Ensimmäinen (suomennettu) Sarenbrantin kirja Avoimet ovet ei vielä häikäissyt. Sen suomennos oli luokattoman huono ja vei pohjan muuten melko kohtalaiselta dekkarijuonelta. Mutta tämä Osasto 73 oli jo ihan toista maata.
Rikostutkija Emma Sköld makaa sairaalassa ratsastusonnettomuuden jäljiltä. Kristoffer on jäänyt hoitamaan yksin heidän yhteistä pikkulastaan, mutta joutuu turvautumaan lastenvahtiin. Hillevi, ex-puoliso, asettuu mielihyvin tähän lastenhoitajan asemaan. Hän haluaa voittaa Kristofferin takaisin itselleen. Se kuitenkin vaikeutuu, kun Emma herää sairaalassa koomasta.
Emma joutuu vaaraan moneltakin eri taholta. Joku haluaa tappaa hänet, eikä Emma voi tehdä mitään puolustautuakseen. Paikalla vierailevat perheenjäsenet ja kollegat eivät ota uskoakseen, mitä Emma yrittää heille kertoa. Paitsi lopulta, mutta joko silloin on liian myöhäistä?
Tämä oli mainio dekkari, nopealukuinen, lyhyet ytimekkäät luvut ja herkullista jännitystä. Tarina selvästi jatkui jotenkin edellisestä osasta, mutta ei haitannut, vaikka en muistanutkaan oikein mitä siinä tapahtui. Sen sijaan tämän kirjan loppu jäi kyllä ärsyttävästi auki, nyt ei auta kuin odottaa sarjan seuraavaa osaa Kerjäläinen. Se on ilmestynyt jo, mutta kestänee aikansa saada kirja käsiin.
Minä ihastuin heti ensimmäisestä suomennoksesta. Olen lukenut jo kaikki suomennokset. Olen kyllä ärsyyntynyt, kun kustantamo ei aloittanut suomentamista eka kirjasta. Erittäin hyvä dekkarisarja.
VastaaPoistaEn voi tosiaan ymmärtää, miksi kahta ensimmäistä osaa ei ole suomennettu =(. Maailma on niin täynnä näitä toinen toistaan ihanampia dekkareita, miten vaan ehtisi lukea ne kaikki!
PoistaMinä pidän tästä sarjasta.
VastaaPoistaToivottavasta puuttuvat alkuosatkin saadaan suomeksi!
No samaa toivon minäkin!!
Poista