Kuolema ei ole lasten leikkiä -kirja sai minut ihastumaan
entistä kovemmin 11-vuotiaaseen Flavia de Luceen! Rikoksia ratkova ja omassa
kemianlaboratoriossaan kokeita tekevä pikkuneiti on ihan mahtava. Ja minusta nämä
ovat siis nimenomaan aikuisten dekkareita, ei lasten.
Erikoisesti pidän Flavian pikkuvanhasta näppärästä
ajatusmaailmasta, suhteesta hirviö-siskoihin ja Hewitt -rikostutkijaan, joka
useammin kuin kerran pyörittelee päätään epätoivoisena Flavian tunkeuduttua
mukaan rikostutkintaan. Miten Flavia aina onnistuukin…
Dekkareiden tapahtuma-aika on 1950 -luku, siitäkin
mielenkiintoinen mauste romaaneihin. Flavia elää siis isänsä ja kahden
sisarensa kanssa Buckshw´n kartanossa, Harriet-äiti on kuollut. Perhesuhteetkin
ovat aivan herkullisia. Vapaa-aikanaan Flavia pyöräilee ja seikkailee pyörällään ympäri kylää. Pyörälle hän on antanut nimen Gladys.
Mutta milloin Flavia käy koulua?
Mutta milloin Flavia käy koulua?
Tässä romaanissa kylään saapuu kiertävä nukketeatteri.
Nukketeatteria pitävässä pariskunnassa on jotain merkillistä ja toinen heistä
kuolee… Viaton Flavia ei voi olla tutkimatta asiaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti