En ala. Miten joku kirja voi olla tällainen, en ole enää entiseni. En ala en ala en ala. Miten joku voi kirjoittaa tällaisen kirjan. Kuuntelin sen äänikirjana ja lukijakin oli niin täys kymppi, että miten joku voi lukea kirjan näin täydellisesti! Kirjan ihana dialogi oli kuin sydämen hellää sivelyä, niin kaunista ja osuvaa ja nautinnollista.
Kirjassa Elina Ylijaako palaa Lappiin kotitilalleen pyydystämään lammesta haukea. Perässä tulee Janatuinen, poliisi, ja saa peijoonista seuraa. Elinaa puolestaan haastaa näkki ja monet muut. Jumalaisen ihanat myyttiset ja mystiset fantasiahahmot. Suomalaiset hittolaiset, parat, painajaisunet, turvemöröt, hattarat... voi, en olisi halunnut tämän kirjan loppuvan ikinä, en ikinä. Ja kun minä inhoan kaikkea yliluonnollista ja fantasiaa! Miten tämä on mahdollista.
En toivu tästä, enkä haluakaan toipua. Haluaisin sanoa kaikille, että lukekaa tämä kirja (tai kuunnelkaa äänikirjana!) - vaikka ette ikinä mitään muuta, niin ainakin tämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti