Komisario Heittola -sarjan 2. osa. Ja vielä parempi kuin ensimmäinen, Kihokki, jonka luin muutamia päiviä sitten. Tässä paneudutaan vähän enemmin Eki Heittolan ja poliisi-ystäväisen Taru Lundin siviilipuolen elämään. Kaksikon välillä selvästi kipinöi, mutta niin moni asia häiritsee suhteeseen heittäytymistä.
Osa kirjan henkilöistä on tuttuja edellisestä kirjasta. Edelleen mukana on Heittolan lapsuudenystävä Anita, ja tämän tytär Jonna, joka on joutunut pahoille teille. Nuoria tyttöjä ja poikia houkutellaan mukaan saatanapalvontamenoihin. Näiden ruumiinosia löydetään ympäristöstä ja Järvenpään poliisi tutkii sekä paloittelusurmia että raiskauksia. Jotenkin kaikki liittyvät toisiinsa. Mutta onko murhaaja joku saatananpalvojista vai valokuvaaja, joka houkuttelee alaikäisiä tyttöjä alastonkuviin luvaten näille menestystä mallirintamalla.
Olin aivan täysillä mukana tässä kirjassa. Ainoastaan Heittolan ja Tarun houkutus-valokuva-kokeilu meni vähän surkuhupaisuuden puolelle.
Yhden sarjan dekkarin olen lukenut. Oli kyllä sen verran hyvä, että voisin jatkaa sarjan parissa.
VastaaPoistaMahdottoman viihdyttäviä dekkareita, minäkin jatkan sarjan parissa.
Poista