Motiivi X:ssä oli monta rikostutkintaa. Syyrialaisen pakolaispojan murha, Molly Wessmanin murha, kaupassa työskennelleen miehen murha, sitten vielä Fabian Riskin omat tutkimukset kollegansa Molanderin menneisyydestä. Sielläkin kaksi murhaa. Eikä siinä vielä kaikki; myös Tanskan puolella Kim Sleiznerin ja Dunjan skismaattiset välit. Tässä kirjassa oli niin paljon rikoksia, murhia, tutkintoja, hyviksi ja pahiksia, että ryöppysi vähän yli äyräiden. Kirja oli kuitenkin huikean hyvä, ehkä paras Fabian Risk -sarjassa, mutta melkein liikaa yksien kansien väliin. On aina hankalaa, kun juoni jatkuu kirjasta toiseen, osan ehtii aina unohtaa ja lopulta vähän väsyykin siihen, ettei ikinä päästä lopullisesti sinetöimään juttua. Mutta ehkä nämä rikokset joskus selviävät?
Kirjalla on kiva nimi, joka itsessään ei merkitse mitään, mutta on johdettu murhaajan... niin; motiiveista. Miten kekseliästä ja mielenkiintoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti