Mietin kauan, jätänkö tämän kirjan kesken vai en.
Takakannen kuvaus oli niin epämääräinen, etten oikein tiennyt mitä odottaa.
Oliko tarkoitus ratkaista mysteeri, miksi kirjailija Reta Wintersin tytär
kerjää kadunkulmassa kaulassaan kyltti ”Hyvyys”. Vai onko se vain sivuhuomautus
Retan kirjailijanelämässä. No, se oli sitten osa kirjan kantavaa tarkoitusta.
Toinen oli kai Retan toinen työ kirjojen ranskankielen kääntäjänä. En olisi
jaksanut lukea siitä, se ei kiinnostanut minua ja ihmettelin, miten paljon
sivutilaa oli uhrattu pelkästään sille. Vieraan kirjailijan romaanin
sisällöistä vielä kerrottiin tarkasti – täysin epäolennaisia asioita =).
Retan omista romaaneista, aiemmin kirjoitetuista ja työn
alla olevasta, kerrottiin paljon niistäkin, eikä ne häirinneet minua lukijana.
Pidin niistä kohdista.
Osa kirjasta koostuu Retan kirjoittamista kirjeista eri
vaikuttajille. Kirjeistä, joita hän ei koskaan lähettänyt ja joissa hän ottaa
kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, joiden mukaan naisen tasa-arvo ei ole
toteutunut miesten kanssa. Ja siitä syystä hänen tyttärelleen on tapahtunut
tragedia.
No, outo outo kirja. Pidinkö vai en? Vaikea kysymys. Ehkä enemmin en.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti