Kaisu Tuokko; Valhe

 Valhe olikin sarjansa kolmas Eevi Manner-kirja. Kuvittelin lukeneeni tätä sarjaa aikaisemmat, mutta olin lukenut niistä vain toisen. Siksi jäi vähän kiusaamaan, kun en tiennyt miten kahden päähenkilön suhde oli kehittynyt ennen tätä kirjaa. Kirja perustui paljon siihen suhteeseen. Toimittaja Eevi Manner ja komisario Mats Bergholm ovat kuitenkin lapsuudenystäviä, jonkinlaisia seurustelukumppaneita ja sittemmin kumpikin taholleen siirtyneitä. Kummankin rauhaa sotkee kirkon portailta löydetty valtava määrä verta. Jossain siis täytyy olla myös ruumis.

Helmet-haasteessa kohtaan: 33. Kirjassa ratsastetaan

Anna Karolina; Toinen meistä kuolee tänään

 Äänikirjana kuunneltua. Kaksoissisarukset Jasmine ja Nicolas viettävät huumehuuruista joulua yhdessä. Jasmine on kuullut ennustuksen, että toinen heistä kuolee tänään. Aamulla vain toinen heistä on elossa. Alkoholisoitunut poliisi Ebba Tapper auttaa puolustusasianajaja Angela Köhleriä ratkaisemaan murhaa. Kirja on hivenen outo ja sekava enkä millään voinut pitää oikein kenestäkään sen hahmoista. Vähän jäi painamaan, miten tämä jatkuu, asioita jäi auki. 

Helmet-haasteessa: 20. Kirjasta tulisi mielestäsi hyvä elokuva tai tv-sarja (kuten lähes jokaisesta dekkarista)

Mattias Edvardsson; En sano sanaakaan

 Jännittävä tarina kahdesta eri perheestä, toisesta yläluokkaisemmasta ja toisesta vähän vaatimattomammasta, joissa kummassakin on teini-ikäisiä lapsia. Toisen perheen tytär murhataan ja toisen perheen poika joutuu syytteeseen tästä murhasta. Jännitteitä ja piinaavaa ahdistusta. 

Lucy Diamond; Uudenvuodenlupaus

 Romanttista ja voimaannuttavaa kertomusta kolmen eri naisen arjesta, jossa sattuu elämän suuria käännekohtia. Yhden mies loukkaantuu onnettomuudessa, toinen tulee yllättäen raskaaksi ja miettii, miten saa kerrottua partnerilleen. Kolmas menettää myös rakkaitaan. Jokainen on suurten kysymysten edessä. Todella hyvää tekevä kirja, mutta ei onneksi imelä.

Helmet-haasteessa: 4. Kirjassa valvotaan yöllä

Kate Atkinson; Kuolema kulkee kartanohotellissa

 Vähän erilainen Jackson Brodie-sarjalainen, kuin aikaisemmat. Jotenkin aika agathachristiemäinen ja kuitenkin hyvin omituinen. Rikoksina taidevarkauksia, valehenkilöllisyyksiä ja kunnon dekkarien tapaan murhia. Kirjassa kulkee erilaisia juonikuvioita, välillä oli vähän vaikeuksia pysyä ajan hermolla. Henkilöt vaihtuivat hypähtäen luvusta toiseen ja yllättäen takaisin, kun oli jo unohtanut edelliset. Rikkonainen, mutta varmaan ihan tarkoituksella. Kuitenkin sitä ah niin ihanaa cozy crimea.

Markku Ropponen; Kuhala ja kaimaanin hymy

 Harmillisesti minulla tätä kirjaa häiritsi se, että ehdin lukea vain puolet kirjasta, ennen kuin äänikirjapalvelun lukuaika loppui ja sitten meni useampi kuukausi, ennen kuin pääsin jatkamaan. Siihen mennessä olin onnellisesti unohtanut paljon. Kuhala ja Hippu-koira kuitenkin selvittävät kahden murhatapauksen mysteeriä ja housunkannatinmuseon virkailijan kiristystapausta. Hippu joutuu myös osaksi valtakunnallista skandaalia osuessaan Venäjän presidentin autosaattueen keskelle.

Helmet-haasteessa kohtaan: 13. Kirjailija on työskennellyt kirjastossa

Kaarina Griffiths; Lintumies

 Pienestä englantilaiskylästä Cornwallissa löytyy miehen ruumis, joka näyttää rituaalimurhan uhrilta. Kyläläiset tuntevat ja muistavat legendan lintumiehestä, mutta kaikki vaikenevat tarinasta. Rikostarkastaja Diggins ja suomalaislähtöinen profiloija Antti Honkanen selvittävät rikosta. 

Tämä kirja tuli minulla Helmet-haasteessa kohtaan: 5. Kirja, jonka joku muu on valinnut sinulle

Kenneth Grahame; Kaislikossa suhisee

 Ja sitten kirja, jonka "kaikki ovat lukeneet" (46. Suosittu kirja, jonka kaikki muut vaikuttavat lukeneen) tai joille ainakin on lapsina tämä luettu. Paitsi minä. Jostain syystä olen aina pitänyt tätä kirjaa vastenmielisenä jo lapsesta lähtien, enkä halunnut että sitä olisi luettu minulle sen enempää, kuin itsekään olisin halunnut lukea kirjaa. No, ei tämä nyt niin täysin vastenmielinen ollut. Mutta jokin noissa piirretyissä eläinhahmoissa häiritsee. Kannessa Rupikonnakin on niin luonnottomassa asennossa pää kohti taivasta. Miten tuo näkee eteensä, kun silmät sojottavat taakse... ja sitten tämä jonkinlainen luonnottomuus. Kuvitus oli myös häiritsevää, en osaa sanoa miksi. Se ei ole kaunista, vaan --- ärsyttävää? Levotonta? Kirjassa päähahmot Mäyrä, Rotta, Vesirotta, Rupikonna, Kärpät ja muut olivat kuin ihmisiä, mutta kuitenkin eläimiä. Miten nämä voivat muka soutaa ja käyttää pyssyjä aseina. Valjastaa ja ohjastaa hevosia? Hei, siis näiden koko?! Sammakko ohjastaa hevosta? Autoa? Ei oikein mahdu minun tajuntaani. Hyvin brittiläinen kirja brittiläisessä maalaismaisemassa. Kirjassa oli vähän kaunista luontokuvailua sentään ja yksi erikoisen nätti mystinen unenomainen taikahetki. Että olihan sellaista. Hyvä, että tuli nyt kuitenkin luettua vanhoilla päivillä tämä klassikko.

Pauliina Susi; Yksityisalue

 Olen pitänyt Pauliina Suden toisesta dekkarisarjasta ja niinpä pidin tästä Tuulia Raja-sarjan aloittajastakin. Helppoa ja viihdyttävää tarinaa. Tuulia irtisanotaan lentoemännän toimesta ja sitten hän ajautuu ihan sattuman oikusta yksityisetsivän apulaiseksi. Tässä on ihmissuhteita ja jännittäviä perhesalaisuuksia sopivassa suhteessa.

Christine Nöstlinger; Onko koira kotona?

 

Jälleen herttainen lastenkirja. Kirjan päähenkilö on jo iäkäs Koira, leski, jonka lapset ovat aikuisia ja muuttaneet pois kotoa. Koira haluaa lähteä katsomaan maailmaa ja joutuu erinäisiin pieniin seikkailuihin matkoillaan. Välillä joudutaan olemaan isänä laumalle villikissan pentuja, välillä ajaudutaan näyttelijäksi, opettajaksi ja moneen muuhun puuhaan. Helmet-haasteessa: 23. Pidät kirjan nimestä koska onhan tämä nimi nyt ihan klassikko =).