perjantai 9. lokakuuta 2015

Erik Axl Sund; Unissakulkija

Aika ällöttävää. Siis suorastaan kuvottavaa. On se, mitä Victorialle on lapsuudessa tapahtunut. Ja miten ovelasti tämä kirjassa kierrellen kaarrellen kerrotaan sanomatta juuri niitä ällöttäviä sanoja, mutta niin että jokainen lukija oikeasti ymmärtää. Hyh.
Jeannette Kihlberg jatkaa Varistytössä alkaneiden lapsisurmien tutkimista ja nyt mennään entistä mustemmalle alueelle. Uusissa murhissa on sairaita ritualistisia piirteitä eikä murhatut ole enää lapsia. Jeannetten apuna on kollega Jens Hurtig ja sitten tuo omituinen psykologi Sofia Zetterlund. Hirveä kamala Sofia Zetterlund!
Inhoan edelleen ja jopa entistä enemmin Jeannetten ja Sofian seksisuhdetta. Oksettavaa. Olen ihan varma, että naiskirjailija ei olisi luonut kirjaan sellaista. Sofia ja Jeannette olisivat vain ystäviä ja tarina toimisi aivan hyvin siltä pohjalta.
Unissakulkijan tarina on vähän rasittavalukuinen, ei ihan joustavasti soljuva. Tietenkin jatkan vielä trilogian päätösjaksoonkin, vaikka en ihan ihastunut olekaan. Kannen kuvat ovat aivan lumoavia, harmi ettei kirja(t) yllä niiden tasolle :).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti