Kevyttä yläpilveä vaihteeksi. Romantiikkaa ja ihmissuhteita, rakkautta, petoksia, salaisuuksia ja ongelmia perhe-elämässä. Herttaista kesälukemista. Kirjassa eletään kahdessa ajassa. Toisaalta suvun matriarkan, Posyn, lapsuudessa ja toisaalta hänen lastensa ruuhkavuosien aikana. Suvun salaisuudet paljastuvat vähitellen ja vaikuttavat vielä yli 50 vuotta myöhemmin solmittaviin ihmissuhteisiin. Niin kuin näissä aina: saavatko rakastavaiset toisensa ja minkälaisten mutkien jälkeen?
Pidin tästä yksittäisestä romaanista enemmän, kuin Rileyn Seitsemän sisarta -sarjasta, jota taas monet kehuvat ihan maasta taivaisiin. En ole tosin lukenut sitä kuin kaksi tai kolme ensimmäistä kirjaa, se on ihan ok monin paikoin, mutta osittain vähän höttö. Tai siis vielä hötömpi kuin Perhosten huone. Aion kyllä jatkaa senkin kirjasarjan loppuun pikkuhiljaa, mutta mikään kiire minulla ei ole. Kirjailijahan valitettavasti kuoli tänä vuonna syöpään, aivan liian nuorena. Mitä tuhlausta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti