Ja sitten lentokone putoaa saarelle, eikä kukaan tiedä minne. Selviytymistä, salaisuuksia, jännittyneitä ihmissuhteita. Todella jännittävää.

Clare Mackintosh; Tummat vedet

 

Tummat vedet on ensimmäinen osa walesilaisesta etsivä Ffion Morganista. 

Rhys Lloydin vapaa-ajanasunto Mirror Laken rannalla on uudenvuodenaattona täynnä vieraita ja samppanja virtaa. Luksuslomakylä houkuttelee walesilaiseen pikkukylään isokenkäisiä Englannin puolelta. Aamulla Rhys löydetään kuolleena järvestä, jonka halki kulkee Englannin ja Walesin raja. Tutkimuksiin tarvitaan kahden eri poliisilaitoksen väkeä.

Kirja oli jännittävä ja yllättävä. Lomakylän tunnelma oli saatu mukavasti esiin.

Helmet-haasteessa: 28. Kirjassa ollaan järvellä

Elina Backman; Ennen kuin tulee pimeää

 Tämä taisi olla Saana Havas -sarjan paras kirja tähänastisista. True crime -podcastin tekijä, toimittaja Saana matkustaa Lappiin tapaamaan isäänsä ja selvittämään parikymmentä vuotta aiemmin tapahtunutta nuoren tytön katoamista ja murhaa. Inga löydettiin erämaasta silmät puhkottuina. Pohjoisessa onkin sitten vallalla salailun ilmapiiri, jonkinlainen hyvä veli-verkosto. Kaikki eivät halua avautua Saanalle. Sitten toinenkin tyttö katoaa. Todella jännittävä ja miellyttävästi kirjoitettu dekkari. Mukana myös vähän Lapin taikaa, eli kaunista ja asiantuntevaa luontokuvailua, ilmapiiriä, maantiedettä ja tunnelmaa.

Helmet-haasteessa kohtaan: 1. Kirjan nimessä on alistuskonjunktio (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes)

Kaj Korkea-aho; Äitiä etsimässä

 

Äitiä etsimässä on omaelämänkerrallinen prosessi Kaj'n ja Nikon yrityksestä saada lapsi kahden isän perheeseen. Sitä varten pitää vain etsiä äiti kumppanuusvanhemmaksi. Ja kyllä se on vaikeaa! Kirja oli todella silmiä avaava ja ajatuksia herättävä. Tuli mieleen, että kaiken maailman heitukat ja umpisokeasti rakastuneet teinit sitä sitten lapsia saavatkin. Eikö ole vähän riskaabelia. Suvuissa voi olla sairauksia ja henkilökemiassa vikaa. Sitten lapset kärsivät ja maksavat siitä hinnan. Eikö oikeasti lapsi pitäisikin tehdä kuten Kaj ja Niko? Käydä rationaalisesti läpi kaikki seikat ja laittaa ne vaikka paperille. Suvun sairaudet. Yhteiset tavoitteet. Kieli, ulkonäkö, koko, akateemisuus, erikoistaidot tai -puutteet. Ruokavalio. Mielenterveysongelmat, asuinpaikka. Eli hm... rotuhygieniaa? Oikeasti olen jopa koirien rotuhygieniaa vastaan, mutta yllättäen ihmisten kohdalla tämä tuntuikin osuvalta. Tällä tavoin hankitut lapset ainakin saisivat täydellisen lähtökohdan elämäänsä. Ja sanon, että jos jonkun ikinä tässä maailmassa pitää saada lapsi, niin ne ovat Kaj ja Niko. He ovat lapsensa ansainneet. Niin sympaattisia isiä! Kaj Korkea-aho oli minulle ihan vieras julkisuuden ihminen ennen tätä, mutta luettuani kirjan piti googlettaa tarkemmin, kenestä on kysy. Ulkonäkö oli minulle lievästi tuttu. Ei kannata googlettaa ennen kirjan lukemista.

PS. Nyt jäi vähän nälkä. Haluaisin jatkokirjan ja kuulla miten tällä ihastuttavalla sateenkaariperheellä menee jatkossa!

Helmet- haasteessa: 26. Kirjassa on itse valittu perhe

 

Susanna Clarke; Piranesi

 Sitten mentiinkin jännään kirjaan ja fantasian pariin. En ole yhtään fantasia-ihminen, mutta Helmet-haasteeseen on luettava yksi fantasia-kirja ja kun tätä oli lukuhaasteen Facebook-sivulla kehuttu, niin päätin kokeilla onneani. Kirja oli kaunis, maalaileva, unenomainen, kuin unta. Päähenkilö asuu Talon saleissa ja on koonnut sinne oman elämänsä pieniä sirpaleita. Hän kerää meriheinää, seurustelee patsaiden kanssa ja kerran viikossa tapaa Toisen, jonka kanssa voi jutella tulvista ja nousuvedestä, joka huuhtelee salien lattioita. Puolessa välissä hieman väsyin ja kyllästyin, kun kirja jatkoi tätä samaa vain, mutta lopussa sitten vähän tapahtui, kun mysteereille avattiin selityksiä. Kirja oli melko lyhyt, joten ei-fantasia-ihminenkin jaksaa tällaisen lukea. Ihan miellyttävä kokemus, mutta enempää fantasiaa en kyllä tarvitse, kiitos riitti.

Helmet-haasteessa: 2. Fantasiakirja

Christian Rönnbacka; Henna Björk: Koodi

 

Vuoden ensimmäiseksi luetuksi kirjaksi tuli Rönnbackan Henna Björk -sarjan kolmas osa Koodi. Nimensä mukaisesti jännitystarina käsittelee internetin pimeitä puolia, Tor-verkkoa, koodeja ja tietoturvarikoksia. Henna ja kumppanit ovat yritysrikollisuuden ja salajuonien kintereillä. Hennalla on myös sievä pieni romanssi tässä kirjassa.

Uudessa vuoden 2025 Helmet -lukuhaasteessa tällä kirjalla pääsee kuittaamaan kohdan: 8. Kirjan kannen pääväri on vihreä tai kirjan nimessä on sana vihreä