Kristina Ohlsson; Sairaat sielut

Sairaat sielut oli ihan kamala ja ihana. Kristina Ohlssonin ehdottomasti paras teos tähän astisista. Kyllä nautin kovin, enkä olisi halunnut laskea kirjaa käsistäni. Tämä ei ollut kumpaakaan Ohlssonin aikaisempaa dekkarisarjaa, vaan itsenäinen teos ja aivan erilainen sellainen. Trilleri, kauhujännäri. En olisi ikinä uskonut, miten kovasti tähän koukutun. Ihan huippu!

Päähenkilö on Lukas, jolle on kymmenisen vuotta sitten tapahtunut kotikaupungissaan jotain pahaa. Hänet kaapattu ja pahoinpidelty ja lopulta hänet löydetään leikkikentältä, eikä Lukas muista tapahtumista mitään. Naapurintyttö Fanny on myös kaapattu, samoin Lydia, mutta heistä kumpikaan ei koskaan palannut takaisin. Miksi Lukas palasi? Miksi kukaan ei käynyt katsomassa Lukasta hänen toipuessaan sairaalassa?

Nyt Lukas saapuu takaisin kotikaupunkiin ja se herättää vanhat tapahtumat ihmisten mieliin.

Lukaksen lisäksi kaupunkiin saapuvat myös Anna ja David, jotka ostavat vanhan pappilan. Anna on varma, että pappilassa kummittelee tai joku paha vaanii heitä siellä.

Lukijalle totuus valkenee vähitellen. Ja loppu… voi, se loppu…! Se on ihan hirveä. 

Menee Helmet –lukuhaasteen kohtaan 40. Kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia.