No mitä mitä mitä… eikös näitä barbaracartlandeja
kirjoita vain naiset? Mitäs hittoa tämä on, Nicholas? Eli siis missiromaani,
kuten äitini nimeää genren. Tai romanttinen hömppä tai rakkausromaani. No ei ihan
Cartland-tasoa sentään, vaan vähän enemmin sellaista Linda Howard- ja Nora
Roberts-tasoa. Ja mulle ihan uusi tuttavuus.
Leskeksi jääneen ylikomisarion pojalla on oppimisvaikeuksia
koulussa ja näppärä opettaja huomaa sen. Valveutuneena ja kirkasotsaisena
opettajana hän tietenkin haluaa auttaa. Voikohan tästä seurata mitään muuta,
kuin rakkausjuttu. No ei voi. Ei näissä kirjoissa koskaan opettaja satu olemaan
se harmaapäinen mummo tai ylikomisario se väkivaltainen punaniska. Ehei.
Rakastuneen pariskunnan rakkauden tielle nousee
yllättäviä esteitä, joiden yli on pakko raivata tiensä. Ehkä voisin vielä
kokeilla toista Sparksia, onhan tämä aika vetävää kesälukemista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti