Nautin suunnattomasti taas kerran Greben dekkarista.
Horros oli mainion jännittävä, hyytävä ja hipun raakakin. Päähenkilöitä on kolme, jokainen heistä kertoo vuorollaan tarinaa eteenpäin minä-muodossa: Poliisi-Manfred, jonka lapselle sattuu kirjan alussa vakava onnettomuus; teinipoika-Samuel, joka sekaantuu valitettaviin huumebisneksiin ja joutuu uhatuksi; sekä Pernilla, Samuelin äiti, joka kokee uskonnollisen epä-herätyksen ja tekee kaikkensa pelastaakseen Samuelin. Näistä kertojista Manfred oli vähiten mielenkiintoinen. Hänen perheessään sattunut lapsen onnettomuus oli kirjan kannalta turha, mutta ei se nyt siellä ihan hirveästi häirinnytkään. Edellisistä romaaneista tuttu dementiaan sairastunut Hannekin esiintyi kirjan sivuilla nopeasti. Odotan jo kovasti saavani käsiini seuraavan osan
Varjokuvat.Helmet-haasteessa kohtaan:4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan
Tämä oli jälleen huippuhyvä dekkari. Grebellä on taito kirjoittaa kiinnostavaa tekstiä.
VastaaPoistaNiin on!
PoistaJoo, minustakin tämä oli tosi hyvä. Varjokuviin vähän petyin. No lisää tulossa taas ensi kesänä!!
VastaaPoistaOlen kuullut muidenkin sanoneen noin Varjokuvista, saas nähdä mitä itse pidän...
PoistaMinä en ole lukenut yhtään Grebeä. Pitäisi kyllä lukea, kun hänen kirjansa ovat saaneet niin hyvää palautetta. Taidanpa laittaa tämän lukulistalle.
VastaaPoistaVarmasti pidät!
Poista