Koirapuisto oli minulle aika vastenmielinen kirja. En ole ikinä ollut mikään verraton Sofi Oksas-fani, hänen tavassaan kirjoittaa on jotain kylmänkalseaa ja lukijaa halveksivaa, josta en pidä. Nyt olen jo palauttanut kirjan kirjastoon, mutta muistelen että tässä oli heti ensimmäisellä sivulla kirjoitusvirhe. Kirja kertoo lapsettomuusbisneksestä ja päähenkilö pakenee Ukrainasta Helsinkiin sekavien sattumusten takia. Sattumat olivatkin sitten todella sekavia, eikä niitä valotettu mielestäni tarpeeksi lukijalle, piti arvailla ja lukea rivien välistä. Tuli sellainen tunne, että minun pitäisi tietää asioita ennakkoon, kirja ei niitä kerro. Mutta koska olen äärettömän kiinnostunut esimerkiksi eri kulttuurien ruuista, niin tässä esiintyi sitten sellainen merkillinen ukrainalainen sianihrasta tehty ruoka, kuin salo. Päähenkilö söi salo-viipaleita. Asia piti googlettaa, koska (ärsyttävästi) kirjassa ei voitu kertoa mitä tuo salo on! Mutta se räyjäyttikin sitten tajuntani: salo on suolattua, maustettua ja savustettua sianihraa, jota syödään siivutettuna vaikkapa sipulin kanssa leivän päällä. Sitä myydään myös suklaalla päällystettynä. Että sillä lailla. Kirjassa esitelty ukrainalainen elämä, rikollisuus, korruptoituneisuus, köyhyys... se kaikki oli kovin vastenmieliestä. Nyt Ukrainan sodan aikana haluaisin uskoa, että maa on jollain tavoin "hyvä" ja "kunniallinen", mutta tällainen kirjassa esitetty keinottelu, kaksinaamaisuus ja alatyylinen elämä on aika kuvottavaa, enkä suoraan sanoen halua lukea ja kuulla siitä mitään.
Helmet: 34. Kirja kertoo Ukrainasta
