Punarinnassa oli jotain hieman sekavaa, mutta silti tykkäsin tästäkin Harry Hole -dekkarista. Sekavuus saattoi johtua aikahypyistä, joissa välillä mentiin sota-aikan ja sitten taas tultiin takaisin nykypäivään. Tai ehkä siitä, että olen aivan onneton muistamaan nimiä! Sain läpi kirjan selata taakse päin useita kertoja, kun en muistanut kuka on kuka ja mielestäni kaikki nimet vaikuttivat niin samanlaisilta. Noh, oikeastaan en muista tästä kyllä paljon mitään, sillä luin kirjan jo joskus kesäkuussa. Alussa Harry Hole ampuu amerikkalais-agenttia ja keskivaiheilla mennään natsiaikaan, lopussa taas kiitos seisoo, kun vältytään salamurhaajan luodeilta. Veri nais.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti