Anna-Leena Härkönen; Huomenna hän ei tule

 Olen aina pitänyt Anna-Leena Härkösen kirjoitustyylistä, mutta jotenkin sitten aina unohtanut lukea hänen kirjojaan. Kieli on kaunista, vaivatonta, lauseet helppoja ja kikkailemattomia. Huomenna hän ei tule -romaanissa päähenkilö on kuusikymppinen leskeksi jäänyt Elsa, joka järjestää juhlat, joihin yksikään kutsutuista ei tule. Sen sijaan hän törmää vahingossa Valtteriin. Valtteri on seksityöläinen. Kirja kuvaa osuvasti Elsan ja Valtterin väliin muodostuvaa suhdetta. Mielenkiintoinen, erilainen, tarina.

Jarkko Sipilä; Mitään salaamatta

 

Takamäki ja tiimi yrittävät selvittää huumemaailman pikkupomon murhaa. Kirjassa käsitellään paljon todistajansuojelua, sillä murhapaikalla on silminnäkijä, lapsiperheen äiti. Lukijana olin huolissani siitä, mitä äidille ja tyttärelle tapahtuu. Olikin sitten visainen tarina.

Helmet-haasteessa kohtaan: 34. Kirjassa on tunnettu rakennus. Tässä käytiin Helsingin kaupunginteatterissa.

Tittamari Marttinen; Myrkkyä mesenaatille

 Helppolukuinen ja kepeä mysteeritarina, jossa taiteilijaravintolan juhlassa mesenaatti Mari Mertavuo lyyhistyy myrkytyksen uhrina lattialle. Ravintoloitsija Martina Martina Railo järkyttyy ja auttaa ystäväänsä, rikostutkija Sara Kaarnaa. Kuuntelin kirjan äänikirjana ja nautin sen helposti lähestyttävästä ja yksinkertaisesta otteesta. Varmasti jatkan Espressomysteerien parissa.

Jussi Simola; Valitut valheet

 Valitut valheet on toinen osa Jussi Simolan dekkarisarjaa, jossa rikoskomisario Lara Honka ratkaisee murhatapauksia. Tämä oli ihan vakuuttava ja aika perinteinen jännitystarina, pidin kyllä. Usea uhri saa surmansa raitiovaunun alla ja vaikka paikalla on väkijoukkoa, kukaan ei oikein näe, mitä tapahtuu. Työntääkö joku pahaa-aavistomattoman uhrin kiskoille, vai ovatko kuolemantapaukset onnettomuuksia.

Virpi Hämeen-Anttila; Hyvän miehen kuolema

 Karl Axel Björkin elämässä eletään jo vuotta 1922. Hänen ja Lisbetin kihlaus on jo kestänyt pitkään, jokohan kohta suunnitellaan häitä? Björkin oman perheen keskuudessakin tapahtuu nyt suuria asioita. Ja samaan aikaan pankin vahtimestari surmataan. Mies, jolla ei pitänyt olla mitään vihamiehiä eikä salaisuuksia menneisyydessä. Jotta Björkin elämä ei olisi tylsää, hän antaa taas kaikkensa ratkaistakseen murhan. Frans Valkaman avustuksella tietenkin. Tämä oli taas tasaisen taattua laatua, oikein nautittavaa lukemista.

Marianne Cedervall; Hääjuhlan salaisuus

 Jälleen ihana cozy crime -dekkari, Mullvaldsin sarjan 4. osa, jossa eläkeläisnainen Anki Karlsson ja eläkkeelle jäänyt poliisi Tryggve ratkovat rikoksia. Kirjassa suunniteltiin ja valmisteltiin häitä, eikä mitä tahansa häitä, vaan suurta perinnejuhlaa, johon kuuluu paljon paikallisia tapoja ja henkilökuntaa. Yksi kirjan viehätyksistä olikin nämä perinnehääjuhlien yksityiskohdat. Valitettavasti vain käy niin, että tuore aviomies Fredrik katoaa ja hänen verinen kravattinsa löytyy kellarista. 

Tämä oli taas niin herttainen hyvän mielen dekkari, että oksat pois!

Freida McFadden; Kotiapulaisen salaisuus

 Edellisessä osassa kirjan päähenkilö Millie sai työpaikan salaperäisestä perheestä, jossa mikään ei ollut sitä, miltä näyttää. Työpaikka oli Millielle lottovoitto; kukapa haluaisi ottaa kotiinsa vankilassa ollutta kodinhoitajaa, jolla ei ole hyviä suosituksia. Tässä kirjassa ajaudutaan taas uuteen vähintään yhtä nyrjähtäneeseen perheeseen, missä asiat eivät ole todellakaan hyvin. Kirja ei ehkä ole ihan yhtä piinaavan jännittävä, kuin edellinen, mutta näillä on nyt tällainen hauska kiero oma juttunsa. Kovasti mietin, mitä mahtaa seuraava Kotiapulais-kirja käsitellä.

Huomasin että olen unohtanut kirjoittaa blogiin edellisen kirjan (Kotiapulainen) muistiinpanot. Jossain kohdassa ei nyt kirjanpito täsmää, harmi.

Jussi Simola; Haudatut haaveet

 

Haudatut haaveet on Jussi Simolan esikoisdekkari, jonka päätutkijana seikkailee rikoskomisario Lara Honka. Kirjassa murhan uhriksi joutuu nuori naisopiskelija. Tämän kirjan lukeminen sujui jotenkin epätasaisesti. Alkuun se edistyi hirveän hitaasti, enkä saanut oikein aikaiseksi mitään. Mietin olenko kyllästynyt yleensäkin dekkareihin, vai onko tässä nimenomaisessa jotain vikaa... Ja sitten yhtäkkiä se nytkähti eteenpäin liikkeelle ja suorastaan ahmin loppukirjan. Tuloksena oli, että halusin heti lainata sarjan seuraavan kirjan.