Tällä kertaa kadonnutta Sandy-vaimoa ei etsitty yhtä intensiivisesti kuin kahdessa aikaisemmassa lukemassani kirjassa (tosin näiden kirjojen keskinäisestä järjestyksestä en ole ollenkaan varma - tämä on sarjan kuudes). Mutta nyt sitä ei tarvinnut tehdä, sillä tarina eteni kahta eri aikaa ja toisessa Sandy oli vielä läsnä. Kenkäaddikti raiskaa naisia menneisyydessä ja nykyisyydessä. Lukijalle ei valkene oikea tekijä, ennen kuin kirjan lopussa. Hyvä niin. Tai no, kyllähän sen saattoi jo arvata =).
Jamesin kirjoissa on yksi mielenkiintoinen piirre, josta en niin pidä: kirjailija esittelee tutkintaa suorittavat poliisit aika ajoin. Useassa kirjassa samat tutkijat ja samoin sanoin. Näiden kokoa, hiustenväriä, ominaisuuksia, perhesuheita... Ja tästä huolimatta nämä hahmot jäävät aika vieraiksi, asiat eivät etene. Poliisit eivät kehity yksityiselämässään, tosin sitä yksityiselämää ei oikein kuvatakaan. Jokin tässä junnaa paikoillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti