Tove Asterdal; Juurakko

 Perusdekkari ja ihan hyvä sellainen. Vuosia sitten tapahtunut nuoren tytön murha ja tapauksen uudelleen avaaminen. Onko vankilassa tuomionsa istunut ja sitten vapautunut Olof kuitenkaan syyllinen? Olofin oma isä joutuu murhatuksi ja menneisyys herää henkiin. Päähenkilönä poliisi Eira Sjödin, joka palaa lapsuusmaisemiinsa työskennelläkseen Ådalenin pikkukaupungin poliisissa. Jännittävä tarina ja tästä mielellään jatkaa sitten sarjan seuraavan osan pariin.

Anna-Leena Härkönen; Kaikki oikein

 Olettehan kaikki varmaan ajatelleet, mitä tekisitte, jos voittaisitte lotossa päävoiton, jättipotin? Mitä tekisitte, mitä ostaisitte, kenelle kertoisitte ja mien elämä siitä jatkuisi. Kaikki on! Ja tässä se oli sitten elämänmakuisesti ja hyväntuulisesti kerrottu. Nuori pariskunta voittaa päävoiton ja joutuu rahapsykoosiin. Miten se vaikuttaa parisuhteeseen? Työelämään? Aika hauska kirja. Pisti miettimään, tekisinkö itse samoin.

Helmet-haasteessa: 21. Kirjassa on muusikko

Riikka Pelo; Jokapäiväinen elämämme

 Nyt oli kyllä tuskaa lukea tämä kirja läpi. Siihen kului monta kuukautta ja monen monta uusintalainauskertaa, sillä ei ottanut tuulta alleen eikä ollut minun mieleiseni kirja. Tämä oli jonkinlainen selvitymistarina äidistä ja tyttärestä Venäjän vallankumouksen aikaan. Päähenkilöt ovat kyseisenä aikana oikeasti eläneet venäläinen runoilija Marina Tsvetajeva (1892–1941) ja hänen tyttärensä Ariadna Efron (1912–1975). En ollut kuullutkaan kyseisestä runoilijasta, vähän piti googlettaa kuitenkin. Kirjassa on sekä rakkaustarinaa, että vankeudessa selviämistä, sitten vähän äidin ja tyttären vaikeaa suhdetta ja kasvutarinaa. Kirjan henkilöt ovat hyvin kalseita ja kylmiä ja itsekkäitä, eikä lämpimiä tunteita oikein löydy. Luin kirjan loppuun, sillä halusin tietää miten tässä käy varsinkin vankileirille joutuneille vastavallankumouksellisille. Voin sanoa, että jotain aika ällöttävääkin sieltä sai lukea. Kuten arvata saattaa.

Kirja menee Helmet-haasteen kohtaan: 38. Elämäkertaromaani