Lone Theils; Runoilijan vaimo

 Lone Theilsin sarja toimittaja Nora Sandista ei ole ihan huipputason dekkareita, mutta sellaisia pikkukivoja kirjoja, joita sietää lukea ja jännittävästä juonesta saa vähän viihdykettä elämäänsä. Runoilijan vaimo on kadonnut ja itse runoilija pyytää Nora Sandin apua vaimonsa löytämiseen. Runoilija kun itse on jumissa maahanmuuttajien vastaanottokeskuksessa. Jäljet johtavat erilaisiin maahanmuuttovirastoihin ja -keskuksiin sekä lääkeyhtiöiden jäljille.

Elly Griffiths; Kadonneet ja kuolleet

 Kadonneet ja kuolleet -kirjassa Ruth Galloway oli viktoriaanisen lapsensurmaajan mysteerin ääressä ja poliisit lapsikaappausteeman ympärillä. Amerikkalainen tv-yhtiö tulee tekemään jaksoa kaivauspaikalle. Ruth tutustuu kuvausryhmään kuuluvaan Frankiin. Ymmärrettävistä syistä Nelson tuntee vähän mustasukkaisuutta. Cathbaldkin palaa maisemiin, vaikka onkin muuttanut koiransa kanssa jo toisaalle. Ihmissuhteissa tapahtuu paljastuksia ja lasten kaappaamisetkin selviävät.

Tällä kirjalla Helmet haasteessa kohtaan: 19. Kirjassa leikitään

Virpi Hämeen-Anttila; Villa Speranza

 Sitten heti perään toinen Hämeen-Anttilalta, sillä kaipasin leppoisaa ja helppoa, jopa vähän tyhjänpäiväistä luettavaa. Villa Speranza olisi juuri sellainen lempeä kesäpäivän kirja. Päähenkilö Silja on toimittaja, joka viettää Italiassa lomaa ja toipuu avioliittotraumastaan, josta ei alkuun paljoa kerrota. Eikä tarvitsekaan, se on vain sivujuoni kirjalle. Italian vilkkailla kaduilla Silja tutustuu vahingossa Eva Morettiin, suomalaiseen oopperalaulajaan, jolla on huvila Italiassa. Silja saa kutsun majoittua suurenmoiselle villalle. Siellä käy ilmi, ettei eliittiperheen arkielämä olekaan ihan niin kiiltokuvamaista, kuin voisi luulla. Mutta mitään suuria kirjassa ei tapahdu. Tällaista herkkää Italia-paatosta, etelän lomailua ja rentoa viihdykettä, taideaarteita, musiikkia, oopperaa, vähän romansseja ja komeita italiaanoja. Siinä se. Kepeä hyvän mielen kirja.

Helmet-haasteessa kohtaan: 46. Kirjassa syödään herkkuja
ja 
Popsugarissa: 37. A book you think your best friend would like

Virpi Hämeen-Anttila; Marionetit

 Marionetit kertoo erikoisen taiteenalan harjoittajista: miimikoista, tanssitaiteilijoista ja nukketeatteri-ammattilaisista. En muista ikinä ennen lukeneeni miimikkoina työskentelevistä ihmisistä, eli oli nyt ainakin jotain aivan uutta. Varsinainen tarinan juoni on sisarusten keskinäinen suhde. Emma ja Julia ovat aikuistuttuaan erkaantuneet toisistaan, kun Julia on muuttanut pois Suomesta, mutta sitten yhtäkkiä siskosten tiet yhtenevätkin jälleen. Kaikki vanhat kaunat ja kilpailu poikaystävistä, mutta myös ystävyys ja kiintymys nousee pintaan. Emma on naimisissa Jannen kanssa, Janne taas oli nuorena rakastunut Juliaan. Emma puolestaan tunsi tyttövuosien ihastusta Mikaelia kohtaan, mutta Mikael katseli ihaillen Juliaa. Nyt vanha porukka nelikymppisinä tapaa jälleen toisensa. Aikuisina, kasvaneina. Omien lastensa vanhempina.

Kirja oli jotenkin kevyt ja hivenen turha, mutta ihmissuhteet ja etenevä juoni taitavasti kirjoitettu. Sitä luki mielellään. Varsinkin alussa menin hieman sekaisin henkilöistä. Onneksi jokaisen luvun alussa kerrottiin, kuka milloinkin oli luvun päähenkilö. Oman sekaannuksen soppaan aiheutti se, että samoista ihmisistä käytettiin välillä näiden omia nimiä, välillä lempinimiä, riippuen siitä, kuka kertoo suhteestaan kyseisiin henkilöihin. Josefine oli toisissa luvuissa Fine ja toisissa Josefine. Turo oli toisissa luvuissa Turo ja toisissa... hm, olikohan se Brutus vai mikä lie. Unohdin jo. Tämä oli hieman erilainen kirja.

Helmet 2021 -haasteessa: 
13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin
ja
Popsugar 2021 -haasteessa: 
38. A book about art or an artist

 

Emelie Schepp; Jaakko kulta

 Jana Berzeliuksen ja Danilon eripura jatkuu. Danilo on tällä kertaa suljetulla osastolla psykopaatiksi diagnosoituna. Siellä hänen potilastoverinaan on henkilö, joka merkillisesti liittyy murhattuna löytyneisiin naisiin. Poliisit kaipaavat kiireellisesti apua saadakseen murhat selvitetyksi. Kirjan poliisit ovat jälleen jotenkin vastenmielisiä. Moraaliton Mia, murhaaja-Jana... ja sitten on nössö Henrik. Mutta ei se mitään, jännärinä tarina oli taas kiinnostava, ja tällä kertaa Janan ja Danilon ristiriitainen epäuskottava suhde ei häirinnyt niin paljon, kuin aikaisemmin. Sarjan seuraavaa osaa odotellessa...

Popsugar -haasteessa tylsästi kohtaan: 48. A book from your TBR list chosen at random

Jens Henrik Jensen; Pimeän miehet

 Pimeän miehet on Oxen -sarjan toinen romaani ja jatkaa ensimmäisestä alkanutta jännityskertomusta. Siinä jo keskiajalta peräisin olevan Danehof-salaseuran jäsenet pyrkivät hallitsemaan koko Tanskaa soluttamalla omia liittolaisiaan johtopaikoille. Entinen mitalein palkittu sotaveteraani Oxen on kuin piikki Danehofin lihassa ja hänet pitää raivata pois tieltä. Mutta Oxen pakoilee onnistuneesti. Apunaan hänellä on jalka-amputoitu Franck ja mahdollisesti jokunen muukin viranomainen, mutta kaikkien vaikuttimista ei voi olla varma. Kuka hyvänsä porukasta voikin olla petturi.

Tässä kirjassa ei tapahtunut varsinaista omaa rikostarinaa, vaan edellisen kirjan tarina jatkui. Ja lopussa tietysti jäätiin sellaiseen pisteeseen, että nyt on taas jatkettava sarjan seuraavaan kirjaan.

Christian Rönnbacka; Tuonen korppi

 Antti Hautalehto -sarja jatkuu tiukkana poliisitoimintana kuten tähänkin asti. Tuonen korpissa kaksi keskenkasvuista sälliä löytää ruumiin vanhalta kaivosalueelta. Tai ainakin sen käden. Hautalehto tiimeineen löytää loput. Murhaaja oli aika yllätys ja murhan motiivi myös. Niin nautin näistä mutkattomista ja suoraviivaisista perusdekkareista.

Ann Cleeves; Synkin ilta

 Vera Stanhope löytää lumimyrskyssä tien laitaan ajaneen auton, jonka ovi on auki ja sisällä lastenistuimessa istuu pikkulapsi. Äitiä ei näy missään. Vera nappaa lapsukaisen mukaansa ja pelastautuu lumimyräkästä läheiseen kartanoon. Siellä istutaan päivällispöytään ja illan päätteeksi kartanon pihalta löytyy naisen ruumis. 

Vera touhuaa taas tuttuun tapaansa höyryjunan hienostuneisuudella. Veran northumberlandinen murre on suomeksi käännettynä välillä ärsyttävää tai keinotekoista. Vähäpoika on kyllä sievä ilmaisu pikkupojalle, mutta likattelu - likka sitä ja likka tätä - sai minut jotenkin vääntelehtimään tuolillani. Juoneltaan dekkarina sellainen kolmen tähden pläjäys.